Vie-98.122 Puheviestintä

Topic outline

• Palautteen antaminen
  Perinteisesti meitä on kasvatettu ajattelemaan sitä, mitä muut meistä ajattelevat. Itsetunnolla on vaikutusta siihen, miten toimimme: henkilön, jolla on hyvä itsetunto, on helpompi toimia omien tarpeidensa pohjalta ajattelematta ensin muiden mielipiteitä. Saamme itsestämme käsityksen muiden ihmisten reaktioiden kautta. Muut luokittelevat meitä ja näillä luokituksilla on vaikutusta mm. viestijäkuvaamme. Voidaan sanoa, että puhuja on pätevä, jos hän on sitä sekä omasta että muiden mielestä.

  Käsitys kompetentista suorituksesta on riippuvainen suorituksen aikaansaamasta tuloksesta. Ihmistä pidetään pätevänä, mikäli hän suoriutuu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla vuorovaikutuksesta. Kulttuuriset stereotypiat vaikuttavat ihmisten käsityksiin, mutta myös tilannetekijöillä on merkitystä. Nämä tilannetekijät voivat olla yksilöllisiä (persoonallisuus, fyysiset ominaisuudet) tai satunnaisista tekijöistä riippuvia (asenne, mieliala). Muita tilannetekijöitä ovat myös: sosiaalinen luokka (status, valta), kulttuuri, ympäristö ja tilanne (säännöt, kieli, taidot, vaikeudet).

  Miten antaa palautetta?

  Puhutaan amerikkalaisesta hampurilaismallista:

  Ensin palautteenantajan on syytä kertoa, missä puhuja onnistui, sitten voi kertoa, missä asioissa on vielä kehittämisen varaa ja palautteen lopuksi voi vielä mainita jotakin myönteistä puhujasta. Jos palaute aloitetaan moittimalla puhujaa, hän saattaa lukkiutua, eikä kuule ollenkaan myöhempää myönteistä palautetta.

  Ihmisten ei ole aina helppo ottaa palautetta vastaan. Toisille ihmisille jopa kehujen vastaanottaminen voi olla vaikeaa - omia vahvuuksia ei tunnisteta tai myönnetä. Kielteisempi palaute taas voidaan usein kokea uhkana, joten se torjutaan puolustautumalla. Rehellinen, objektiivinen palaute pitäisi kuitenkin nähdä voimavarana tulevia tilanteita ajatellen!