Differentiaali- ja integraalilaskenta 2

3. Osittaisderivaatta

3.1. Tangenttitaso ja normaalisuora

Pinnan tangentti ja normaali

Yhden muuttujan tapauksessa derivaatan avulla voidaan löytää lauseke derivoituvan funktion tangentille annetussa pisteessä. Normaali on kohtisuorassa tangenttia vastaan. Pinnalle z=f(x,y) saadaan puolestaan kaksi tangenttivektoria pisteessä (a,b) käyrien t\mapsto(t,b,f(t,b)) ja t\mapsto(a,t,f(a,t)) tangentteina: 
  	\mathbf{T}_1 = \mathbf{i} + f_{x}(a,b)\mathbf{k} \quad\text{ ja }\quad
  	\mathbf{T}_2 = \mathbf{j} + f_{y}(a,b)\mathbf{k}.

Pinnan (ylä)normaalivektori \mathbf{N} = \mathbf{N}(a,b) on kohtisuorassa näitä molempia tangenttivektoreita vastaan. Siksi se saadaan ristitulona \begin{align*} \mathbf{N} &= \mathbf{T}_1\times \mathbf{T}_2 = \begin{vmatrix} \mathbf{i} & \mathbf{j} & \mathbf{k} \\ 1 & 0 & f_{x}(a,b) \\ 0 & 1 & f_{y}(a,b) \end{vmatrix} =-f_{x}(a,b)\mathbf{i} - f_{y}(a,b)\mathbf{j} + \mathbf{k}. \end{align*} Mikä on yksikkönormaali \mathbf{n}?

Tangenttitaso

Olkoon D\subset \mathbb{R}^2, f\colon D\to \mathbb{R} ja (a,b)\in D. Pinnan z=f(x,y) tangenttitaso pisteessä (a,b) on aina kohtisuorassa normaalia \mathbf{N} = \mathbf{N}(a,b) vastaan ja se kulkee pisteen P=(a,b,f(a,b)) kautta. Merkitään pisteen P paikkavektoria \mathbf{r}_{0}. Tällaisen tason vektorit \mathbf{r} = (x,y,z) \in \mathbb{R}^3 toteuttavat yhtälön (\mathbf{r} - \mathbf{r}_{0}) \cdot \mathbf{N} = 0. Tangenttitasolle saadaan siis yhtälö 
  z=f(a,b) + f_{x}(a,b)(x-a) + f_{y}(a,b)(y-b).

Normaalisuoran yhtälöt

Normaalisuora pinnalle z=f(x,y) pisteessä P = (a,b,f(a,b)) on normaalivektorin \mathbf{N}(a,b) = -f_{x}(a,b)\mathbf{i} - f_{y}(a,b)\mathbf{j} + \mathbf{k} suuntainen.

Merkitään taas pisteen P paikkavektoria \mathbf{r}_{0}. Tällöin normaalisuoran pisteet ovat pistejoukko 
    \{ \mathbf{r}_{0} + t \mathbf{N}(a,b) \, : \, t \in \mathbb{R} \}.
  Jos sekä f_{x}(a,b) \neq 0 ja f_{y}(a,b) \neq 0, niin voidaan eliminoida parametri t ja saadaan yhtälöt 
  	\frac{x-a}{f_{x}(a,b)} = \frac{y-b}{f_{y}(a,b)} = \frac{z-f(a,b)}{-1}.

Esimerkki

Etsitään tangentti ja normaali pinnalle z=\sin(xy), kun x=\pi/3 ja y=-1. Tangentti ja normaali kulkevat pisteen (\pi/3,-1,-\sqrt{3}/2) kautta.

Lasketaan osittaisderivaatat: \frac{\partial z}{\partial x} = y\cos(xy)\text{ ja }
  	\frac{\partial z}{\partial y} = x\cos(xy). Pisteessä (\pi/3,-1) saadaan \frac{\partial z}{\partial x} = -\frac{1}{2} \text{ ja }
  	\frac{\partial z}{\partial y} = \frac{\pi}{6}. Siten kyseisellä pinnalla on normaalivektori 
  	\mathbf{N} = \frac{1}{2}\mathbf{i} - \frac{\pi}{6}\mathbf{j} + \mathbf{k}.
  Tangenttitaso on 
  	z= \frac{-\sqrt{3}}{2} - \frac{1}{2}\Big(x-\frac{\pi}{3}\Big) + \frac{\pi}{6}(y+1).
  Ja normaalisuoran yhtälöiksi saadaan 
  	\frac{6x-2\pi}{-3} = \frac{6y+6}{\pi} = \frac{6z+3\sqrt{3}}{-6}.