Differentiaali- ja integraalilaskenta 2
5. Gradientti ja suunnattu derivaatta
Määritelmä
Olkoon ja vektori, missä jokainen funktion komponentti on funktio ja . Tällainen vektori määrittelee vektoriarvoisen funktion , jota kutsutaan myös vektorikentäksi. Usein käytetään merkintää .
Vektoriarvoisia funktiota esiintyy usein mm. fysiikassa sellaisten suureiden yhteydessä, joilla on voimakkuus ja suunta (esimerkiksi nopeus- ja voimakentät).
Vektoriarvoisen funktion derivointi
Derivaatan luonnollinen vastine vektoriarvoisen funktion tapauksessa on Jacobin matriisi Jos , Jacobin matriisi on neliömatriisi ja sen determinattia sanotaan funktion Jacobin determinantiksi pisteessä . Tätä determinanttia tarvitaan kurssin loppuosassa.
Jacobin matriiseilla ketjusääntö voidaan kirjoittaa yleisessä muodossa
Sovellus: implisiittifunktiolause
Oletetaan, että skalaarifunktiot ovat derivoituvia. Tutkitaan yhtälöryhmää pisteen lähellä. Muuttujat voidaan esittää muuttujien funktioina pisteen lähellä, jos funktion Jacobin determinatti
Esimerkki
Osoitetaan, että voidaan esittää muuttujien funktiona systeemistä pisteen lähellä.
Selvästi . Muodostetaan Jacobin determinatti Koska determinantti ei ole nolla, voidaan kirjoittaa kolmen muuttujan funktioina. Kaavoja näille funktioille ei kuitenkaan voida yleensä antaa.
Gradientti
Olkoon , , derivoituva pisteessä .
Määritelmä. Funktion gradientti pisteessä on vektori
Gradientti kertoo funktion nopeimman kasvun suunnan. Se on vektoriarvoinen funktio . Tapauksessa voidaan kirjoittaa Tapauksessa kolmas termi jää pois. Gradientti on ( -) Jacobin matriisin erikoistapaus .
Esimerkki
Olkoon . Tällöin saadaan . Erityisesti on kohtisuorassa origokeskisen (yksikkö)ympyrän mielivaltaiseen pisteeseen ) piirrettyä tangenttisuoraa vastaan. Tämä on erikoistapaus yleisemmästä tasa-arvokäyriä koskevasta totuudesta.
Huom. Derivaatan ketjusääntö voidaan kirjoittaa myös gradientin avulla: Jos , niin
Tasa-arvokäyrät
Olkoon vakio, ja funktio. Tällöin joukko on usein tasokäyrä. Kyseinen pistejoukko voi olla myös tyhjä (jos ei saa arvoa ) tai vaikkapa koko taso (jos on vakio). Mikäli joukko on tasokäyrä, sitä sanotaan funktion arvoon liittyväksi tasa-arvokäyräksi.
Esimerkiksi korkeuskäyrät kartalla ovat tasa-arvokäyriä funktiolle, joka liittää kartalla olevaan pisteeseen sen korkeuden meren pinnasta.
Gradientti
Lause. Olkoon , ja derivoituva pisteessä ja Tällöin on kohtisuorassa pisteen kautta kulkevaa funktion tasa-arvokäyrää (t.s., sen tangenttia) vasten.
Seuraus: Jos piste on funktion paikallinen ääriarvo (minimi tai maksimi), niin . Gradientin nollakohta ei kuitenkaan välttämättä ole funktion ääriarvo. Edes skalaarifunktion derivaatan nollakohta ei välttämättä ole minimi eikä maksimi, kuten nähdään jos .
Todistus. Olkoon ja tasa-arvokäyrän sellainen parametrisointi, että . Koska on tasa-arvokäyrä, kaikilla pätee eli vakio. Ketjusäännöstä saadaan (koska vakiofunktion derivaatta on nolla) Erityisesti pisteessä tämä tarkoittaa, että eli toisin sanoen vektori ja tangentin suuntainen ovat kohtisuorassa.
Suunnattu derivaatta
Edellinen tulos voidaan tulkita niin, että tasa-arvokäyrän tangentti antaa suunnan, johon edettäessä funktio ei kasva eikä vähene. Niinpä funktio kasvaa jyrkimmin gradienttinsa suuntaan, joka on tasa-arvokäyrän normaalivektori. Muihin suuntiin liikuttessa kasvunopeuden antaa suunnattu derivaatta ja on yksikkösuuntavektori.
Lause. Olkoon funktio, ja sellainen vektori, että . Tällöin funktion suunnattu derivaatta suuntaan saadaan kaavasta
Esimerkki
Lasketaan a) ja siten . Saadaan
Huomaa, että tässä ja ovat yhdensuuntaiset.
b) ja siten . Saadaan Vektorit ja ovat siis kohtisuorassa.