Keramiikan käsikirja
Lasitteen suunnittelu ja kemiallinen koostumus
Lasite valitaan käytetyn massan polttolämpötilan mukaan. Matalanpolton savet lasitetaan matalanpolton lasitteilla (900–1100 °C). Alle 900–1000 °C polton lasitteet kestävät heikosti kulutusta ja ne ovat pääasiassa koriste- ja taidekeramiikan lasitteita. Korkeanpolton savet lasitetaan korkeanpolton lasitteilla (1180–1350°C). Poikkeuksena taloustavara ja posliini, sekä luuposliini, joka ensin poltetaan lopulliseen lämpötilaan korkealle, sintraantumiseen asti ja lasitepoltto on alemmassa lämpötilassa (1050–1180°C).
Lasite voidaan valmistaa itse eri raaka-aineista, mineraaleista ja oksideista tai käyttää valmiina ostettavia lasitteita. Itse valmistettuna lasite tulee yleensä halvemmaksi ja lasitteen ominaisuuksiin ja väriin voi vaikuttaa.
Lasitteen suunnittelussa huomioidaan seuraavia asioita:
- Lasitteen ulkonäkö poltettuna (kiilto, läpikuultavuus, pinta, väri).
- Lasite valitaan käytetyn massan tai saven polttokorkeuden mukaan.
- Lasite kestää happoja, alkaleja tai vastaavia aineita, ei liukene käytössä.
- Lasite kestää naarmuuntumista ja mekaanista kulutusta.
- Lasite soveltuu valittuihin koristelumenetelmiin.
Lasitteen voi suunnitella muutamasta raaka-aineesta:
- 900-1000 °C käytetään yleensä sulatteita ja aina kaoliini tai muu savi 5-10 %.
- 1100-1200 °C käytetään sulatteita ja muita mineraaleja, mm. kvartsi, alkalit ja maa-alkalit.
- Yli 1200 °C käytetään pelkästään mineraaleja.
Lasitteen ominaisuudet
Viskositeetti tarkoittaa aineen sisäista kitkaa ulkoista voimaa vastaan. Jäykillä aineilla on
korkea viskositeetti, kun taas helposti juoksevilla aineilla matala viskositeetti. Lasite, jolla on matala viskositeetti, valuu helposti poltossa.
Suuri lasitesulan pintajännitys estää lasitetta tasaantumasta sileäksi, jättää valumajäljet näkyviin ja saattaa aiheuttaa lasitteen kuroutumisen.
Lämpötilan noustessa materiaalien tilavuus kasvaa ja lämpötilan laskiessa tilavuus vastaavasti pienenee. Tätä kutsutaan lämpölaajenemiseksi.
Värinmuodostusominaisuus tarkoittaa kemiallista ominaisuutta, jonka ansiosta erilaista
värimetallioksideista syntyy tiettyjä värejä tai värisävyjä.
Mekaaninen kestävyys tarkoittaa lasitteen puristus- ja vetojännityksen kestoa sekä naarmutuksen, hankaamisen ja iskujen kestävyyttä. Mekaaninen kestävyys on tärkeä esimerkiksi käyttöesineissä.
Kemiallinen kestävyys tarkoittaa lasitteen hapon- ja emäksenkestävyyttä sekä kosteuden, vesihöyryn ja veden sietoa. Hyvän kemiallisen kestävyyden ansiosta lasite kestää emäksisiä pesuaineita ja erilaisia elintarvikehappoja. Tämä ominaisuus on tärkeä elintarvikekäytössä olevassa keramiikassa.
Lisätietoa löytyy Lisämateriaalit-kansiosta dokumenteista Ekologia Arabian tehtaalla ja Flogopiittikiilteen vaikutus massan sintraantumiseen ja väriin_Airi Hortling.