Print bookPrint book

Kuva-aineistojen haku kurssimateriaalit

Site: MyCourses
Course: ARTS-A0108 Kuva-aineistojen haku
Book: Kuva-aineistojen haku kurssimateriaalit
Printed by: Guest user
Date: Sunday, 16 February 2025, 3:11 PM

Table of contents

1. Kuva-aineistojen haku prosessina


Miten valmistella kuvahakua?
  • Hakuprosessiin kannattaa ottaa mukaan erilaisia kuvatiedonlähteitä, kuten laajoja kulttuuriperinnön tietokantoja, erityisaineistoja, edistyneempiä kuvahakukoneita sekä painettuja aineistoja. Myös käynti kuva-arkistossa voi olla tarpeen.
  • Haut tietokannoista ovat tekstipohjaisia, vaikka tiedontarve on visuaalinen. Hakusanoista ja niiden synonyymeistä, laajemmista ja suppeammista termeistä voi tehdä listauksia ennen hakua (tekijä, kuvan aihe, paikka, ajoitus, jne).
  • Kuvailukäytännöt vaihtelevat eri tyyppisissä kuvatietokannoissa ja kuvapalveluissa. Kuvailun tarkkuus ja laajuus vaihtelee ja voi joutua kääntämään eri kielisiä termejä laajoissa kulttuuriperinnön tietokannoissa.

Tutustu kuva-aineistojen oppaaseen: http://libguides.aalto.fi/vrc

Kuva-aineistojen opas

Kuva: Kuva-aineistojen opas. Aalto-yliopiston oppimiskeskus, Visual Resources Centre.

Oppaaseen kootut kuva-aineistot tarjoavat lähtökohdan hakuihin ja löytöretkiin merkittävien kansainvälisten ja kotimaisten museoiden, kirjastojen ja arkistoken digitaalisista kokoelmista, sekä muista tutkimukselle arvokkaista erikoiskokoelmista.

Oppaasta löytyy kansainvälisiä ja kotimaisia kuva-aineistoja aihepiireittäin (arkkitehtuuri, grafiikka ja kuvitus, muotoilu, tiede ja tekniikka, valokuva, visuaalinen taide, Aalto-yliopiston arkiston kuva-aineistot). 

Aineistot, joissa on lukon kuva  ovat käytettävissä Aalto-yliopiston verkossa ja etäkäytettävissä Aalto-yliopiston käyttäjätunnuksilla.

Aineistot, joissa on sydämen kuva ♥ sisältävät joko kokonaan avoimeen käyttöön tai osittain avoimeen käyttöön lisensoitua aineistoa.


Mistä etsiä kuva-aineistoja?

  • Digitaaliset kuva-aineistot kirjastojen, museoiden ja arkistojen tietokannoissa, joita on koottu kuva-aineistojen oppaaseen
  • Painettujen julkaisujen kuvat
  • Analogiset kuvakokoelmat kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa (diat, vedokset, negatiivit, filminauhat)
  • Kaupalliset kuvapankit ja kuvatoimistojen palvelut
  • Avoimen internetin kuvasisältö ja kuvahakukoneet
  • Kuvanjakopalvelut ja sosiaalinen media
  • Taiteilijoiden ja muotoilijoiden omat verkkosivut ja blogit

Miksi kannattaa käyttää kuvatietokantoja?

  • Kuvatietokannat sisältävät usein erittäin korkealaatuisia kuvatiedostoja sekä työskentelyvälineitä, jotka helpottavat aineistojen käyttöä.

  • Internetin hakukoneet eivät löydä museoiden, arkistojen ja kirjastojen laadukkaimpia digitoituja teoksia, koska tietokantojen sisällöt kuuluvat Internetin ns. syvään verkkoon, jonka sisältö ei tule mukaan hakutuloksiin.

  • Internetissä on samasta tunnetusta taideteoksesta todennäköisesti tuhansia eri versioita, jotka ovat kaikki vähän eri tavoin käsiteltyjä. Virallisesta lähteestä löytyy laadukkain ja luotettavin digitaalinen toisinto teoksesta. 

  • Kuvatietokannasta löytyy todennäköisesti luotettavimmat ja täydellisimmät tiedot teoksesta käyttöoikeustietoineen sekä muuta hyödyllistä kontekstitietoa.

  • Tustustu aina kunkin palvelun ja yksittäisen kuvan käyttöoikeuksiin tarkasti, jotta määritellyt oikeudet riittävät omaan käyttötarkoitukseesi.


2. Digitaalinen kulttuuriperintö

Digitaalinen kulttuuriperintö on kulttuurisisältöä, joka on saatavilla korkealaatuisena digitaalisena mediana tai koneluettavana tekstinä. Kulttuurisisällöt voivat olla digitaalisia toisintoja alkuperäisistä teoksista, esimerkiksi kuvataiteen teoksista, valokuvista tai asiakirjoista. Museot, arkistot ja kirjastot digitoivat kokoelmiaan ja saattavat ne yhä useammin yleisön saataville korkealaatuisina digitaalisina versioina erilaisten verkkopalvelujen ja tietokantojen välityksellä. Autenttiset digitaaliset versiot taideteoksista, valokuvista, piirustuksista, kartoista ovatkin saatavilla laajoista kulttuuriperinnön tietokannoista.

Kulttuuriperinnön avoimuus lisää sen käyttömahdollisuuksia

Osa digitaalisesta kulttuuriperinnöstä on myös saatavilla maksutta sekä vapaasti käytettävissä, jaettavissa sekä muokattavissa. Nämä aineistot julkaistaan useimmiten avoimella lisenssillä, kuten Creative Commons -lisenssillä, tai niiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Kun aineisto on uudelleenkäytettävissä ilman teknisiä tai lainsäädännöllisiä rajoituksia, mahdollistetaan niiden luova yhdisteleminen ja innovatiivinen muokkaaminen. Yleisöjä kutsutaan myös mukaan rikastamaan aineistoja, esimerkiksi lisäämään arkistoaineistojen kontekstitietoja tai jakamaan aineistoista muokattuja uusia sisältöjä tai tulkintoja.

Tämä on Rijksmuseumin tarjoama autenttinen digitaalinen versio Vermeerin maaluksesta, joka on saatavilla Europeanasta (ei google-haulla löydettävissä). Klikkaa kuvaa!

Kuva: The Milkmaid, Johannes Vermeer (Public Domain)


Kun teosta haetaan internetin hakukoneella, hakutulos sisältää tuloksia, joissa kuvaa on rajattu, värejä muutettu tai kuvaa on muutoin muokattu:

Kulttuuriperinnön ja tieteen laadukkaimmat kuva-aineistot kuuluvat useimmiten kuvatietokantojen aineistoihin, joiden sisältöihin hakukoneet, kuten Google ei pääse.

 


3. Kulttuuriperintöä verkossa

Kulttuuriperintöä on helppoa hakea ja hyödyntää ottamalla käyttöön laajat yhteistietokannat, jotka kokoavat yhteen miljoonia aineistoja ja satoja kulttuuriorganisaatioita.

Europeana

Europeana tuo yhteen eurooppalaiset museot, arkistot ja kirjastot ja niiden digitaaliset kokoelmat. Palvelussa on noin 34 miljoonaa kuvaa, joista 14 miljoonaa on käytettävissä avoimella lisenssillä.

Finna

Finna tuo yhteen kotimaiset museot, arkistot ja kirjastot ja niiden digitaaliset kokoelmat. Palvelussa on 100 kokoelmaa, noin 1.3 miljoonaa kuvaa (Museovirasto, Kansallisgalleria, Valokuvataiteen museo jne).

    

 
Aalto-Finna

Aalto-yliopiston arkiston digitoidut aineistot

Aalto-yliopiston sekä sitä edeltäneiden korkeakoulujen toimintaan liittyviä kuva-aineistoja, kuten toimintaa dokumentoivia valokuvia, oppilastöitä ja opinnäytteitä digitoidaan ja luetteloidaan Aalto-Finnaan. Käyttöoikeustiedot näytetään kuvan yhteydessä, osa aineistosta on lisensoitu Creative Commons-lisenssillä, osassa jatkokäyttö on luvanvaraista.

   

ARTstor  

Yli kaksi miljoonaa kuvaa 280 kokoelmasta, aiheina erityisesti maailman taidehistoria, kulttuurihistoria, arkkitehtuuri, valokuvaus, muoti, muotoilu jne. Tutustu kunkin kuvan käyttöehtoihin huolellisesti; suuri osa aineistosta on rajattu epäkaupalliseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön Aalto-yliopiston sisällä, aineiston jakaminen eteenpäin avoimessa verkossa on kielletty.

 


DPLA

Palvelu kokoaa yhteen Yhdysvaltojen kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoidut kokoelmat. Kokoelma sisältää noin 9 miljoonaa kuvaa sekä lisäksi ääntä ja liikkuvaa kuvaa.


4. Kuva-aineistoja aiheittain

Laajojen useiden maiden kulttuuriperintöä yhteen kokoavien tietokantojen lisäksi tälle sivulle on koottu joitakin kuva- ja erityisaineistoja aiheittain. Etäyhteyksin käytettävien aineistojen käyttö onnistuu Aalto-käyttäjätunnuksella kirjautuen (lisätietoja e-aineistojen käytöstä).

Muotoilu, trendit ja materiaalit
Material ConneXion  

Material ConneXion -tietokanta sisältää tuhansien uusien materiaalien ja prosessien kuvat ja kuvailutiedot. Tietokannasta löytyvät myös materiaalien valmistajien yhteystiedot. HUOM! Aineiston etäkäyttöön suositellaan VPN-etäyhteyttä.

WGSN - muodin ja vaatetuksen trendit  

WGSN on muodin ja vaatetuksen ajankohtais- ja trenditietopankki. Lisäksi se sisältää tietoa CAD-suunnittelusta, trendianalyyseja, tietoa muodista- ja muotisuunnittelusta.

WGSN - lifestyle ja sisustus  
WGSN Lifestyle & Interiors on elämäntapaan ja sisustukseen liittyvä trenditietopankki. Ajankohtaiskatsaukset on laadittu paristakymmenestä eri tuoteryhmästä. WGSN sisältää mm. messukatsauksia sekä värien ja kuosien trendiennusteita.

Artfilms  
Streamaus-palvelu, jossa n. 5000 videota ja elokuvaa aloilta teatteri, tanssi, nykytaide, elokuvataide, media, televisio, muotoilu, viestintä, kulttuuri, kasvatus jne.

Promostyl
Oppimiskeskusen VRC-palvelussa voit tutustua muodin, muotoilun, sisustuksen ja pakkaussuunnittelun Promostyl- trendikirjasarjaan 1980-luvulta lähtien. Sarja sisältää runsaasti tietoa kausien tyyleistä, väreistä ja materiaaleista. Mukana on myös materiaali- ja kangasnäytteitä.

Vogue Archive  
Amerikan Vogue- lehden kaikki vuosikerrat haettavissa ja selailtavissa vuodesta 1892 lähtien korkearesoluutioisin kuvin ja yksityiskohtaisin kuvailutiedoin. Voit hakea mm. tiettyä vaatetyyppiä, suunnittelijaa tai merkkiä.


Arkkitehtuuri ja ympäristö
RIBApix
Palvelu tarjoaa pääsyn Royal Institute of British Architectsin kuvakokoelmiin. Sisältää arkkitehtuuriaiheisia aineistoja, kuin myös sisustusarkkitehtuuriin, maisema-arkkitehtuuriin, topografiaan, yhdyskuntasuunnitteluun, rakentamiseen ja muotoiluun liittyviä aineistoja.

Aalto-yliopiston ja sen edeltäjän Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin opetuksessa mittauspiirustusten laatiminen kuului pakollisena osana arkkitehtiopintoihin vuodesta 1907 lähtien. Mittauspiirustuksia laadittiin esimerkiksi Suomen keskiaikaisista kirkoista, myöhemmin on keskitytty mm. puukaupunkien rakennusperintöön, kartanoarkkitehtuuriin ja talonpoikaisrakentamiseen.

Arkkitehtuurin laitoksen opetusaineistot
Opetusdiakokoelman aihe-alueet käsittelevät arkkitehtuurin historian eri osa-alueita teemoittain muinaisesta arkkitehtuurista kaupunkiarkkitehtuuriin ja linnoista erilaisiin tyylisuuntauksiin ja arkkitehdin mukaan koostetuista kokonaisuuksista sisustusarkkitehtuuriin.

Biodiversity Heritage Library tarjoaa luonnon- ja kasvitieteellisten kirjastojen digitoituja kuva-aineistoja.


Valokuvaus ja visuaalinen kulttuuri
Suomen kulttuurihistoriallinen kuva-arkisto, sisältää kokoelmia Suomen kulttuurihistoriasta, kansankulttuurista sekä rakennetun kulttuuriympäristön dokumentoinnista. Museoviraston Kuvakokoelmiin kuuluu myös Journalistinen kuva-arkisto JOKA, joka koostuu suomalaisista lehtikuvakokoelmista.

Kansallisgallerian kokoelmat
Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon teokset, taiteilijat ja kokoelmat.

Helsinkikuvia.fi-palvelu tarjoaa Helsinki-aiheisia valokuvia Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista. Valokuvia voi ladata omalle laitteelleen korkearesoluutioisina eli painokelpoisina tai pienempinä, verkkoon sopivina kuvina.

5. Kuvahakukoneet

Kuvien etsiminen on yksi yleisimmistä hauista internetissä. Kuvien hakemiseen tarkoitettuja edistyneempiä hakukoneita kannattaa hyödyntää silloin kun haluaa etsiä vaikkapa tietyn kokoisia tai värisiä kuvia, tai kun haluaa löytää kuvan, jota voi käyttää johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Joissakin kuvahakukoneissa voi määritellä esimerkiksi mikä Creative Commons-lisenssi haettavalla kuvalla pitäisi olla. Voit myös tarkistaa missä internetin sivuilla jokin tietty kuva esiintyy käyttämällä käänteistä kuvahakukonetta.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että internetin paras kuvasisältö erityisesti taiteen ja kulttuurin aloilla ei löydy kuvahakukoneilla, koska nämä ovat usein erilaisten kuvatietokantojen ja verkkopalveluiden sisältöä, jota kuvahakukone ei löydä.

Kuvahakukoneita
  • Google Advanced Image Search

    Edistyneempi haku, jolla voi rajoittaa hakua esimerkiksi käyttöoikeuden, kuvakoon, kuvatyypin, värin ja muiden ominaisuuksien mukaan.

Google advance image search


6. Tekijänoikeus

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti omaperäisen teoksen tekijälle teoksen syntymishetkellä, mitään erillistä merkintää tai hakemusta ei tarvita suojan syntymiseksi.

  • Teosten tekijänoikeuden suoja kestää 70 vuotta tekijän kuolemasta.
  • Valokuvan tekijänoikeuden suoja kestää 50 vuotta sen valmistuksesta, kun taas valokuvateos saa saman suojan kuin muut teokset.
  • Idea tai aihe ei ole suojattu, vaan sen omaperäinen ilmenemismuoto.
  • Yhteistyössä syntyneiden teosten tekijät jakavat tekijänoikeuden.
  • Tekijällä on yksinoikeus päättää teoksensa kappaleiden valmistamisesta, muuntamisesta, yleisön saataville saattamisesta sekä esittämisestä, ja saada tästä taloudellinen korvaus.

  • Teos ei katso teoksen muotoa tai laatua, kunhan se on tarpeeksi omaperäinen (maalaus, piirustus, luonnos, valokuva, elokuva, video, muotoilutuote, kirjoitus, puhe, ääni, performanssi, tanssiteos, kartta, kaavio, tietokoneohjelma jne.)
  • Teosten tekijät ovat oikeutettuja saamaan korvauksen teostensa käytöstä.
Ota käyttöösi myös Tekijäoikeusopas, josta löytyy videoluennot tekijänoikeudesta.


7. Creative Commons -lisenssit

Tekijänoikeus suojaa automaattisesti kaikkia luovan työn tuloksia (70 vuotta tekijän kuolemasta, tai 50 vuotta tavallisen valokuvan valmistumisesta). Tekijänoikeuden haltija voi halutessaan luopua osittain tai kokonaan tekijänoikeuden tuomista oikeuksista Creative Commons-lisenssillä edistääkseen työnsä käyttöä ja vaikuttavuutta

Creative Commons (CC) -käyttölupien avulla tekijänoikeudenhaltija voi ilmaista ehdot, joilla hän saattaa teoksensa muiden käytettäväksi. CC 4.0 -lisenssijärjestelmä on maailmanlaajuisesti sovellettavissa, joka ottaa huomioon myös luettelo- ja tietokantasuojan. Se muodostuu neljästä yhdisteltävissä olevasta kriteeristä, jotka määrittelevät teoksen käyttöä:

CC-lisenssit


Omien aineistojen lisensointi
Voit myös antaa itse ottamallesi kuvalle tai tekemällesi teokselle CC-lisenssin jakaessasi materiaalia verkossa. Lisenssivalitsin auttaa valitsemaan lisenssityypin ja luo automaattisesti helposti kopioitavan lisenssimerkinnän.

CC-lisenssin valinta

8. Kuvat opinnäytetöissä

Kuvia voidaan toisintaa ilman lupaa ja ilman korvausta kuvasitaattina arvostelevaan tai tieteelliseen ei-kaupalliseen esitykseen (opinnäyte, yliopiston julkaisu, opetusmateriaali, harjoitustyö) sillä edellytyksellä, että: (kts. yksityiskohtaiset ohjeet VRC-oppaasta)

  • Kuvilla on asiallinen yhteys esitykseen, käyttö ei ole kuvituksenomaista
  • Kuva voi olla valokuva, piirros, valokuva taideteoksesta, kuva nuottikirjoituksesta, kaavio tai muu selittävä piirros tai muu kuva
  • Kuviin voi tehdä pieniä toimituksellisia muutoksia
  • Kuviin viitataan hyvän tavan mukaisesti; tekijä, teoksen nimi, vuosi, kuvan lähde, esim. URL
  • Kuva on otettu laillisesta lähteestä; kuva on julkistettu ja se on laillisesti saatavilla (lähdekritiikki)
  • Tutustu kunkin kuvan käyttöoikeuksiin huolellisesti, kuvatietokannat sisältävät aineistoa, joiden käyttöoikedet vaihtelevat tapauskohtaisesti
  • Kuvatietokannan, kuva-arkiston tai muun aineiston omistajatahon ilmoittamia käyttöehtoja tulee kunnioittaa, esim. onko siteeraaminen tai jakaminen verkossa erityisesti kielletty
  • Mikäli mahdollista on suositeltavaa käyttää CC-lisensoitua kuva-aineistoa, niissä käyttöoikeustiedot ovat selkeät ja ne ovat jaettavissa avoimemmin
  • Mikäli haluat hyödyntää aineistoa sitaattisäännöksiä laajemmin tai jos aineiston käyttöehdoissa kielletään kuvien käyttö, voit myös kysyä lupaa oikeudenhaltijalta erikseen esimerkiksi sähköpostitse
Kuvien käyttö opinnäytteessä

Kuva: Sallitut kuvien käyttötavat. Aalto-yliopiston oppimiskeskus, Visual Resources Centre (CC-BY)

9. Viittauskäytännöistä

Viittauskäytännöt

Kuva: Viittauskäytännöt. Aalto-yliopiston oppimiskeskus, Visual Resources Centre (CC-BY)


Lähdeluettelo

Lähdeluetteloon lisättävien kuva- ja media-aineistojen viittaustiedot rakentuvat APA-tyylissä seuraavista perustiedoista: 

Tekijä, A. (Ajoitus). Kuvan tai teoksen nimi [Aineistotyyppi]. Saatavuustiedot


Kirjasta otettu kuva:

Munch, E. (1893). The Scream [maalaus]. Teoksessa Hodin, J.P., Edvard Munch (s. 53). London: Thames & Hudson, 1972     

Kuva tietokannasta:

Munch, E. (1893). The Scream [maalaus]. Haettu 15.2.2017 osoitteesta https://www.europeana.eu/portal/en/record/2063612/NO_280_002.html

Lyhyt kuvaviite CC-lisensoituun kuvaan:
TASL = Title, Author, Source, License on hyvä muistisääntö tietojen esitysjärjestykseen, lähteen voi lisätä hyperlinkkinä

The Scream Edvard Munch (CC-BY-NC 4.0)

Lisää esimerkkejä viittauskäytännöistä löytyy kuva-aineistojen oppaasta.