Print bookPrint book

Opinnäytteen rakenne: taiteellinen tutkimus

Site: MyCourses
Course: LC-7108 - Kirjoita asiantuntevasti - H04, 19.01.2021-25.02.2021
Book: Opinnäytteen rakenne: taiteellinen tutkimus
Printed by: Guest user
Date: Saturday, 18 May 2024, 3:20 PM

Description

Taiteellisen tutkimuksen määrittävä tekijä on taiteellinen työskentely tiedonhankintana. Tämä puolestaan näkyy siinä, miten taiteellinen tutkimus kirjoitetaan opinnäytteeksi.

Table of contents

1. Yleistä

Taiteen ja muotoilun alan opinnäytteelle ei ole tiettyä rakennekaavaa. Yksi tyypillisimmistä piirteistä taiteen ja muotoilun alan opinnäytteelle - siis tutkimuksena - on jakautuminen kirjalliseen osaan eli tutkielmaan ja taiteelliseen tai muotoilulliseen osaan eli produktioon. Vastaavasti tyypillinen rakennepiirre taiteen ja muotoilun alan opinnäytteelle - siis tekstinä - on produktio-osuus.

Produktio-osuus, eli toteutetun taiteellisen tai muotoilullisen produktion kuvaus, on välttämätön, suorastaan määritelmällinen osa taiteellista tutkimusta: osuus kuvaa lukijalle, miten konkreettinen työskentely produktion parissa on johtanut uuteen tietoon (tai vanhan tiedon kyseenalaistumiseen) ja on siten koko opinnäytteen ydin. Produktio-osuuden voikin ajatella vastaavan tieteellisen tutkimuksen metodi- ja toteutuslukuja, jotka sisältävät tehdyn tutkimustyön kuvauksen mutta myös lopputuloksen kuvailua.

Mikäli opinnäytetyö pohjaa produktioon, produktiota ja sitä kuvaavaa osuutta voidaan pitää koko opinnäytteen tärkeimpänä osana. Niinpä taiteen ja muotoilun alan opinnäyte näyttää rakenteeltaan usein kutakuinkin tältä (huomaa, että tässä mahdollisia alalukuja ei ole otettu mukaan):

  1. Johdanto
  2. Kirjallisuusosio (usein "teoriaosa")
  3. Produktiivinen osio
  4. Loppuluku

Saman perusidean voi toteuttaa jakamalla tekstin lisäksi osioihin eli Osa I (kirjallisuusosio) ja Osa II (produktio-osio), jotka puolestaan pitävät sisällään muutamia päälukuja.

Miten tutkielman osiot pitäisi siten jäsentää eli jaotella ja järjestää? Lyhyesti sanottuna: osiot jaetaan päälukuihin ja pääluvut alalukuihin niin, että esimerkiksi pääluvun:

  1. alaluku kuvailee/esittelee (käsiteltävää ilmiötä ja lähestymistapaa)
  2. alaluku käsittelee (valittua ilmiötä valitusta lähestymistavasta käsin)
  3. alaluku huipentaa ja kokoaa yhteen (luvun olennaiset havainnot tai tulokset)

Keskiosa eli tässä esimerkissä 2. alaluku voikin olla useampi alaluku jos myös näkökulmia valittuun aiheeseen on useampia. Muuten tämä jäsennys on sovellettavissa oikeastaan melkein mihin tahansa taiteellisen tai tieteellisen opinnäytteen lukuun tai osaan: taiteellisen tutkimuksen produktio-osaan, empiirisen tutkimuksen teoria- ja menetelmälukuun, kirjallisuustutkimuksen analyysilukuun ja niin edelleen.

Seuraavassa osiossa on esimerkkijäsennyksiä, joiden avulla voit hahmotella myös oman opinnäytteesi rakennetta. Käy esimerkit läpi vapaasti silmäillen, mutta kiinnitä huomiota sisällysluetteloiden rakenteeseen ja siihen, miten sisällysluetteloista välittyy kirjoittajan tutkimuksellinen lähestymistapa.

2. Tausta- ja produktio-osuuden eroa korostava rakenne

Olennainen taiteellisen tutkimuksen rakennetta määrittävä tekijä on se, kuinka vahvasti sen rakenne korostaa tausta- ja produktio-osuuden välistä eroa eli jakautuu kahteen erilliseen kokonaisuuteen. Mikäli erottelua halutaan korostaa sisällön tasolla, on erottelun perusteltua näkyä lukijalle myös sisällysluettelossa, kuten seuraavassa esimerkissä.

Esimerkki 1: Frestadius, Aurora (2020): Olemassa olevat materiaalit pukusuunnittelun välineinä.

Oppiaine: pukusuunnittelu. Kandidaatintutkielma.


Kommentti. Frestadius jaottelee opinnäytteensä selkeästi tausta- ja produktio-osuuteen: luvut 1 ja 2 esittelevät työmuotoja yleisesti ja erityisesti kirjoittajan käytännölliseen osaamiseen perustuen. Luku 3 puolestaan esittelee kaksi produktiota, joissa aiemmin esitellyt työmuodot laitetaan käytännön testiin.

Pohdintatehtävä
  1. Milloin taustaosuuden on hyvä jakautua useampaan päälukuun, kuten esimerkissä? Miksi?
  2. Produktio-osuus koostuu tässä esimerkissä vain yhdestä pääluvusta. Mikä voisi perustella ratkaisua?
  3. Produktio-osuuden ainoa pääluku on jaettu kahteen alalukuun produktioittain. Jos produktioita olisi vain yksi, millä kriteerillä voisit itse jakaa pääluvun alalukuihin?

3. Tausta- ja produktio-osuuden eroa häivyttävä rakenne

Siinä missä edeltävä esimerkki korosti tausta- ja produktio-osuuden eroa, seuraava esimerkkijäsennys häivyttää tätä. Lopputuloksena on vähemmän hierarkinen ja väistämättä myös vähemmän läpinäkyvä lukurakenne. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ratkaisu voi olla perusteltu.

Esimerkki 2: Nahkuri, Jussi (2020): Hetki on nyt.

Oppiaine: Valokuvataide. Pro gradu.

Kommentti. Nahkuri käsittelee opinnäytteessään sattumaa ja hetkellisyyttä valokuvataiteen keinoin.

  • Luvuissa Hetki on nyt – Seuraa systeemiä Nahkuri esittelee käsittelemiensä teemojen esiintymistä muussa taiteessa ja esittelee samalla omaa lähestymistapaansa taiteelliseen työskentelyyn.
  • Luvussa Nyt hän esittelee järjestyksessä ensimmäisen kahdesta opinnäytteeseen sisällytetystä taiteellisesta työstä: luku sisältää sekä esimerkkiteoksia että tekstimuotoista työskentelyn valottamista.
  • Tämän jälkeen seuraa kaksi lukua (Teoksen... – Vapaus), joista ensimmäinen analysoi luvussa Nyt esiteltyä työtä ja siihen johtaneita valintoja ja jälkimmäinen toimii loppulukuna. Toinen taiteellinen työ (Taiteellinen osa II) on puolestaan sijoitettu otsikoiduista teoksista koostuvaksi liitteeksi opinnäytteen loppuun.

Nahkurin opinnäyte ei siten jakaudu samaan tapaan tiukasti kirjallisuus- ja produktioperustaiseen osuuteen kuin monet taiteelliset opinnäytteet. Vastavaasti kirjoittajan oma työskentely toimii punaisena lankana läpi koko tekstin: kirjoittaja viittaa toteuttamiinsa projekteihin jo taustoittavissa luvuissa ja jatkaa taustaosiossa esittelemiensä taiteilijoiden ja ajatusten käsittelyä produktiota käsittelevissä luvuissa.

Pohdintatehtävä

  1. Mitä hyötyä esimerkin ei-hierarkisesta rakenteesta voi olla lukijalle? Mitä tutkimuksen puolta ratkaisulla voidaan mahdollisesti korostaa?
  2. Millä tavalla esimerkin ei-hierarkinen rakenne voi olla kirjoittajalle haastava toteuttaa? Huomioi kommentti yllä.

4. Kronologinen produktio-osuus

Edeltävät esimerkit 1 ja 2 eroavat toisistaan sen suhteen, häivyttävätkö vai korostavatko ne tausta- ja produktio-osuuden eroa. Sen sijaan niitä yhdistää se, että niiden lukujaottelu on temaattista eikä niinkään kronologista. Tämä siis tarkoittaa, että vaikka opinnäytteiden sivuilla kuvattaisiin produktioita ja niiden toteuttamisen vaiheita siinä järjestyksessä kuin ne ovat tapahtuneet, lukujaottelu ei itsessään tähän perustu. Esimerkiksi Frestadiuksen (esimerkki 1) produktio-osuus koostuu yhdestä pääluvusta, joka jakautuu kahteen produktioon siinä järjestyksessä kuin ne on toteutettu [tarkasta!]. Jaottelun kannalta tällä ei kuitenkaan ole väliä: se perustuu kahden produktion keskinäiseen erillisyyteen.

Taiteellisissa tutkimuksissa on kuitenkin hyvin tavallista myös jäsentää produktio-osuus kronologisesti. Tässä tarkastellaan tällaisen tutkimuksen kokonaisjäsennystä, kun taas produktio-osuuksia itsessään tarkastellaan omassa osiossaan täällä.

Esimerkki 3. Tuuminen, Emilie (2020): Aistien leikki.

Oppiaine: Muotoilu. Kandidaatintutkielma.

Kommentti. Kirjoittaja tarkastelee opinnäytteessään luovuutta lasinpuhalluksen kautta: tekniikka oli kirjoittajalle verrattain uusi, mikä tarjosi mahdollisuuden tarkastella uuden oppimiseen liittyvää ennustamattomuutta ja luovuutta.

  • Luku 2 taustoittaa ja motivoi tutkimusta yleisemmin, minkä jälkeen luvut 3 ja 4 vuorollaan esittelevät työn kaksi teemaa: luovuuden (luku 3) ja lasinpuhalluksen (luku 4).
  • Produktio-osuus koostuu yhdestä pääluvusta, joka jakaantuu ensimmäisen orientoivan alaluvun (5.1) jälkeen kronologisiin alalukuihin: kukin alaluku tarkastelee yhtä päivää produktion toteutuksesta.

Pohdintatehtävä
  1. Vaikuttaako produktio-osuuden kronologinen jäsennys opinnäytteen rakenteeseen laajemmin? Miten?
  2. Mikä voi perustella produktio-osuuden kronologista jäsentämistä?

5. Harjoituksia

Esimerkit 1–3 edellä eivät edusta oikeaa ja väärää vaan kahta ulottuvuutta, joiden mukaan opinnäytteen kokonaisuus voidaan jakaa osiin:

  1. tausta- ja produktio-osuuden eroa korostava – eroa häivyttävä
  2. temaattinen – kronologinen.
Näiden ulottuvuuksien avulla myös sinä voit hahmotella oman opinnäytteesi kokonaisjäsennystä. Koska oikeaa ratkaisua ei ole, kyse on siitä, mitä haluat rakenteella korostaa (tästä lisää tuonnempana).

Huomaa myös, että rakenne lukutasolla ei yksin määrää sitä, mikä korostuu varsinaisessa tekstissä eivätkä rakenneratkaisut ole siten mustavalkoisia. Otetaan esimerkiksi tausta- ja produktio-osuuden eroa korostava opinnäyte. Tällaisessakin opinnäytteessä taustaosuudessa on tärkeää kirjoittaa auki yhteyksiä produktio-osuudessa kuvattavaan työskentelyyn, ja produktio-osuudessa on tärkeää konkreettisen toiminnan ohella kuvata tehtyjen valintojen yhteyttä taustaosuudessa esiteltyihin ilmiöihin, referenssitöihin ja -taiteilijoihin tai -muotoilijoihin ja ajatuksiin.

Opinnäytteen rakenne eli lukujaottelu väistämättä joka tapauksessa jäsentää ja paketoi opinnäytteesi lukijalle, ja tätä ennen se on jo ohjannut sinun oman kirjoittamistyösi maaliin. On siis hyvä pohtia eri ratkaisujen sopivuutta juuri omaan opinnäyteprojektiisi.


Oman opinnäytteen intuitiivinen jäsentäminen

  1. Hahmottele kaksiulotteinen avaruus piirtämällä keskikohdastaan risteävät x-akseli (eron korostaminen – häivyttäminen) ja y-akseli (kronologisuus – temaattisuus). Merkitse avaruuteen kohta, johon sijoittaisit (tällä hetkellä, intuitiivisesti) oman opinnäytteesi.
  2. Listaa origon ja opinnäytteellesi merkitsemäsi kohdan väliin syitä, jotka perustelevat tai joiden uskot motivoivan valitsemaasi sijaintia.
  3. Mikäli sijoitit opinnäytteesi lähelle origoa, listaa avaruuden eri kohtiin opinnäytteesi jäsennykseen liittyviä epävarmuustekijöitä ja avoimia kysymyksiä.
  4. Skannaa tai kuvaa hahmotelmasi ja lähetä opettajalle.