Teoriataustaa ja käytännön vinkkejä suunnitteluun

1. Johdatus viikkosuunnitelmaan: tavoitteiden asettaminen

Priorisointi. Mitkä näistä ovat tärkeimpiä asioita?

Vieläkö muistat ABC-korin? Kerrataan varmuuden vuoksi!

 A- luokan tavoitteet ovat niitä asioita, joilla ”tehdään merkityksiä” –  pääset tavoitteisiin ja elät oman näköistä elämää.

• A tavoitteet: valitse tähän neljä-kuusi ydinasiaa, esim. tärkeimmät pääaineen kurssit sekä tärkein vapaa-ajan tavoite. Tuloksen, tavoitteiden saavuttamisen ja tulevaisuuden kannalta nämä ovat kaikkein tärkeimmät työtehtäväsi. Käytä paras aikasi (prime time) ja energiasi suoritustasolla 80-100%.
• B tavotteet: Välttämättömiä töitä, usein rutiineja, joiden tulosvaikutus vähäisempi. Käytä vain kohtuullisesti aikaa ja energiaa suoritustasolla 60-80%. Nämä ovat välttämättömät rutiinit ja tukitehtävät voivat olla sinänsä kiinnostavia,  mutta jotka eivät ole omien tavoitteittesi kannalta niin keskeisiä
• C tavoitteet: asiat, joita teet, jos aikaa jää ja ehdit. Kiireen tullessa voi näistä karsia. Suoritustaso 0-60%.

Siirry nuolen kuvasta eteenpäin.

2. Tavoitteiden pilkkominen osiin

ABC-tehtävässä pilkoit viikolle tehtäviä.

Muistinvirkistyksenä: Pilko tehtävät niin pieniin osiin, että saat ne varmasti tehtyä. Sopiva kokonaisuus on esim. tunnin mittainen työskentely. Näin varmistat, että saat onnistumisen kokemuksia.

Pura tavoitteet viikoittaisiksi tehtäviksi kysymällä mitä minun on tehtävä, jotta tavoite toteutuu?

• Esim. jos aion päästä matikan kurssista läpi, viikoittaisia tehtäviä ovat luennolla käynti, materiaalien hankkiminen,  laskeminen, laskuharjoituksissa käynti, laskutupaan osallistuminen, kavereiden kanssa laskeminen, neuvojen kysyminen, puuttuvien tietojen opettelu muilta sivustoilta, heikosti hallittujen osuuksien kertaaminen
• Esim. jos aion päästä  kuntoon, viikoittaisena tehtävänäni on urheilla 4 kertaa viikossa
• Jos kyseessä on 5 opintopisteen kurssi, tasaisesti suoritettu viikoittainen työmäärä kuuden periodin kurssilla on melko suuri. Työtunteja kurssin suorittamiseen vaaditaan yhteensä 135. Tämä jaettuna kuudelle viikolle tarkoittaa yli 20 työtuntia viikossa, joka kirjataan viikkokalenteriin. 
  

3. Vinkkejä viikkosuunnitelman tekemiseen

Viikkosuunnitelman tekeminen

Jatkossa varaa joka viikko aikaa viikkosuunnitelman tekemiseen. Kirjaa viikkosuunnitelmaan tavoitteet, pura ne auki konkreettisiksi tehtäviksi ja kirjaa tehtävät kalenteriin. Osa tehtävistä, kuten osallistuminen luennolle, voidaan siirtää suoraan kalenteriin. Joidenkin tehtävien osalta ei voi tietää etukäteen tarkkaan aikaa, se kannattaa silloin kirjata päivän pääasiaksi päivän alkuun. Luennot ja harjoitukset saat My Courses järjestelmästä liitettyä suoraan esim. googlen kalenteriin.

• Tarkista kalenteri päivittäin
• Mieti aamulla, mikä on päivän pääasia
• Tarkasta tavoitelista viikoittain (printtaa seinälle)
• Tunnista, mitkä ovat sinulle tärkeimpiä tavoitteita
• Varmista, että sinulla on hyvä kuva siitä, mitä tänään aiot tehdä ja mikä on päivän pääasia, ja mitä tällä viikolla aiot tehdä

"Recognize your prime time and defend it ruthlessly”

Jokaisella ihmisellä on paras aika päivästä (prime time). Tunnista se ja käytä se aika itsellesi tärkeimpien asioiden toteuttamiseen. Ole jämäkkä ja sano silloin ei muille asioilla. Poista häiriötekijät. Sulje myös viestintävälineet. Keskeytyksestä kuluu 15 minuuttia, ennen kuin mieli palautuu vaikean asian äärelle, jota olit tekemässä.

Itsenäisen opiskelusuunnitelman tekeminen kalenteriin

Korkeakoulussa suurin osa opiskelusta tapahtuu itsenäisesti. Kirjaa näkyviin mm. aika, jonka käytät luennolle valmistautumiseen. Saat enemmän irti luennosta, kun olet tutustunut etukäteen aineistoon. Kirjaa myös näkyviin luennon kertaamiseen käytettävä aika esim. luennon jälkeisenä päivänä. Näin tenttiin opiskelu helpottuu huomattavasti. Kertaamisessa voit tehdä yhteenvedon luennon keskeisestä asioita esim. jollakin visuaalisella tavalla.

4. Seuraa ajankäyttöäsi!

• Arvioi onnistumistasi – miten hyvin suunnitelmat pitivät paikkaansa. Missä onnistuin? Missä tuhlasin aikaani? Onko aikavarkaita, eli asioita, joihin aikaa menee huomattavasti enemmän kuin mitä olin luullut. Mikä oli haasteellista? Oliko suunnitelmani realistinen ja käyttökelpoinen? Jos poikkesin tavoitteistani, teinkö sen tietoisesti vai huomaamattani? Mitä pitää muuttaa. Mitkä asiat tapahtuivat eri lailla kuin odotit? Oliko suunnitelma liian yksityiskohtainen? Tai liian tiivis?

• Opiskelijat, jotka ensimmäisen vuoden aikana tekevät ajankäytön seurantaa neljän viikon ajan, selviytyvät opinnoistaan keskimääräistä nopeammin
• Tarkastele joka viikon jälkeen mitä oikeasti teit ja paljonko käytit opiskeluun aikaa. Saatat huomata, ette käyttänytkään aktiiviseen opiskeluun aikaa niin paljon kuin luulit