Välimerkit

Välimerkkien tarkastelussa on hyvä muistaa virkkeen ja lauseen ero: virke voi sisältää monta lausetta (pää- ja sivulauseita). Virke on siis se, joka yleensä alkaa isolla alkukirjaimella ja useimmiten päättyy pisteeseen.

Tämä on virke, joka sisältää päälauseen ja joka-sanalla alkavan sivulauseen.

Piste

Piste on yleensä melko helppokäyttöinen välimerkki. Tässä kuitenkin muutama erikoistapaus erityisesti (tieteellisiä) asiatekstejä varten.

Kuvioiden ja taulukoiden nimien lopussa tulee olla piste. Pisteen voi jättää pois, jos nimi ei ole kokonainen virke (ei siis verbiä eli tekemistä ilmaisevaa sanaa mukana). Alla olevista esimerkeistä viimeisen pisteen voi siis jättää pois, mutta varminta on laittaa se aina mukaan.

Kuvio 1. Viime vuoden myynti.
Taulukko 1. Ensi vuoden tavoitteet.

Muista laittaa piste myös juoksevaan tekstiin kuuluvan luettelon loppuun.

Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattikunnille yhteinen kielimuoto, joka

  • on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista
  • käyttää vain yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa tai ainakin selittää täsmällisesti käyttämänsä erikoistermit
  • on lauserakenteeltaan yksinkertaista.

Jos käytät tekstisi lähdeluettelossa etunimistä alkukirjainlyhenteitä, muista laittaa pisteet oikeisiin paikkoihin.

Virtanen, P., Mäki, V.-P. & Peltonen, S.

Lukujen numeroinnin loppuun ei kuulu pistettä

1.1 (EI siis 1.1.)
2.2.2 (EI 2.2.2.)

Kysymysmerkki

Pisteen tavoin kysymysmerkin käyttö on yleensä helppoa, kunhan vain muistaa, että kysymysmerkki kuuluu ainoastaan kysymysmuotoisen virkkeen perään. Virkkeen tulee siis alkaa joko kysymyssanalla tai -ko/-kö-muotoisella verbillä.

Miksi kyseinen yritys on kiinnostunut portaalin käyttöönotosta?
Haluamme selvittää, mitä hyötyä kyseiselle yritykselle voisi portaalista olla.
Onko kyseisellä yrityksellä jo käytössään portaali?
Tiedätkö, onko tällä yrityksellä käytössä kyseinen portaali?
Jäin miettimään, onko heillä portaali jo käytössään.
 

Pilkku

Pilkulla on kaksi pääkäyttöä:

  1. virkkeen sisällä eri lauseiden erottelu sekä
  2. lauseen sisällä lauseen osien erottelu.

Virkkeen lauseiden erottelu

Suomessa on kolmenlaisia sivulauseita, jotka yleensä erotellaan pilkulla:

Konjunktiolause

että, niin että, jotta, koska, kun, kunnes, ennen kuin, jos, vaikka, joskin, kuin, niin kuin, ikään kuin, joten

Kysely osoitti, että uudelle bonusjärjestelmälle on tarvetta.
Relatiivilause joka, mikä

Tuotekehitys on ydinprosessi, jonka avulla yritys selviää markkinoilla.

Kysyvä sivulause
-ko/-kö tai kysymyssana

Tutkielmassa selvitetään, onko muutosta parempaan tapahtunut.

On selvitettävä myös, miksi sen rooli on niin tärkeä.

Tässä pari hiukan monimutkaisempaa esimerkkiä:

Päälause +upotettu joka-relatiivilause + joten-konjunktiolause

Tekijöitä, jotka johtavat tuotekehitysprojektin ja siten tuotteen menestymiseen, on tutkittu jo 30 vuoden ajan, joten asia ei ole enää uusi.

Päälause + että-konjunktiolause + koska-konjunktiolause

Voidaan yleisesti sanoa, että kaikkien aspektien hallinta voidaan toteuttaa aliohjelmien hallinnalla, koska kieli sisältää ainoastaan aliohjelmiin liittyviä ilmaisuja.

Lisäksi muutama muu perussääntö muistettavaksi:

Ns. samanlaisten sivulauseiden välistä pilkku jää pois, kun sivulauseita yhdistää jokin rinnastuskonjunktio (ja, sekä – että, -kä, eli, tai, joko – tai, vai).

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä kaikkea sisältyy ERP-järjestelmän käyttöönottoon ja mitkä tekijät vaikuttavat sen luonteeseen. (Siis kaksi rinnasteista kysyvää sivulausetta.)

Ehkä on mahdollista suunnitella kieli, jossa aspekteja ei esiinny tai niiden hallinta on äärimmäisen helppoa. (Tässä kaksi rinnasteista joka-sivulausetta, joista jälkimmäisestä jossa-sana on jätetty pois.)

Päälauseiden väliin ei tule pilkkua, jos niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja jos niillä on yhteinen lauseenosa, esimerkiksi tekijä.

Tällöin kyseinen moduuli välittää tiedon eteenpäin ja jatkaa toimintaansa normaalisti. (Sama tekijä ‘moduuli’ molemmissa lauseissa.)

Parempi laatu johtaa lähetettävän informaatiomäärän kasvuun, ja tämä rasittaa siirtotekniikoita enemmän. (Ei yhteisiä lauseenosia.)

Ns. lauseenvastikkeita ei eroteta pilkulla.

ERP-järjestelmän teknisiä piirteitä määritettäessä yrityksen on päätettävä, kehittääkö se ERP-järjestelmän itse.

Odoteltaessa uusia menetelmiä vanhoja hyväksi havaittuja menetelmiä on pyrittävä käyttämään mahdollisimman tehokkaasti.

Lauseenvastikkeet ovat siis verbimuotoja, joita käytetään etenkin kirjoitetussa tekstissä korvaamaan erilaisia sivulauseita. Edelliset esimerkit voidaan sanoa myös

Kun määritetään ERP-järjestelmän teknisiä piirteitä - - / Kun odotellaan uusia menetelmiä - -

 

Seuraavaksi joukko erikoistapauksia lauseiden rajalla:

Kuin-sanan kanssa käytetään pilkkua vain, jos se aloittaa oman sivulauseen.

Yrityksessä toimittiin, kuin heillä olisi ollut pohjattomat kassavarat. (kuin-sana aloittaa kokonaisen sivulauseen (= sivulause sisältää verbin).)

Järjestelmä on yhtä turvallinen kuin sen heikoin lenkki. (kuin-sana ei aloita sivulausetta vaan ilmaisee ainoastaan vertailua.)

Kahden peräkkäisen konjuktion väliin ei tule pilkkua (ja että, ja kun, ja jos, ja vaikka, että jos, että kun, että vaikka, mutta jos, mutta kun, tai että, tai jos, tai kun, tai vaikka) Tietoja kontrastiherkkyydestä hyödynnetään siten, että jos virheet ovat ihmiselle näkymättömiä, ne eivät vaikuta havaittuun laatuun.
Sanaparin mitä – sitä kanssa käytetään pilkkua Mitä laajempi käyttöönotto on kyseessä, sitä monimutkaisempi ja haastavampi prosessi on.

 

Pilkun käyttö lauseen sisällä

Lopuksi pilkun käytöstä lauseen sisällä lauseen osien erotteluun kannattaa muistaa seuraavat asiat:

Sanaparin sekä – että kanssa ei yleensä tule pilkkua.

 

Sen tehtävä on puhelun ylläpito sekä digitaalisessa että ei-digitaalisessa puhelinverkossa
Pilkku mukaan, jos määritteet ovat keskenään rinnasteiset (eli määrittävät itsenäisesti pääsanaa)

Kyseessä on vanha, ympäristöystävällinen menetelmä.

Kyseessä on vanha ympäristöystävällinen menetelmä.

(Ensimmäisessä molemmat määrittävät suoraan ‘menetelmää’, toisessa ‘vanha’ määrittää ‘ympäristöystävällistä’, joka määrittää ‘menetelmää’.)

Pilkkua voi käyttää myös erilaisissa lisähuomautuksissa ja tarkennuksissa

Perinteisillä malleilla tarkoitetaan tässä vanhempia laskentamalleja, kuten lisäyslaskentaa.

Tässä nivelen koordinaateiksi riittää yksi reaaliluku, kulma, jossa nivel kulloinkin on.

 

Ajatusviiva ja yhdysmerkki

Suomen kielessä on käytössä kahdenlaisia väliviivoja: yhdysmerkki (se lyhyempi viiva, joka on näppäimistössä) ja ajatusviiva (joka on yhdysmerkkiä pidempi). Vaikka kysymys on välimerkeistä, niitä ei käsitellä tässä, vaan niiden pääasiallisessa käyttöympäristössä eli yhteen ja erikseen kirjoittamisen yhteydessä.

Vinoviiva

Vinoviivan tärkein tehtävä on ilmaista vaihtoehtoja erityisesti lomaketeksteissä. Nykyään sitä näkee usein käytettävän myös juoksevassa tekstissä. Pyri kuitenkin välttämään tällaista käyttöä, sillä useimmiten vinoviivan voi korvata sanalla ‘tai’.

Vinoviivan ympärillä ei ole sanaväliä, jos viiva erottaa yksisanaisia ilmauksia. Jos vinoviiva puolestaan erottaa ilmauksia, joista toinen tai kumpikin koostuu kahdesta tai useammasta sanasta, vinoviivan molemmmin puolin on väli.

Lainausmerkit

Lainausmerkeillä osoitetaan, että jokin ilmaus on lainattu jonkun puheesta tai tekstistä. Lainausmerkit ovatkin yleensä tarpeellisia vain suoran esityksen yhteydessä. Usein niitä kuitenkin käytetään virheellisesti osoittamaan, että jokin sana poikkeaa esimerkiksi tyyliltään muusta tekstistä. Vältä tällaista käyttöä ja etsi tilalle parempi ilmaisu.

Sulkeet

Kaarisulkeet osoittavat, että jokin osa lausetta on vaihtoehtoinen tai lisähuomautuksen omainen. Ne kirjoitetaan kiinni tekstiin, jota ne ympäröivät, mutta irti edellä ja jäljessä tulevasta tekstistä. Sulkeita kannattaa kuitenkin käyttää säästeliäästi, sillä niiden liiallinen käyttö rikkoo helposti tekstin sujuvuuden.

Jos tarvitset sulkeita sulkeiden sisällä, käytä hakasulkeita kaarisulkeiden sisällä.

*******************************

Esimerkit osittain: Iisa, K., Oittinen, H. & Piehl, A. 2006. Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat, Helsinki. 6. painos.

Last modified: Thursday, 6 June 2013, 11:29 AM