Yhdyssanat

Yhteen ja erikseen kirjoittaminen on yksi suomen kielen oikeinkirjoituksen haastavimmista osa-alueista. Osittain jo siksi, että kielessämme voi keksiä yhdyssanoja koko ajan lisää.

Tavallisia ongelmia ovat

Kirjoitetaanko jokin sana yhteen vai erikseen? suomen kieli vai suomenkieli?
Minkä muotoinen on sanan alkuosa? energian siirto vai energiansiirto?
Mitä osia taivutetaan? Iso-Britanniassa vai Isossa-Britanniassa?
Käytetäänkö väliviivoja (yhdysmerkkiä tai ajatusviivaa), ja jos käytetään, milloin jätetään väli ennen viivaa?

 

Vaikka useat yhteen ja erikseen kirjoittamisen säännöistä ovatkin sovittuja ja siksi vain muistettava, on olemassa muutamia apukeinoja, joita voi yrittää soveltaa. Muista kuitenkin, että seuraavat keinot eivät toimi läheskään kaikissa tilanteissa.

Onko -kin/-kaan/-kään/-pa/-pä mahdollinen osien välissä? Jos ei, sanat kirjoitetaan yhteen. Sähkönsiirto on kallistunut viime aikoina. EI: Sähkönkin siirto on kallistunut viime aikoina.
Mieti, onko kyseessä oma käsitteensä

korkeakoulu ja korkea koulu tarkoittavat eri asioita, samoin maanosa ja maan osa.

Näissä yhdyssana on siis jotain muuta kuin osiensa summa. Toisissa tapauksissa taas kumpikin kirjoitustapa on mahdollinen, joten käsiteidea ei siis aina auta.

Monet yhteen ja erikseen kirjoittamisen säännöistä ovat siis yksinkertaisesti sovittuja. Ei ole mitään loogista syytä, miksi niin kuin kirjoitetaan erikseen mutta päinvastoin yhteen. Seuraavaksi katsotaan, mitä kannattaisi siis muistaa.

Muistettavaa

Kielten nimet kirjoitetaan erikseen.

suomen kieli, englannin kieli.

MUTTA: suomenkielinen, englanninkielinen

Tittelit myös erikseen

lääketieteen tohtori, tekniikan tohtori

Adjektiivit (yleensä -nen-loppuiset) tavallisesti yhteen edellä olevan kanssa

aikamoinen, ensisijainen, eripituinen, ranskankielinen, tämänaamuinen, sentapainen, tuonkaltainen, tämänhetkinen

Ns. taipumattomat adjektiivit kirjoitetaan yleensä erilleen.

aika lailla, viime viikon, koko päivän

Tavallisimmat taipumattomat adjektiivit ovat aika, aimo, ensi, eri, ilmi, kelpo, koko, kunnon, melko, pikku, toissa, tosi ja viime

MUTTA: erityyppinen, viimeviikkoinen

Yhteen, kun kyseessä on käsite, joka ei ole suoraan osiensa summa.

silmäänpistävä vrt. silmään pistävä, märkäpuku vrt. märkä puku
‘joka’ erikseen

joka tapauksessa, MUTTA: jokapäiväinen

kun- ja kuin-loppuiset ns. yhdyskonjunktiot erilleen

aivan kuin, niin kuin
Sanaliitot, jotka ilmaisevat aikaa, tapaa, keinoa, syytä tms. erikseen

alun perin, ennen kaikkea, kaiken kaikkiaan, muun muassa, saman tien, suurin piirtein, jonkin verran
MUTTA: alinomaa, jotenkuten, kutakuinkin, nimenomaan, pikkuhiljaa, päinvastoin

päin-sana kirjoitetaan edellisen sanan kanssa yhteen, kun edellinen sana ilmaisee suuntaa tai viittaa paikkaan nimeämättä sitä.

alaspäin, eteenpäin, jälkeenpäin, sivullepäin, ylhäältäpäin

(HUOM! Nämä voidaan nykyään kirjoittaa myös erikseen.)

MUTTA aina: Tampereelle päin, meille päin

se/tämä yleensä erikseen

sen jälkeen, sen tähden, siitä alkaen, tämän vuoksi
MUTTA: sentyyppinen, tämänkaltainen, senluonteinen

Muista myös

alla mainittu, alusta alkaen, edellä mainittu, lukuun ottamatta, mukaan lukien, näin ollen, siihen katsoen, siihen nähden, tästä alkaen, tästä lähtien, viimeksi mainittu

 

Erilaiset viivat

Suomen kielessä on käytössä kaksi toistaan muistuttavaa viivaa: se lyhyempi yhdysmerkki (löytyy näppäimistöltä) ja toisaalta pidempi ajatusviiva. Kummallekin on omat sääntönsä, joten ei ole yhdentekevää, kumpaa niistä käyttää.

Ajatusviiva

·     Käytetään ns. ääripääilmauksissa

(= rajakohtailmauksissa) ('jostakin johonkin' tai 'joidenkin välinen').

1014-vuotiaat  (vaihtoehtoisesti 10 - 14-vuotiaat),

muista myös lähdeviittauksissa: s. 2529
Voidaan käyttää myös osoittamaan, että lainauksesta on jätetty jotain pois.

Tarkastuksissa valvotaan   toiminnan asianmukaisuutta

Voidaan käyttää (säästeliäästi) myös välimerkkinä lisähuomausten erotteluun muusta lauseesta.

Tästä syystä  ja koska aihe on varsin laaja – tässä tutkimuksessa keskitytään käsittelemään asiaa nimenomaan sähkönsiirron näkökulmasta

Ilmauksille ‘välinen’ tai  ‘vaihtelee välillä’ ei ole tarvetta.

EI: Osuus vaihtelee välillä 1215 prosenttia. VAAN: Osuus on 1215 prosenttia

 

Yhdysmerkki

Yhdysmerkkiä puolestaan käytetään yhdyssanoissa osoittamassa sanan osien rajaa. Sen tarkoitus on nimenomaan auttaa sanan hahmottamisessa. Seuraavassa erilaiset käyttötapaukset.

Käytetään samojen vokaalien välissä, samoin yleisenä hahmotusapuna.

olio-ohjelmointi, pop-opisto

Käytetään myös erisnimissä

Suomi-tietous, lama-Suomi

Vierassanoissa, mikäli sanan hahmottaminen vaatii. Yleensä pyritään kuitenkin kirjoittamaan yhteen, etenkin vakiintuneet ilmaukset.

internetsivu, leasingkone

Numerot, kirjaimet, erilaiset lyhenteet tai muut merkit yhdistetään muihin sanoihin yhdysmerkillä.

2000-luvulla, e-oppiminen, DI-koulutus, ISO-standardi, UMTS2100-järjestelmä
Kun ääripääilmaus yhdistetään toiseen sanaan, tarvitaan yhdysmerkki. 1970-1980-luvulla, joko-tai-periaate. HUOM! Ei välilyöntejä

Ns. rinnasteiset yhdyssanat (= joissa kumpikaan osa ei määritä toista)

Tähän kuuluvat myös keskenään rinnasteiset yhdyssanan alkuosat

austeniittis-ferriittinen rakenne, suomalais-ruotsalainen

happo-emästasapaino
Poiston merkkinä

UMTS900- ja UMTS2100-järjestelmät

Kun yhdyssanan toinen puolisko on sanaliitto (= kaksi tai useampi sana), tarvitaan yhdysmerkki ja välilyönti.

avaimet käteen -periaate, Application Transport -parametri

HUOM! Tämä on siis ainoa tapaus, jossa välilyönti tarvitaan.

Vrt. välilyönnitön alkuosa:

www.tut.fi-sivusto

 

**************************

Esimerkit osittain: Iisa, K., Oittinen, H. & Piehl, A. 2006. Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat, Helsinki. 6. painos.

Last modified: Thursday, 6 June 2013, 11:30 AM