Lyhenteet

Nykykielessä lyhenteitä käytetään yhä enemmän ja uusia kehitellään jatkuvasti. Joskus lyhenteet ovat jopa tutumpia kuin itse alkuperäinen muoto (esim. it-ala). Lyhenteet ovat monella tapaa käteviä, mutta niiden käytössä kannattaa ottaa huomioon muutama asia.

  • Kirjoittajalle lyhenteet ovat näppäriä, mutta eivät välttämättä lukijalle. Jos lukija ei tunnista lyhennettä, se on hänelle yhtä outo ja käsittämätön kuin tuntematon sana. Lyhenteitä tulee siis käyttää harkiten. Mieti aina, oletko säästämässä omaa vaivaasi lukijan kustannuksella.
  • Muista myös, että muu kuin yleisesti tunnettu lyhenne on selitettävä, kun se esiintyy tekstissä ensimmäisen kerran.

Lyhennelajit

Seuraavassa taulukossa on esitelty eri lyhennelajit. Eri lajit on hyvä tunnistaa, sillä se helpottaa lyhenteiden taivutusta.

Loppulyhenteissä sanan lopusta jätetään pois niin paljon kuin sanan tunnistettavuus sallii.

puh., maist., milj., esim., fil. maist., toim.joht.

(Huomaa välilyönti, mikäli lyhennetään useampi kuin yksi sana eli tässä ‘filosofian maisteri’. ‘toimitusjohtaja’ on puolestaan yhdyssana, joten ei välilyöntiä.)
Koostelyhenteissä mukana on sanan alkukirjain ja tarvittava määrä muuta.

ks., vrt. (monet sovinnaislyhenteet kuuluvat tähän ryhmään)

SPR, km, jne., em. (monet yhdyssanan osien tai sanaliiton osien alkukirjaimet)

Sisälyhenteissä sanoja lyhennetään jättämällä pois kirjaimia sanan keskeltä

 klo, tmi, krs, Hki, nro
Lyhennesanat ovat puolestaan sanamaisia lyhenteitä.

Valpo, arava, luomu, Kela

Nämä luetaan sanoina, kun taas kaikki muut lyhenteiden lajit luetaan lyhenteinä.
Merkit

%, €, §

Lisäksi erilaisia tunnuksia, kuten mittayksiköiden tunnuksia (mm, kg jne.), käsitellään tässä yhteydessä lyhenteinä.

Milloin piste?

Entä milloin pitäisi muistaa laittaa piste lyhenteen jälkeen? Piste on ennen kaikkea merkki siitä, että sanaa on lyhennetty lopusta. Muista myös, että pistettä käytetään ainoastaan pienikirjaimisissa lyhenteissä (ei siis esim. isokirjaimisessa lyhenteessä SPR).

  • Lähtökohta on se, että useimmiten piste tarvitaan.
  • Sitä ei siis kuitenkaan tarvita, kun mukana on sanan loppukirjain. Esim. sisälyhenteet klo, krs, nro.
  • Pistettä ei myöskään käytetä esim. mittayksiköiden lyhenteissä ja tunnuksissa. Esim. m, mm, t, vrk, A, Nm.

Lyhenteiden taivutus

Lyhenteitä tulee taivuttaa, kun ne ovat tekstin osana ja lauserakenne vaatii vastaavan sanan taipumista. Usein ääneen lukeminen auttaa päättämään, miten lyhenteen tulisi taipua:

  • KVL:aa (Kuluttajavalituslautakuntaa)
  • KVL:aan (Kuluttajavalituslautakuntaan)
  • m:nä (metrinä)
  • m:einä (metreinä)

Eri lyhennelajeja taivutetaan seuraavasti:

Loppu- ja koostelyhenteiden taivutus: sijapääte lisätään samanlaisena kuin se on koko sanan taivutusmuodossa

 km:n, km:ä, km:iin, km:ien, km:jä, km:eihin

Kirjaimittain luettaviin koostelyhenteisiin voi päätteen liittää myös sellaisena, kuin se on kirjain kirjaimelta sanottaessa.

 VTT:ta (Valtion teknillistä tutkimuskeskusta)
VTT:tä (vee-tee-teetä)

Sisälyhenteissä pääte liitetään suoraan lyhenteen viimeiseen kirjaimeen.

 nron, nroon, nroita
Lyhennesanoissa sijapääte liitetään kuten muihinkin sanoihin.

aravaa, tupoihin, Akavalle

Jos lyhenne loppuu konsonanttiin, ota mukaan i (esim. Unicefille).

LISÄMATERIAALIA LYHENTEIDEN TAIVUTUKSESTA

Numerot

Numeroiden käytöstä on hyvä muistaa muutamia yleinen asia:

  • Luvut yhdestä kymmeneen kirjoitetaan yleensä kirjaimin juoksevassa tekstissä. Huomaa kuitenkin, että erityisesti täsmällisyyttä vaativissa teksteissä, kuten tekniikan alan tekstit, on usein tapana ilmaista kaikki luvut numeroin.
  • Jos tekstissä on kuitenkin suuria ja pieniä lukuja lähekkäin, on parempi ilmaista kaikki numeroin.
  • Yhdessä mittayksikön lyhenteen kanssa luvut merkitään aina numeroin. Esim. 10 mm, 12 h.
  • Muista erottaa luku ja mittayksikkö toisistaan välilyönnillä. Sama pätee lyhenteeseen ja mittayksikköön. Esim. 12 euroa ja 20 senttiä, 12 milj. euroa, 15 %
  • Selvyyden vuoksi älä kirjoita numeroita peräkkäin tekstiin. EI: Luentosalissa oli kello 15 150 kuulijaa.
  • Virkkeen voi aloittaa myös numero, mikäli se on asiajärjestyksen ja selvyyden kannalta luontevaa.

Numeroiden taivutus

Kun luku on tekstin osana, sitä täytyy taivuttaa lauserakenteen vaatimassa muodossa. Oikean taivutusmuodon löytämisessä auttaa usein jälleen ääneen lukeminen. Tässä muutamia vinkkejä taivutukseen:

Päätettä ei tarvita, jos seuraava sana tai lyhenne on samassa sijamuodossa.

Virtakytkintä voi käyttää 50 - 100 metrin etäisyydeltä.

Tappioita kirjattiin yli 37 miljardin dollarin arvosta.

Yrityksemme tuli kilpailussa 3. sijalle.

MUTTA 15 %:lla, 6 kk:een

Päätettä ei laiteta (ei lukusanaan eikä pääsanaan), kun lukusana määrittää perusmuotoisena (nominatiivi) pääsanaa (joka on aina partitiivissa). Ääneen lukeminen auttaa jälleen ymmärtämään tämän. Sama koskee myös lyhenteitä

 5 tutkimusta, 0,5 cm, 8 dl, 5 km

Jos pääsanaa ei ole tai jos se on kauempana lauseessa, numeroon lisätään sijapääte. Mikäli ilmauksessa on lyhenne, pääte merkitään tavallisesti siihen,

 


·     

      

Yrityksen tavoite oli 3 miljoonaa, mutta se pääsi vain 2:een. 

Aluksi järjestettiin mahdollisuus 15:lle toisesta yrityksestä tulleelle koehenkilölle.

(Tässä pääsana kyllä löytyy (‘koehenkilölle’), mutta se on erillään numeroilmauksesta, joten numero tarvitsee oman päätteensä.)

Työttömyys lähestyy 9 %:a. (= yhdeksää prosenttia, vrt. 9 % = yhdeksän prosenttia)

 LISÄMATERIAALIA NUMEROIDEN TAIVUTUKSESTA

********************************

Esimerkit osittain: Iisa, K., Oittinen, H. & Piehl, A. 2006. Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat, Helsinki. 6. painos.

 

 

Last modified: Thursday, 6 June 2013, 11:32 AM