Yleiskielessä predikaatti (persoonamuotoinen verbi) noudattaa tavallisesti subjektin (tekijää ilmaiseva sana) lukua ja persoonaa. Tällaista subjektin ja predikaatin mukautumista toisiinsa nimitetään kongruenssiksi.

Puhekieltä

Kirjoitettua yleiskieltä
Pojat tulee.

Pojat tulevat.
Tytöt nauraa.

Tytöt nauravat.
Nuoret harrastaa urheilua.

Nuoret harrastavat urheilua.

 

Kongruenssin perussääntö on yksinkertainen:

Kun subjekti on yksikössä, predikaattikin on yksikössä. Kun subjekti on monikossa tai kun nominatiivimuotoisia (=perusmuotoisia) subjekteja on useita, predikaattikin tulee monikkoon.

Aukirullaus koostuu kiihdytyksen ryömintänopeudesta, ryöminnästä, kiihdytyksen ajonopeudesta, ajosta ja jarrutuksen ajonopeudesta.

Hydraulimoottori toimii tampuurin jarrutuksen aikana pumppuna ja paineistaa nesteen.

Hydraulijärjestelmät ovat kuitenkin  laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia.

Ei-hierarkkiset klusterointialgoritmit soveltuvat hyvin asioiden luokitteluun, kuten eri lajien erotteluun.

Teollisuuden veden käyttö ja päästöt ovat suurin syy vesiemme saastumiseen.

 

Kun subjektina on yksikkömuotoinen ryhmäsana (esim. joukko, ryhmä, joukkue, nuoriso, kansa, henkilöstö, yhteisö) tai yksikkömuotoinen lukusana, predikaatti tulee yksikköön. 

Henkilöstö on tyytymätön työoloihinsa. (Subjektina ryhmäsana henkilöstö.)

Kolme järjestöä päätti erota keskusjärjestöstä. (Subjektina yksikkömuotoinen lukusana.)

Nimenomaan subjekti määrää predikaattia, ja kongruenssi toteutuu silloinkin, kun subjekti sijaitsee kaukana predikaatista tai on predikaatin jäljessä.

Tilannetta hankaloittavat huonot henkilöstösuhteet. (Subjekti monikossa -> predikaatti monikossa.)

Ohjelmointikielet luokitellaan kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko ne oliopohjaisia vai eivät. (Huomaa, että kieltoverbikin taipuu subjektin mukaisesti.)

Poikkeuksia

Kongruenssista kannattaa muistaa ainakin seuraavat erityistapaukset ja poikkeukset:

1. Kun lauseessa on useita (rinnasteisia) yksikkömuotoisia subjekteja, predikaatti tulee monikkoon. Huomaa kuitenkin, että jos subjektien välissä on rinnastuskonjunktio tai tai joko – tai, predikaatti tulee yksikköön.

Pieni koko, kannettavuus ja puettavuus ovat älytakin tärkeimpiä ominaisuuksia.

Sora tai hiekka on hyvä pientalon rakennuspohja, sillä niiden leikkauslujuus on yleensä riittävä.


2. Monikollisen erisnimen kanssa käytetään yksiköllistä predikaattia. Jos kuitenkin monikollinen subjekti ei ole erisnimi, predikaatti tulee tavallisesti monikkoon.

Yhdysvallat ei osallistu kokoukseen.

Valtiopäivät hyväksyivät lainmuutoksen.

Puolustusvoimat aloittavat ~ aloittaa kovapanosammunnat Taipalsaarella. (Puolustusvoimat on niin lähellä erisnimeä, että yksikkökin on käypä.)

 

3. Passiivilauseen predikaatin liittomuodon apuverbi on yksikössä. Passiivilauseessa ei ole subjektia.

Komponentit on tarkoitettu mikrotietokoneille. (EI: ovat tarkoitettu)

Lähteet on luokiteltu aakkosjärjestykseen tekijän mukaan. (EI: ovat luokiteltu)

*******************************

Lähde: Laihanen, E. 2004. Kongruenssi. [WWW]. [viitattu 29.5.2013]. Saatavissa: http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/lauseopillisia_ilmioita/kongruenssi/subjektin_ja_predikaatin_kongruenssi_eli_mukautuminen/.

 

Last modified: Thursday, 6 June 2013, 12:53 PM