OSAAMISTAVOITTEET
Opiskelija
- osaa soveltaa jännityksen ja venymän käsitteitä yksinkertaisissa tilanteissa
- osaa soveltaa kolmiulotteista jännitys- ja venymätilaa
- osaa määrittää tasossa olevan palkkirakenteen rasitustilan, kun rakenteen vaste on kimmoinen
- ymmärtää, että materiaali voi väsyä, ja hän osaa suorittaa yksinkertaisia väsymismitoituksia
- osaa soveltaa oppimaansa siten, että hän osaa muuttaa yksinkertaisen tehtävän insinööritehtäväksi
- ymmärtää, että materiaalit käyttäytyvät eri tavalla erilaisten kuormitusten vaikuttaessa
- ymmärtää alan kysymyksiä siten, että hän osaa osallistua alaan liittyvään projektikokoukseen, vaikka oma ala olisi jokin muu
- ymmärtää, että materiaaleilla on erilaisia muodonmuutosmekanismeja ja että näitä kuvataan erilaisilla malleilla
- ymmärtää venymäliuskamittauksen pääperiaatteet ja pystyy analysoimaan mittaustuloksia
- ymmärtää, että rakenteessa voi olla jännityshuippuja ja osaa soveltaa oppimaansa jännityshuippujen paikan ja suuruuden määrittelemiseksi, kun rakenne on yksinkertainen
- osaa soveltaa jännitysten ja venymien muunnoskaavoja koordinaatiston kierrossa
- ymmärtää, että lämpötilan muutos aiheuttaa kappaleeseen rasitustilan ja osaa soveltaa annettuja yhtälöitä yksinkertaisiin lämpöjännitystehtäviin
- ymmärtää yksinkertaisten matemaattisten mallien muodostamisen tekniikan
Laajuus: 5
Aikataulu: 26.02.2024 - 05.06.2024
Vastuuopettaja (voimassa koko opetussuunnitelmakauden):
Vastuuopettaja (koskee tätä kurssikertaa): Lauri Uotinen
Kurssin yhteystiedot (koskee tätä kurssikertaa):
Kurssin CEFR-taso (voimassa koko opetussuunnitelmakauden):
Opetuskieli ja suorituskielet (koskee tätä kurssikertaa):
Teaching language: Finnish. Languages of study attainment: Finnish, Swedish
SISÄLTÖ, ARVIOINTI JA KUORMITTAVUUS
Sisältö
voimassa koko opetussuunnitelmakauden:
Tässä kurssissa tarkastellaan lähinnä palkkirakenteita. Jännityksen ja venymän käsitteet. Perustiedot tavallisimmista muodonmuutosmekanismeista ja niihin liittyvät materiaalimallit. Perustiedot lämpöjännityksistä. Mekaanisten kuormitusten aiheuttamat siirtymät, venymät ja jännitykset suorissa palkeissa. Venymäliuskamittausten analysointi. Kolmiulotteinen jännitys- ja venymätila. Poikkileikkaukseltaan pyöreän sauvan vääntö. Suoran sauvan nurjahdus. Perustiedot väsymismitoituksesta ja murtumismekaniikasta.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet
voimassa koko opetussuunnitelmakauden:
Kurssiarvosana muodostuu lineaarisesti. Kurssin läpipääsyraja on 8 välikoepistettä (=väh. 67 harjoituspistettä + väh. 4 pts VK1 + väh. 4 pts VK2 = 8 pts) tai 4 tenttipistettä (=väh. 67 harjoituspistettä + väh. 4 pts KT = 4 pts). 5 arvosanan raja on 90 % eli joko 45 välikoepistettä tai 22 tenttipistettä. Arvosanojen 2, 3, 4 pisterajat ovat lineaarisesti arvosanojen 1 ja 5 välillä. Jos yksittäinen kurssitoteutus osoittautuu tavanomaista vaikeammaksi, pisterajoja voidaan tarkistaa opiskelijoille edulliseen suuntaan. Pakollisten suoritusten painoarvot ovat laskuharjoitukset 53 % ja välikoe/tentti 47 %. Lisäpisteitä voi saada kurssin kehittämisestä tai kurssipalautteeseen vastaamisesta. Enimmäispistemäärästä laskettuna laskuharjoitusten painoarvo on 47 % ja välikokeiden/tentin painoarvo on 42 % ja kehittämisen/palautteen painoarvo on 11 %.
Työmäärä toteutustavoittain
voimassa koko opetussuunnitelmakauden:
Osallistuminen opetukseen: opiskelija voi halutessaan osallistua luennoille ja/tai opiskella itsenäisesti kurssikirjasta. Sen lisäksi opiskelijan on ansaittava vähintään 30 % viikottaisista laskuharjoituspisteistä ja läpäistävä joko välikokeet VK1 ja VK2 tai kurssitentti KT.
PERUSTIETOJA
Oppimateriaali
voimassa koko opetussuunnitelmakauden:
Luennot perustuvat englanninkieliseen materiaaliin Engineering Mechanics 2, Gross et al., 2011 (saatavilla lainattavana E-kirjana Aalto-yliopiston kirjastosta). Suomenkielisenä kurssikirjana on Kari Santaojan kirjoittama oppikirja Rasitusopin käsikirja (lainattavissa Aalto-yliopiston kirjastosta). Apumateriaalina voi käyttää kirjoja: H. Outinen, J. Koski ja T. Salmi, Lujuusopin perusteet (Pressus Oy), R. Hibbeler, Mechanics of Materials, Parnes, Solid Mechanics in Engineering (Wiley) tai E. Pennala, Lujuusopin perusteet. (Otatieto 407, 1999). Myös aiempien kurssitoteutusten materiaalien käyttö on sallittua.
Korvaavuudet
voimassa koko opetussuunnitelmakauden:
Esitiedot
voimassa koko opetussuunnitelmakauden:
LISÄTIETOJA
Lisätietoja
voimassa koko opetussuunnitelmakauden:
Opetuskieli : suomi
Opetusperiodi : 2022-2023 Kevät IV - V
2023-2024 Kevät IV - VIlmoittautuminen :
Ilmoittautuminen kurssille Sisun kautta (sisu.aalto.fi).