Topic outline

  • 1. Analyysi

    Analyysi keskittyy ongelman ilmaisemiseen siten, että se ymmärrettäisiin oikein. Analyysipuheenvuoroa ei pitäisi liikaa paisuttaa. Se voi olla väittelyn lyhin puheenvuoro. Analyysin sisältö on seuraava:

    • Ongelman nimeäminen
    • Oman ratkaisumallin esittäminen
    • Syyt väittelytilanteen syntymiseen
    • Ongelman taustan selvittäminen
    • Kiistanalaisten kysymysten esittäminen

    Analyysipuheenvuoro sisältää siis ongelman taustan selvitystä ja johtaa niiden kysymysten esittämiseen, joiden selvittelyyn lopullinen ratkaisu tähtää.

    2. Todistelu

    Todistelussa on tärkeintä luotettavuus. Todistelun apuna voidaan käyttää:

    Tilastoja: Väittelijän on pyrittävä tekemään tilastot ymmärrettäviksi ja mielenkiintoisiksi

    Esimerkkejä: Tehokas väittelijä yrittää löytää myös väitteelleen vastakkaisia esimerkkejä. Lisäksi on muistettava, ettei yksi esimerkki ei riitä todistusaineistoksi.

    Tosiasioita eli faktoja: Väittelijä voi lisätä todistusaineistonsa luotettavuutta havainnollistamalla sitä graafisilla esityksillä, taulukoilla yms.

    Realistisuus ja todellisuus ovat valtteja, joilla väittelijä parhaiten vetoaa kuulijoihinsa.

    Päätteleminen

    Väittelyssä vastapuoli pyrkii paljastamaan kuulijoille epäpätevät ja epäluotettavat perustelut. Siksi väittelyssä perustelujen on oltava:

    • valideja eli luotettavia, päteviä
    • relevantteja eli asiaankuuluvia, merkityksellis

    Päätelmän eli syllogismin perusrakenne on seuraava:

    1. pääperuste eli pääpremissi
    2. sivuperuste eli sivupremissi
    3. johtopäätös