Översikt

  • Selkkariohjeita

    Tällä kurssila selostukset ovat laajuudeltaan tyypillisesti 10-15 sivua. Wanha tex selkkaripohja on ladattavissa tästä (voit toki käyttää muitakin dokumenttipohjia, kunhan vaadittavat tiedot ovat sen kansilehdellä).

    • Työselostuksen on muodostettava selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus, josta käyvät ilmi työn tavoitteet, käytetyt menetelmät ja laitteet sekä selostuksen kirjoittajan perehtyneisyys aiheeseen.
    • Selostuksessa on oltava kansilehti, josta selviää työn nimi ja työparin numero, mittauspäivä sekä työparin jäsenten nimet selostuksen laatijan nimi alleviivattuna tai muuten selvästi osoitettuna.
    • Mittaus- ja simulaatiotulokset on esitettävä joko taulukkoina tai graafisesti.
    • Selostuksen on oltava siisti ja tietokoneella kirjoitettu alkuperäiskappale. Selostus palautetaan sähköisessä muodossa. Myös paperiversion saa palauttaa, mutta sähköinen versio (sekä pdf- että sen lähdetiedosto .tex, .docx, ...) vaaditaan selostusten automaattivertailun mahdollistamiseksi.
    • Selostus kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi; kieli on hyvä sopia ennakkoon assistentin kanssa. Joidenkin töiden assistentti pystyy käsittelemään vain englanninkielisiä raportteja. Tekstin tulee olla asiallista ja kieliasultaan moitteetonta.
    • Tyypillisesti selostukset ovat 10-15 sivun pituisia. Selostuksen maksimipituus on noin 15 sivua, jonka pitäisi riittää asioiden esittämiseen. 15 sivun ylittämisestä ei saa lisäpisteitä, vaan päinvastoin pisteitä voidaan alkaa vähentää, jos selostusta on turhaan paisutettu. Jos sivumäärää on vaikea vähentää, kannattaa hyödyntää appendixia, jonne siirtää osan tekstistä.
    • Lähdeviitteitä on ehdottomasti käytettävä. Työohje ja Wikipedia eivät yksinään riitä kattavaksi lähdemateriaaliksi. Huomaa, että työohjeen tai muiden lähteiden suora ja laajamittainen copy-pastetus johtaa selostuksen hylkäämiseen. (Tämä kuuluu kategoriaan "plagiointi".)
    • Selostuksen teko kannattaa aloittaa pian mittausten tekemisen jälkeen. Viime tinkaan lykkääminen ei yleensä tuota hyvää lopputulosta.
    • Selostuksen ensimmäinen versio on palautettava assistentille viimeistään kolme viikkoa (päivälleen) mittausten tekemisen jälkeen. Työn on oltava palautettuna assistentilla viimeistään klo 23:59 kyseisenä päivänä (sama viikonpäivä kuin työn aloituspäivä). Vain erittäin hyvällä perusteella (esim. tentti tai toinen selkkari) voi anoa assistentilta lisäaikaa. Muussa tapauksessa myöhästymisestä seuraa pistevähennys:
      • alle viikon myöhästymisestä vähennetään 1 piste. Jos palautus viipyy yli 7 päivää, vähennetään 2 pistettä.
    • Toisen korjatun version kirjoitusaika on puolestaan kaksi viikkoa, joka alkaa juosta assistentin palautetilaisuudesta. Jos korjattua selkkaria ei palauteta tässä ajassa, jää ensimmäisen version pisteet voimaan.
    • Kannattaa huomata, että yhden selkkarin tekemisessä menee noin yksi työviikko tehokasta työaikaa. Suoritus kärsii melko varmasti, jos aloitat kirjoittamisen palautusta edeltävänä iltana.


    Selostusten arvostelusta

    • Assistentti tarkastaa palautetun selostuksen ja antaa sen tarvittaessa korjattavaksi yhden kerran. Assistentti ottaa yhteyttä selkkarin kirjoittajaan luettuaan työn ja antaa siitä palautetta henkilökohtaisesti. Ennen selostuksen tai bumerangin palauttamista on mahdollisuus saada vastaus kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin ottamalla yhteyttä työn assistenttiin.
    • Kustakin palautetusta selkkarista annetaan pisteitä asteikolla 0-10 siten, että selkkarin lopullinen arvosana on alkuperäisen ja korjatun version arvosanojen keskiarvo. Kurssin suorittamiseksi vaaditaan vähintään 10 pistettä 20:stä (kahdesta hyväksytystä selostuksesta).
    • Nollasta poikkeavan arvosanan saamiseksi molempien selkkareidesi on kuitenkin oltava hyväksyttyjä.
    • Selkkareiden pisteytyksestä löytyy tarkempia ohjeita alempaa.
    • Kannattaa huomioida, että perushyvän selkkarin pistemäärä on 7. Täydet 10 pistettä saa vain erittäin ansiokkaasta selkkarista.


    Arvosteluohjeet:

    Assistentti listaa jokaisesta osa-­alueesta +/-­ kommentteja, jotka kertovat mikä oli hyvää/huonoa, sekä osa-­alueen pistemäärän 1/2 pisteen tarkkuudella. Selkkarin pistemäärä on osa-­alueiden pistemäärien summa.

    Täydet pisteet saa, jos täyttää kunkin osa-alueen alla listatut kriteerit. Erinomainen suoritus joissain osa-­alueessa tai kriteereissä voi kompensoida puutteita muualla max 1/2 pistettä.

    1. Tuloksen määritys, max 4p

    a) Jokaiseen työohjeessa olevaan  kysymykseen on vastattu ja jokainen pyydetty tehtävä on tehty

    b) Tulokset ovat järkeviä ja melko lähellä oikeaa, tai hyvin perusteltu miksi saatiin epätavallisia tuloksia

    c) Pohdittu, onnistuiko mittaus

    d) Oma ote näkyy

    2. Teksti ja kaavat,  max 3p

    a) Kieli on hyvää, mutta vihreitäkin saa olla jonkin verran

    b) Jäsentely on looginen ja helposti seurattava. Tyypillisesti teoria sekä laitteiston ja menetelmien kuvaus on erillään tulosten esittellystä

    c) Lähdeviitteitä käytetty oikein

    d) Oma ote näkyy

    3. Kuvat, kuvaajat, taulukot, max 2p

    a) Kuvaajien perusasiat kunnossa:

       - akselien suureet ja yksiköt on annettu

       - virherajat tyypillisessä tapauksessa merkitty datapisteisiin ainakin y-­suunnassa

    b) Laitteistokuvat saa kopioida työohjeesta, mutta viite on annettava

    4. Mittausepätarkkuuden analysointi, max 1p

    a) Kaavat epätarkkuudelle on annettu ja niiden johto on ainakin sanallisesti perusteltu

    b) Käyränsovituksen parametrien virherajat on käsitelty

    c) Lopulliset luvut epätarkkuudelle ovat järkevän suuruisia ja annettu sopivalla määrällä merkitseviä numeroita

    Numeerisen datan käsittelyyn löytyy kelpo neuvoja tästä linkistä.


    Yleisiä ohjeita (originaali Jarmo Ala-Heikkilä, Antti Hakola, Taina Kurki-Suonio ja Matti Stenroos)


    • Pidät huolta, että raporttisi on valmis ajoissa.
    • Teet heti kansilehdellä selväksi, mistä on kysymys, ja kuka raportin on laatinut. Jos kysymyksessä on tiimityöskentely, sinun on mainittava muut ryhmän jäsenet, mutta työn ideoijana sinun tulee identifioida itsesi raportin laatijaksi.
    • Raportin on oltava kiinnostava.
    • Raportilla pitää olla selkeä rakenne: esimerkiksi esittelyosa, ilmiön taustafysiikkaa, mittauslaitteisto- ja tapahtuma, mittaustulokset ja niiden analysointi, johtopäätökset ja mahdolliset spekulaatiot.
    • Esittelyosan on syytä motivoida lukija jatkamaan pitemmälle: kerro lyhyesti minkälaisesta ilmiöstä on kysymys, mitä ko. mittauksilla halutaan selvittää, minkälaisista mittauksista on kysymys yms. Esittelyosa on hyvin tärkeä, ja siksi sen kirjoittamiseen kannattaa paneutua. Tekstin tulee olla ymmärrettävää, helppolukuista ja asiallista.
    • Lukija pitää perehdyttää ilmiön ja mittausten perustana olevaan fysiikkaan. Älä kuitenkaan toteuta perehdyttämistä massiivisella copy-pastetuksella työohjeesta tai muustakaan lähteestä. Muista myös, että ei ole tarkoitus kertoa lukijalle kaikkea kaikesta, vaan keskittyä olennaisiin kohtiin.
    • Mittauslaitteisto ja mittaustapahtuma pitää esittää niin perusteellisesti ja selvästi, että raportista heti näkee, millainen operaatio olisi pistää pystyyn uusi mittauslaitteisto ja toistaa koe.
    • Mittaus- ja simulaatiotulokset pitää esittää helposti luettavassa muodossa, esim. taulukkoina tai graafisesti. Saatujen tulosten mielekkyyttä on arvioitava aiheesta riippuen joko kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti, niin että lukija pystyy heti näkemään, kuinka "vahvasta" tuloksesta on kysymys.
    • Johtopäätökset pitää esittää korostaen ja painokkaasti. Aiheen merkitystä kannattaa pohtia ja siihen liittyvät ideat esittää tässä yhteydessä.
    • Lähdeviitteitä on ehdottomasti käytettävä. Viitteet merkitään asianmukaisiin kohtiin tekstiä esimerkiksi numeroin ja selostuksen loppuun kirjallisuusluetteloksi. Kaikki käytetyt lähteet on sisällytettävä luetteloon oikein ja täsmällisesti. Työohje ja Wikipedia eivät yksinään riitä kattavaksi lähdemateriaaliksi. Työtä ohjaavalta assistentilta voi kysyä lisätietoja hyvistä kirjoista, artikkeleista yms.
    • Raportin kieliasun, oli se sitten suomea tai ruotsia tai englantia, tulee olla moitteetonta. Virheitä vilisevä kieli herättää epäilyksiä myös teknisen tason ja fysiikan ymmärryksen suhteen. Muista oikolukea teksti ennen selostuksen palauttamista!

◄ Previous section
Työkohtaiset ohjeet ja varaukset
Next section ►
Plagiointi