Översikt

  • Kurssi perustuu suurelta osin luennoitsijan omaan materiaaliin. Näiden tueksi käytetää Yliopistofysiikan perusteet-kurssilta tuttua Hugh D. Youngin ja Roger A. Freedmanin teosta University Physics with Modern Physics (15. painos). Lisäksi hyvänä oheislukemistona koko kurssille on ilmaisena e-kirjana käytössä oleva Blundell & Blundell, Concepts in Thermal Physics (kts. sivu Lisämateriaalia).

    Tältä sivulta löydät kunkin viikon lyhyen kuvauksen, viikon esitehtävät, luentomateriaalit sekä käsiteltävään asiaan liittyvät Young & Freedmanin (YF) ja Blundellin & Blundellin (BB) viikon aiheita tukevat luvut/kappaleet. Huomaa lisäksi oppimistasi ohjaamaan laadittu lista kunkin viikon yksityiskohtaisemmista tavoitteista Osaamistavoitteet -sivulla.

    • Viikko 1: lämpö ja lämpötila (24.-28.10.)

      Kurssin ensimmäisellä viikolla perehdymme termodynamiikkaan fysiikan osa-alueena, sen perusteisiin sekä sen keskeisiin käsitteisiin lämpötila ja lämpö. [YF 17.1-3, 17.5-6, 18.1-2 sekä BB 1.1-1.3, 2, 4.1-4.2]

    • Viikko 2: työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö (31.10.-4.11.)

      Aloitamme kurssin toisen viikon tarkastelemalla toista tapaa muuttaa systeemin sisäenergiaa: työtä. Tämän jälkeen muotoilemme termodynamiikan 1. pääsäännön ja tutkimme ideaalikaasun ominaisuuksia. Teemme myös pienen kurkistuksen mikroskooppiseen maailmaan ja selvitämme mistä kaasujen ominaislämmöt oikein saavat tietyt arvonsa. [YF 19, 18.4; BB 11 ja 12]

    • Viikko 3: lämpövoimakoneet ja termodynamiikan 2. pääsääntö  (7.-11.11.)

      Kolmannella viikolla suuntaamme yleiseen termodynaamisten kiertoprosessien sekä erityisesti lämpövoimakoneiden tarkasteluun. Tässä yhteydessä vastaan tulee yksi kurssin tärkeimmistä aiheista eli termodynamiikan 2. pääsääntö. [YF 20.1-20.6; BB 13.1-13.6 ]

    • Viikko 4: entropia (14.-18.11)

      Olemme käsitelleet termodynamiikan keskeistä suuretta sisäenergiaa ja eri tapoja muuttaa sitä systeemin ja ympäristön välisissä prosesseissa. Tällä viikolla tutustumme termodynamiikan toiseen keskeiseen suureeseen, entropiaan. Aloitamme johtamalla klassisen termodynamiikan määritelmän entropian muutokselle ja siten matemaattisen muodon toiselle pääsäännölle. Tämän jälkeen lähestymme entropiaa mikroskooppisesta näkökulmasta ja annamme sille selkeän fysikaalisen tulkinnan. [YF 20.7-20.8; BB 4.1-4.6, 13.7, 14.1-14.6]

    • Fil icon

      Vaihtoehtoinen tapa määritellä tilanfunktio entropian muutos (kirjasta Zemansky & Dittman, Heat and Thermodynamics, 8. painos).

    • Viikko 5 (21.-25.11.)

      Palaamme termodynaamisen tasapainon ehtoihin sekä määrittelemme termodynaamisen potentiaalin käsitteen. Erityisesti tarkastelemme Helmholtzin ja Gibbsin funktioita, jotka ovat fysiikassa hyvin yleisiä termodynaamisia potentiaaleja. [BB 16, 17]


    • Viikko 6 (28.11.-2.12.)

      Kurssin viimeisillä luennoilla tarkastelemme yksinkertaisten termodynaamisten systeemien faasikäyttäytymistä tilanyhtälön ja erilaisten termodynaamisten diagrammien (pV, pT ja pVT) avulla. [YF  luku 18.1-2,6 ; BB 28.1-3]


    • Aiempien viikkojen esitehtävät

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 1.1 Kunskapstest

      Mikä tekee tarkastellusta ongelmasta tai käsittelystä termodynaamisen?

      Palautus viimeistään maanantaina 24.10. klo 12.00.

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 1.2 Kunskapstest

      Erilaisia lämpömittareissa käytettäviä termometrisiä ominaisuuksia.

      Palautus viimeistään keskiviikkona 26.10. klo 12.00.

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 2.1 Kunskapstest

      Työ ja lämpö - samankaltaisuudet ja erot.

      Palautus viimeistään maanantaina 31.10. klo 12.00.

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 2.2 Kunskapstest

      Tutustu Youngin & Freedmanin kappaleeseen 18.4, erityisesti kohtaan Heat Capacities of Gases (vaihtoehtoisesti Blundell & Blundell 19.2). Vastaa sitten annettuun kysymykseen kaasujen molaarisesta ominaislämmöstä vakiotilavuudessa ( c_V ).

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 3.1 Kunskapstest

      Viikon 2 luennoilla tarkastelimme termodynaamista työtä mm. säiliössä olevan kaasun puristuksessa ja laajenemisessa. Tällöin oletimme, että kaasun tilavuuden muutokset mahdollistava mäntä liikkui kitkattomasti. Pohditaan nyt, miten kitka vaikuttaisi kyseisessä tapauksessa tehtyyn työhön, ja miten päättelymme tulos vertautuu aiemmin esitettyyn epäyhtälöön  dW  \geq -pdV .


    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 3.2 Kunskapstest

      Carnot'n syklillä on hyvin erityinen paikka termodynamiikan teoriassa. Tutustutaan tähän kiertoprosessiin jo hieman ennen keskiviikon luentoa (YF 20.6, BB 13.2). Kuvaile lyhyesti Carnot'n syklin osaprosessit. Miten juuri nämä nimenomaiset prosessit vaikuttavat kiertoprosessissa siirtyneeseen lämpöön, tehtyyn työhön ja täten sen hyötysuhteeseen? Toisin sanoen, miksi Carnot päätteli juuri tämän syklin antavan optimaalisen hyötysuhteen kahden lämpövarannon välillä toimivalle lämpövoimakoneelle?

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 4.1 Kunskapstest

      Oma tämänhetkinen käsityksesi fysiikan suureesta entropia.

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 4.2 Kunskapstest

      Entropia ja epäjärjestys/satunnaisuus.

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 5.1 Kunskapstest

      Systeemin termodynaaminen tasapainottuminen.

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 5.2 Kunskapstest

      Systeemin ja ympäristön välinen termodynaaminen tasapaino aineen vaihdossa.

    • Tillgänglig om: Du tillhör gruppen L01 (SISU)
      Kunskapstest icon
      Esitehtävä 6.1 Kunskapstest

      Tämä on kurssin viimeinen esitehtävä.

      Faasikuvaajan tarkastelua (YF 18.6).