Topic outline

  • Tänne tulee nauhoitetut ja leikatut luentovideot sitä mukaan kun kurssi etenee.

    • Viikko 6: erilaiset kiertokoneet, termodynamiikan pääsäännöt ja ikiliikkujat
    • URL icon

      Tarkastellaan vielä Carnot'n sykliä ja määritetään sen hyötysuhde lämpötila-entropia-tasossa.

    • URL icon

      Ensimmäisenä esimerkkinä reaalikoneesta tarkastellaan Stirlingin konetta ja sitä vastaavaa mallisykliä eli Stirlingin sykliä.

    • URL icon

      Käsitellään lisää reaalikoneita ja esitellään Braytonin sykli, joka on tyypillinen mallisykli kylmäkoneille ja lämpöpumpuille (sekä suihkuturbiinille).

    • URL icon

      Määritetään ideaalisen Stirlingin syklin hyötysuhde.

    • File icon
      Nauhoitukset eivät kurssin viimeisellä luennolla onnistuneet. Tässä ote Blundellien kirjasta, josta käsittelimme termodynamiikan toista pääsääntöä sekä Carnot'n lausetta ja sitä miten Carnot'n konetta hyödynnetään osoittamaan erilaisten termodynamiikan toisen pääsäännön muotoilujen identtisyyttä.
    • URL icon

      Nauhoitukset viimeisellä luennolla eivät onnistuneet. Tässä vastaava video ikiliikkujista vuodelta 2021.

    • Viikko 5: adiabaattinen prosessi, Carnot'n kone ja hyötysuhde
    • URL icon

      Adiabaattinen prosessi on prosessi jossa ei siirry lämpöä. Johdetaan differentioimalla adiabaattisen prosessin P(V)-funktion käyttäytyminen.

    • URL icon
      Demotaan adiabaattista prosessia esitehtävästäkin tutulla vesiraketilla, jossa adiabaattisessa laajentumisessa pullon sisällä olevan jäähtyvän kostean ilman kosteus tiivistyy alkeispisaroiksi ja pilveksi. Lisäksi johdetaan lyhyesti adiabaattisen prosessin T(V)-funktio.
    • URL icon
      Adiabaattisessa prosessissa ei siirry lämpöä mutta tarkastellaan hieman huolellisemmin entropian muutosta ideaalikaasun adiabaattisessa prosessissa. Mikäli prosessi on kvasistaattinen on entropian muutos nolla mutta Clausiuksen epäyhtälön mukaisesti ei-kvasistaattisessa prosessissa entropia saattaa myös kasvaa.
    • URL icon
      Määritellään lämpövoimakoneen hyötysuhde sekä kylmäkoneiden ja lämpöpumppujen tehokerroin. Lisäksi eristetyn systeemin entropian kasvun pohjalta määritämme teoreettisen rajan lämpövoimakoneen hyötysuhteelle.
    • URL icon
      Keskustellaan vielä vähän hyötysuhteesta mutta lisäksi demotaan lämpövoimakoneen erilaisia prosesseja: adiabaattinen, isoterminen, isokoorinen ja isobaarinen prosessi.
    • URL icon
      Tarkastellaan Carnot'n sykliä, joka koostuu kahdesta adiabaattisesta ja kahdesta isotermisestä prosessista. Lasketaan sykliä vastaavan Carnot'n koneen hyötysuhde ja osoitetaan että se on sama maksimaalinen hyötysuhde kuin mitä entropiatarkastelulla oli aiemmin määritetty.
    • Viikko 4: termodynaamiset potentiaalit, olomuodonmuutokset
    • URL icon

      Keskustellaan alustuksena hieman reunaehdoista: vakiopaine, vakiotilavuus, jne.

    • URL icon

      Kertauksenomaisesti viikolta 2 keskutellaan vielä ideaalikaasun lämpökapasiteetista.

    • URL icon

      Johdetaan uudestaan, nyt hieman matemaattisemmin, lämpökapasiteetit vakiotilavuudessa ja vakiopaineessa. Nyt saamme yleisemmät muotoilut, jotka pätevät myös reaalikaasuille ja itse asiassa myös muille aineen olomuodoille kuin pelkille kaasuille.

    • URL icon

      Määritellään sisäenergia uudestaan siten, että se sisältää hiukkasten liike- ja muiden vapausasteiden energiat ynnä lisäksi hiukkasten väliset vuorovaikutusenergiat. Eli erityisesti molekyylien sidosenergiat ja sen sellaiset sisältyvät osaksi systeemin sisäenergiaa.

    • URL icon

      Termodynaamiset potentiaalit ovat systeemin tilanmuuttujia, joiden minimoinnista saadaan pääteltyä spontaanien prosessien tapahtuman suunta. Termodynaamisia potentiaaleja on erilaisia sen mukaan millaiset reunaehdot systeemillä on (esim. vakiopaine, vakiolämpötila).

    • URL icon

      Ensiksi muutama sana ryhmälaskareissa tehtävästä jäätelöstä. Tästä tulee myös viestiä Mycoursesiin. Lisäksi keskustelimme hieman siitä miten suola ja vesi sekoittuvat: suola liukenee, eli sekoittuu mikroskooppisella tasolla veteen. Sen sijaan veden kaasu- ja kiinteässä faasissa suola ei sekoitu.

    • URL icon

      Entropian kasvu määrää prosessin spontaaniuden. Systeemi-ympäristö-mallissa tämä kokonaisentropian kasvu kuvastuu systeemin termodynaamisen potentiaalin minimoitumisena.

    • URL icon
      Laaditaan karkea (linearisoitu) malli eri aineen olomuotojen Gibbsin termodynaamiselle potentiaalille ja sen lämpötilariippuvuudelle. Mallista saadaan määritettyä sulamis- ja kiehumispisteet aineelle minimoimalla kullakin lämpötilalla Gibbsin potentiaalin.
    • URL icon
      Tarkastellaan miten karkea linearioistu Gibbsin termodynaamisten potentiaalien malli muuttuu kun veteen lisätään suolaa: nestefaasin entropia kasvaa, kaasu ja kiinteän faasin oleellisesti pysyvän muuttumattomina. Tällöin sulamispiste laskee ja kiehumispiste nousee.
      Esitellään myös 'kädenlämmitin', joka on esimerkki alijäähtyneestä nesteestä (natriumasetaattia) -- aineen kiteytyminen vapauttaa energiaa kiteen sidosten muodostuessa, mikä vapauttaa lämpöä.
      Ja lopuksi vielä lyhyt esimerkkilasku entropian muutoksen laskemisesta: miten jää sulaa luentosalissa.
    • Viikko 3: entropia, tilanmuuttujat, termodynaamiset alkeisprosessit
    • URL icon

      Määritellään entropia makrotilaa vastaavien mikrotilojen lukumäärän logaritmina.

    • URL icon

      Heitellään hieman noppia ja määritetään noppien silmälukujen summan jakaumaa. Noppien silmälukujen summa vastaa 'makrotilaa' jolloin erilaiset noppakonfiguraatiot jotka tuota summaa vastaa ovat 'makrotilaa' vastaavia 'mikrotiloja'. Käsitellään myös hieman Einsteinin mallia kiteiselle aineelle. Kun kiteen koko kasvaa, alkaa termodynaamista tasapainoa (=tasainen energiajakauma) täydellisesti dominoimaan kaikkien mikrotilojen joukkoa.

    • URL icon

      Määritetään erilaisten kombinaatioiden lukumäärä kun N hiukkasta sijoitellaan tilavuuteen V. Näin saamme määritettyä sen, miten systeemin entropia muuttuu kun tilavuutta muutetaan.

    • URL icon

      Mikrotiloihin liittyen keskustellaan vielä hieman edellisviikon aiheista molekyylien vapausasteista.

    • URL icon

      Systeemin sisäenergia jaetaan kaikkien hiukkasten vapausasteiden kesken. Määritetään erilaisten energiajakokonfiguraatioiden määrä ja siis vastaava entropian muutos kun sisäenergiaa muutetaan.

    • URL icon

      Luentosalin kamera ei toiminut, joten tässä vastaavat videot toiselta kurssilta. Clausiuksen määritelmä antaa meille laskennallisen määritelmän systeemin entropian muutokselle: se määräytyy systeemin tuodun lämmön ja lämpötilan suhteena. Kyseessä on differentiaalinen relaatio, joka pitää integroida.

    • URL icon

      Tilanmuuttujat ovat systeemin tilaa kuvaavia makroskooppisia suureita: paine, tilavuus, ainemäärä, lämpötila, sisäenergia, entropia jne. Kurssillamme tulee kuitenkin vastaan kaksi muuttujaa jotka eivät ole tilanmuuttujia: lämpö ja työ. Ne eivät ole systeemin ominaisuuksia vaan termodynaamisen prosessin ominaisuuksia -- ne siis kuvaavat miten systeemin tilaa muutetaan.

    • URL icon

      Yksinkertaiset termodynaamiset perusprosessit ovat prosesseja joissa kaasun tilaa muutetaan mutta jokin sen tilanmuuttujista pidetään vakiona: isobaarinen prosessi (paine on vakio), isokoorinen prosessi (tilavuus on vakio), isoterminen prosessi (lämpötila on vakio) tai adiabaattinen prosessi (lämpöä ei siirry).

    • Viikko 2: kineettistä kaasuteoriaa. Ideaalikaasu, tilanyhtälö, termalisaatio ja vapaa matka, paine, lämpökapasiteetti.
    • URL icon

      Aloitetaan pienellä demolla mutta sitten johdetaan kokeellisesti havaituista kaasulaeista ideaalikaasun tilanyhtälö. Lopussa lisäksi keskustellaan ideaalikaasun oletuksista.

    • URL icon

      Keskustellaan hieman reaalikaasuista ja siitä miten niiden paine-tilavuus-lämpötila-käyttäytyminen on erilaista kuin ideaalikaasulla. Lisäksi esitellään viriaalikehitelmä, eli tilanyhtälön Taylorin sarja (potenssisarja) tilavuuden käänteisluvulle 1/V.

    • URL icon

      Kaasujen tilanyhtälöt edellyttävät systeemiltä termodynaamista tasapainoa. Termalisaatioaika on aikasuuruusluokka, jossa systeemi termalisoituu eli pystyy palauttamaan tasapainotilansa. Arvioimme sitä karkeasti molekyylien törmäysajalla.

    • URL icon

      Vapaa matka on suure, joka kuvaa sitä kuinka pitkälle molekyyli pystyy liikkumaan ennen kuin se siroaa jostakin toisesta molekyylistä.

    • URL icon

      Molekyyli etenee kaasussa siroten satunnaisesti kohtaamistaan hiukkasista. Voimme mallintaa molekyylin etenemistä satunnaiskävelynä. Käytetään python-skriptiä satunnaiskävelyn mallintamiseen ja todetaan miten etenemismatka skaalautuu sirontojen lukumäärän N funktiona ( d \sim \sqrt(N)). Käytetään tulosta sitten laskeaksemme miten ilmamolekyyli etenee ilmassa -- aika matkan d kulkemiseen ja kuinka pitkän matkan se itse asiassa taittaa tuolla siirtymällä.

    • URL icon

      Tehdän yksinkertainen kineettisen kaasuteorian malli kaasun paineelle ja sitä kautta johdetaan yhteys kaasun lämpötilan ja kaasun hiukkasten liike-energian välille.

    • URL icon

      Ekvipartitioteoreeman mukaan systeemin jokaiseen vapausasteeseen sisältyy termodynaamisessa tasapainotilassa energiamäärä 1/2*k_B*T. Tästä periaatteesta saadaan määritettyä sitten myös kaasujen lämpökapasiteetti, joka kertoo kuinka paljon kaasuun pitää tuoda energiaa, jotta sen lämpötila nousee halutun määrän.

    • URL icon

      Kaasujen tapauksessa lämpökapasiteetti riippuu reunaehdoista: onko systeemin tilavuus tai paine vakio? Kun kaasuun tuodaan lisää energiaa ja sen lämpötila nousee, niin jos se samalla pääsee laajenemaan (vakiopaineessa) niin se tekee työtä ulkoista painetta vastaan. Tämä tehty työ pienentää systeemin energiaa, joten saman lämpötilan nousun aikaansaamiseksi pitää siihen tuoda enemmän energiaa. Vakiopaineessa lämpökapasiteetti on siis suurempi kuin vakiotilavuudessa.

    • Viikko 1: hydrostatiikkaa, hydrodynamiikkaa. Hydrostaattinen paine, jatkuvuusyhtälö, Bernoullin yhtälö.
    • URL icon

      Hyvin lyhyt katsaus termodynamiikan kurssin sisältöihin.

    • URL icon

      Keskustellaan fluidien (=kaasut, nesteet) ominaisuuksista.

    • URL icon

      Fluidin viskositeettia kutsutaan sisäiseksi kitkaksi. Se ei suoraan estä liikettä mutta se vastustaa nopeuserojen syntymistä.

    • URL icon

      Virtaukset voi karkeasti jakaa laminaariseen ja turbulenttiin virtaukseen. Laminaarinen virtaus oletetaan kurssin tapauksissa.

    • URL icon

      Tehdään yksinkertainen fysikaalinen malli, jolla määritämme hydrostaattisen paineen riippuvuuden fluidin syvyydestä. Lisäksi esimerkinomaisesti ratkaisemme hydrostaattisen paineen syvyyden funktiona ottaen huomioon paineen aiheuttaman veden tiheyden muutoksen.

    • URL icon

      Käydään vielä lyhyesti läpi oletukset virtauksiin liittyen.

    • URL icon

      Johdetaan dimensioanalyyttisesti jatkuvuusyhtälö. Tämä on jatkuvuusyhtälön muotoilu, jota tällä kurssilla tarvitaan, oletuksina laminaarisuus sekä stationaarisuus.

    • URL icon

      Jatkuvuusyhtälö yleistyy muillekin säilyville suureille kuin vain hydrodynamiikan aineen säilymiseen. Johdetaan yleinen jatkuvuusyhtälö. Huom. Yleinen jatkuvuusyhtälö edellyttää diffis-II ja diffis-III työkaluja, eikä tokikaan ole välttämätön tälle kurssille. Mutta jatkuvuusyhtälö tulee eri muodoissaan vastaan vielä monesti, joten esitellään se jo nyt.

    • URL icon
      Yleisen jatkuvuusyhtälön johto ja esittely jatkuu.
    • URL icon
      Johdetaan Bernoullin yhtälö samaan tapaan kuin esitehtävävideossa mutta ei oleteta kokoonpuristumattomuutta (eli tiheyskin saa nyt muuttua).
    • URL icon
      Tehdään lyhyt laskuesimerkki, jossa hyödynnetään Bernoullin yhtälöä sekä jatkuvuusyhtälöä.