Prokrastinaatio ja aikaansaamattomuus

1. TED Talk: Inside the mind of a master procrastinator

• Tunnistitko puheesta jotain tuttua?
• Mitä ajatuksia puhe herätti sinussa suhteessa omaan prokrastinaatioon?

Pääset seuraavalle sivulle painamalla sivun oikeassa alakulmassa olevaa nuolta.

2. Mitä on prokrastinaatio?

• Vetkutteletko ja viivytteletkö tehtävien tekemistä?
• Koetko ehkä olevasi aikaansaamaton?
• Onko prokrastinaatio sinulle tuttua? Löydätkö itsesi esimerkiksi siivoamasta silloin kun pitäisi lukea tenttiin?

Jos kyllä, ei hätää, olet todennäköisesti ihan normaali yliopisto-opiskelija: Lähes kaikki opiskelijat yliopistossa ovat ajoittain aikaansaamattomia joskus ja joissain asioissa. Toisaalta harvat ihmiset ovat aikaansaamattomia jatkuvasti kaikissa asioissa. Sen vuoksi onkin tärkeää pohtia, mikä juuri oman aikaansaamattomuuden taustalla on. 

Aikaansaamattomuus voi olla monenlaista ja prokrastinaation taustalla voi piillä monia eri syitä. Seuraavilta sivuilta löydät lisätietoja erilaisista aikaansaamattomuuden tyypeistä sekä mahdollisista syistä niiden taustalla. 

3. Aikaansaamaton monissa asioissa jo vuosien ajan

• Pitkään jatkuneen aikaansaamattomuuteen saattaa liittyä alhaista tunnollisuutta. Persoonaltaan vähän tunnolliset ihmiset eivät juuri ole tottuneet asettamaan tavoitteita tai organisoimaan elämäänsä. Mikäli tunnistat itsesi vähän tunnolliseksi, se ei tarkoita, ettetkö voisi oppia asettamaan päämääriä ja pyrkimään niihin pitkäjänteisesti, mutta se voi vaatia hieman aktiivisempaa harjoittelua.

• Pitkään jatkunut aikaansaamattomuus voi myös liittyä piirrekimppuun, johon yhdistyy häiriintyvyys, impulsiivisuus ja taipumus tylsistymiseen. Tällöin on helppo kuvitella, että pitkäjänteinen aikaansaaminen voi olla vaikeaa ja vaatia paljonkin harjoittelua. Erityisesti itselle sopivien työskentelytapojen ja -ympäristön löytäminen on usein keskeistä.

• Kolmas pitkäaikaisen aikaansaamattomuuden altistustekijä on yksinkertaisesti tapa olla tekemättä opintoja. Opiskelijoilla on usein suurikin vapaus valita milloin ja miten hän opiskelunsa tekee, mikä voi johtaa tapaan, ettei opiskeluun käytä juurikaan aikaa. Tapa voi esimerkiksi juontaa juurensa esimerkiksi lukio-ajoilta, jolloin opinnoissa saattoi pärjätä huomattavasti vähemmällä työmäärällä. Tapa voi olla syvälle juurtunut, mutta sitä on mahdollista muokata aktiivisella harjoittelulla.

4. Aikaansaamaton monissa asioissa viime aikoina

• Väsymys ja energian vähyys ovat yleisiä syitä kokea aikaansaamattomuutta. Joskus omaa väsymystään on myös hankala huomata, minkä vuoksi kannattaakin välillä pysähtyä tarkastelemaan omaa väsymystasoaan aikaansaamattomuuden iskiessä. Näissä tilanteissa on tärkeää antaa itselle aikaa levätä ja palautua. Jos väsymys ei lähde levolla, kyse saattaa olla uupumuksesta tai masennuksesta.




• Alhainen vireystila voi olla myös aikaansaamattomuuden taustatekijä. Jos aikaansaamattomuus liittyy johonkin tiettyyn vuorokauden tai vuoden aikaan, voi olla tärkeää koittaa tunnistaa rytmejä, jotka vaikuttavat omaan vireystilaan. Mikä auttaisi vireystilan ylläpitoon? Tai olisiko mahdollista siirtää haastavien tehtävien tekoa ajankohtaan, jolloin vireystila on korkeampi?

• Elämäntilanteella saattaa olla myös suuri vaikutus aikaansaamiseen. Etenkin elämän suuret muutosvaiheet saattavat saada aikaan tilanteen, jossa on jonkin aikaa aikaansaamaton olo monienkin asioiden suhteen. Tällaisten tilanteiden kohdalla rutiinit auttavat toimimaan edes suhteellisen tehokkaalla tavalla. Toisaalta elämän muutostilanteissa on myös hyvä antaa mielelle aikaa sopeutua muutoksiin ja hyväksyä oma aikaansaamattomuus.

5. Aikaansaamaton yhdessä asiassa viime aikoina

• Tehtävän epämiellyttävyys on usein tärkein tunnusmerkki tehtävälle, johon ei tule tartuttua. Onko tehtävä vaikea, tylsä tai liiankin helppo? Saattaa myös olla, että tehtävä sinällään on neutraali, mutta siihen on yhdistynyt jotain, jonka tuntuu epämiellyttävältä. Jos esimerkiksi esiintymistilanteista on huonoja kokemuksia, pelkkä esitelmän valmistelu voi tuntua vastenmieliseltä. Ikävien asioiden välttely on luonnollista ihmiselle, mutta omaa välttelykäyttäytymistä voi opetella vähentämään harjoittelun avulla. Ajankäytön suunnittelu ja suunnitelmassa pysyminen voikin olla tähän ensimmäinen askel!

• Omien taitojen epäileminen voi myös olla tärkeä aikaansaamattomuutta selittävä tekijä. Mikäli et usko, että kykenet selviytymään tehtävästä, et todennäköisesti myöskään tartu siihen. Joskus myös oma käsitys itsestä opiskelijana voi olla niin negatiivinen, että omien taitojen epäileminen ulottuu lähes kaikkiin opintoihin liittyviin asioihin - mikä luonnollisesti hankaloittaa asioihin tarttumista. Jos huomaat jatkuvasti epäileväsi omia taitojasi, kannattaa olla yhteydessä opintopsykologeihin ja tulla pohtimaan syvemmin miten tällaista epäilystä voisi käsitellä. 

• Pitkä aika tehtävän määräaikaan voi myös olla aikaansaamattomuutta selittävä tekijä. Ihmisen tarmo tarttua tehtäviin yleensä kasvaa huimasti, kun tehtävän deadline lähestyy. Jos deadlineen taas on pitkä aika, ei tehtävään tule kovin helposti tartuttua. Tällaisessa tilanteissa omien osatavoitteiden asettaminen voisi tuoda määräaikaa ajatuksissa lähemmäksi ja helpottaa tehtävään tarttumista.

6. Aikaansaamaton yhdessä asiassa jo pitkään

• Vaativuus ja itsekritiikki – joskus aikaansaamattomuus voikin liittyä siihen, että omat tavoitteet ovat asetettu niin korkealle, että aloittaminen tuntuu sen vuoksi ahdistavalta. Vaativuudesta sekä sen käsittelystä voit saada lisätietoa katsomalla seuraavan videon:

• Oppimisvaikeudet – jos aikaansaamattomuus on sidonnainen tietynlaiseen tehtävään, esimerkiksi laskemiseen tai lukemiseen, voi taustalla olla oppimisvaikeus. Jos epäilet oppimisvaikeutta, ota yhteyttä terveydenhuoltoon, kuten YTHS:ään.

7. Mitä seuraavaksi?

Nyt olet saanut hieman lisätietoa erilaisista prokrastinaatiotyypeistä sekä niiden taustalla olevista asioista. Huomasitko, että tunnistit jonkun tietyn tyypin itsessäsi? Entä kolahtiko jotkin syistä aikaansaamattomuuden taustalla?

Jos huomaat tarvitsevasti lisää apua oman aikaansaamattomuuden käsittelyyn, voit tutustua Aikaansaamisen aakkoset –verkkomateriaaliin, jolla pääset tutustumaan omaan aikaansaamattomuuteesi tarkemmin sekä kokeilemaan erilaisia tehtäviä, jotka edesauttavat aikaansaamita!

Jos itsenäisesti läpikäytävät materiaalit tuntuvat haastavilta, voit myös varata yksilötapaamisen opintopsykologille. Opintopsykologin vastaanotolla voidaan käydä läpi sinun tilanteesti yksilöllisesti ja pohtia sitä kautta juuri sinulle sopivia askelia eteenpäin.