MS-A0201 - Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (TFM), Luento-opetus, 10.1.2023-20.2.2023
Kurssiasetusten perusteella kurssi on päättynyt 20.02.2023 Etsi kursseja: MS-A0201
Differentiaali- ja integraalilaskenta 2
9. Taso- ja avaruusintegraalit
9.3. Taso- ja avaruusintegraalien sovellutuksia
Moninkertaisten integraalien sovelluksia
Tähän mennessä moninkertaisten integraalien sovelluksina on esiintynyt:
Alueen D⊂R2 pinta-ala A(D)=∬D1dA
- Kappaleen D⊂R3 tilavuus V(D)=∭D1dV
Mekaniikassa tulevat lisäksi vastaan nämä:
Kappaleen massa m(D)=∭Dρ(x,y,z)dV ja hitausmomentti kappaleen pyöriessä z-akselin ympäri: Iz(D)=∭Dρ(x,y,z)(x2+y2)dV. Tässä ρ(x,y,z) on materiaalin tiheys pisteessä (x,y,z).
Kaksiulotteisen tasolevyn keskiön (painopiste) (ˉx,ˉy) laskeminen ˉx=1A(D)∬DxdA,ˉy=1A(D)∬DydA, jossa pinta-ala A(D) on laskettu tasointegraalilla jo aiemmin.
Jos levyn massa ei ole tasaisesti jakautunut, integraalia korjataan paikasta riippuvalla tiheydellä ρ(x,y) ˉx=1m(D)∬Dxρ(x,y)dA,ˉy=1m(D)∬Dyρ(x,y)dA. jossa massa m(D)=∬Dρ(x,y)dA lasketaan tasointegraalilla.
Massakeskipiste
Kolmiulotteisen kappaleen D massakeskipiste (ˉx,ˉy,ˉz) ˉx=1m(D)∭Dxρ(x,y,z)dV, ˉy=1m(D)∭Dyρ(x,y,z)dV, ˉz=1m(D)∭Dzρ(x,y,z)dV, missä ρ=ρ(x,y,z) on kappaleen tiheys pisteessä (x,y,z) ja m(D) on kappaleen massa (tilavuusintegraalilla). Kaava voidaan kirjoittaa myös vektorimuodossa ˉxi+ˉyj+ˉzk=∭DrρdV∭DρdV, missä r=xi+yj+zk.
Esimerkki
Lasketaan epäyhtälöiden 0≤x≤1, 0≤y≤1 ja 0≤z≤1 määräämän yksikkökuution D massakeskipiste, kun tiheys ρ(x,y,z)=z.
Huomautus. Yksikkökuutio D voidaan myös määritellä käyttäen niin kutsuttua karteesista tuloa: D=[0,1]×[0,1]×[0,1]=[0,1]3. Tämä merkintätapa tarkoittaa samaa kuin ylläoleva määritelmä epäyhtälöiden avulla.
Lasketaan ensin massa ∭DρdV=∫10∫10∫10zdxdydz =∫10zdz=|1z=012z2=12. Saadaan ˉx=∫10∫10∫10xzdxdydz1/2=(|1x=012x2)(|1z=012z2)1/2 =(1/2)21/2=12.
Vastaavasti ˉy=∫10∫10∫10yzdxdydz1/2=(1/2)21/2=12. Edelleen voidaan laskea ˉz=∫10∫10∫10z2dxdydz1/2=|1z=013z31/2 =(1/3)(1/2)=23. Massakeskipisteeksi saadaan (ˉx,ˉy,ˉz)=(1/2,1/2,2/3).
Hitausmomentti
Tarkastellaan tilannetta, jossa pistemäiset kappaleet kiertävät origoa xy-tasossa ympyrän muotoista rataa pitkin samalla kulmanopeudella.
Kappaleiden yhteenlaskettu liike-energia saadaan laskemalla summa E=∑Ni=112miv2i=12[∑Ni=1mir2i]ω2=12[∑Ni=1mi(x2i+y2i)]ω2, missä ω on kulmanopeus ja mi, xi sekä yi ovat i:nnen kappaleen massa ja paikka. Summaa ∑Ni=1mi(x2i+y2i)=∑Ni=1mir2i kutsutaan hitausmomentiksi. Ajattelemalla z-akselin ympäri pyörivä kappale joukoksi "infinitesimaalisen pieniä" pisteitä, voidaan edelläolevasta summasta päätellä kappaleen liike-energia: E=12[∭D(x2+y2)ρ(x,y,z)dV]ω2=12Izω2, missä Iz=∭D(x2+y2)ρ(x,y,z)dV=∭Dr2zdm on kappaleen hitausmomentti z-akselin suhteen (r2z=x2+y2 ja massa-alkio dm=ρ(x,y,z)dV).
Esimerkki
Lasketaan sylinterin D={(x,y,z):x2+y2≤a2 ja 0≤z≤1},a>0 hitausmomentti z-akselin suhteen, kun tiheys on vakio ρ=ρ0.
Lasketaan Iz=∭D(x2+y2)ρ0dV =ρ0∫10∫2π0∫a0r2rdrdθdz =2πρ0∫a0r3dr=12πρ0a4. Toisaalta sylinterin massa on m=∭Dρ0dV=ρ0V(D)=ρ0πa2. Siten hitausmomentti voidaan kirjoittaa Iz=12(πρ0a2)a2=12ma2.