1. Sidosteisuus: yleistä

Sidosteisuudella tarkoitetaan tekstin yhtenäisyyttä. Tekstin yhtenäisyys (tai epäyhtenäisyys) on ilmiö, jonka useimmat voivat havaita tekstissä intuitiivisesti: teksti muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden tai sitten ei muodosta. Sen sijaan on monimutkaisempi asia, mistä yhtenäisyyden tai epäyhtenäisyyden vaikutelma syntyy. Onneksi kyse on joukosta hyvin konkreettisia kielen keinoja, joita voi aina harjoitella havaitsemaan ja hyödyntämään laajemmin.

Lyhyesti sanottuna sidosteisuus syntyy siitä, että tekstin osien (sanojen, lauseitten, virkeitten ja viime kädessä lukujen) merkitykset yhdistyvät lukijan mielessä toisiinsa. Katso esimerkkikatkelmassa alleviivattuja kohtia:

Wienissä sosiaalisella arkkitehtuurilla on pitkä historia. Jo 1920-luvulta alkaen Wienin kaupunki on ottanut aktiivisen roolin ja kokonaisvaltaisen vastuun asuntotuotannosta. Silloisen keisarivallan kukistuttua uuden hallinnon yhtenä päätavoitteena oli turvata työläisille aiempaa paremmat asuinolosuhteet. Asuntorakentaminen nähtiin tärkeänä osana yhteiskunnallista järjestelmää, jonka tuottamiseen, rahoittamiseen ja valvomiseen kaupunki osallistuu. Tästä eteenpäin ei asuntotuotantoa ole päästetty pelkästään markkinatoimijoiden vastuulle. (Förster & Men-king, 2016; Tarpio, 2017; Maununaho, 2018)

  • Sanojenväliset suhteet virkkeen sisällä: Wienissä sosiaalisella arkkitehtuurilla on pitkä historia. Arkkitehtuuri on rakennettua tilaa mutta samalla ihmisen toimintaa, jolla on määritelmällisesti aikaulottuvuus.
  • Sanojenväliset suhteet virkkeiden välillä: Wienissä sosiaalisella arkkitehtuurilla on pitkä historia. Jo 1920-luvulta alkaen Wienin kaupunki on ottanut aktiivisen roolin ja kokonaisvaltaisen vastuun asuntotuotannosta.  yläkäsite historia avaa lukijalle aikaulottuvuuden olennaisena tulkintakehyksenä, jota seuraavan virkkeen alun ajanilmaus täsmentää. Sidosteisuutta virkkeiden välillä rakentaa myös sanaparit arkkitehtuuri ja asuntotuotanto.
  • Toisto: Wienissä, Wienin... Toistoa voi käyttää niin virkkeiden sisällä kuin virkkeiden välilläkin. Toistoa ei tarvitse välttää!
  • Taaksepäin viittaavat ilmaukset: Silloisen... jonka... Tästä eteenpäin... Monet pronominit ja näihin perustuvat ilmaukset hakevat viittauskohtansa aiemmasta virkkeestä.
Lisäksi sidosteisuutta lisää:

  • Metateksti: Tässä luvussa selvitetään, miten uusia asuntokohteita arvioidaan rakennuttajakilpailun ja neljän pilarin mallin laatukriteerien asettamassa kontekstissa | Edellä mainitut tavoitteet ja velvollisuudet ovat johtaneet Wienissä neljän pilarin mallin käyttöönottoon. Metateksti eli "teksti tekstistä" viittaa joko ympäröivään tekstiin kokonaisuutena, ennakoivasti tulevaan tekstinosaan tai taannehtavasti aiempaan tekstinosaan.
Nämä esimerkit antavat hyvän kuvan siitä, kuinka laaja-alainen ilmiö sidosteisuus on. Tekstin riittävästä sidosteisuudesta ei kuitenkaan kannata tehdä erillistä huolenaihetta. Syyt ilmenevät seuraavissa sidosteisuuden kultaisissa säännöissä.


Sidosteisuuden kultaiset säännöt

  1. Unohda sidosteisuus (hetkeksi). Edellä kuvattuja sidoskeinoja on verrattain helppo lisätä tekstiin, kun jonkinlainen versio siitä on jo olemassa. Sen sijaan sidoskeinoja voi olla verrattain tympeä muokata, kun tekstin osat vaihtavat esimerkiksi keskinäistä järjestystään.
  2. Luota sidosteisuuteen. Useimmiten kirjoittamamme teksti hyödyntää verrattain monipuolisesti eri sidoskeinoja. Niiden riittävyyttä puolestaan ei voi arvioida, ennen kuin tekstiä on jo olemassa (palaa kohtaan 1).