Saven ominaisuudet


Savella on erityisominaisuuksia ja ne tekevät siitä erinomaisesti muovailtavan ja kuumuudessa kestäväksi muuttuvan raaka-aineen. Savien lujuuteen, plastisuuteen, kutistumiseen ja muihin ominaisuuksiin vaikuttavat sekä saviaineksen mineraalikoostumus että savikerrostuman syntyolosuhteiden sanelemat tekijät. Saven karkeus, rakenne, mineraalirakeiden välinen sähköinen hiukkaslataus sekä hiukkasten yhteenliimautuminen eli kolloidinen käyttäytyminen ovat niistä tärkeimpiä.

Plastisuus

Saven tärkein ominaisuus plastisuus eli muovailtavuus tarkoittaa aineen ominaisuutta muuttaa muotoaan murtumatta ulkoisen voiman vaikutuksesta. Syntynyt muoto säilyy myös sen jälkeen, kun voima lakkaa vaikuttamasta.

Savikide

Savikide on 6-kulmainen litteä levy. Kosteassa massassa savikiteet jarruttavat editseen liukuvien hiukkasten etenemistä tasopintojen kitkalla. Plastisessa aineessa yhdistyy kiinteän aineen lujuus ja nestemäiselle aineelle ominainen joustavuus. Plastisuuteen vaikuttavat saven raaka-aineet ja hienojakoisuus.  Mitä pienempi savikide on, sitä suurempi on sen plastisuus. Alla on kuvattuna pallosavikiteen ja kaoliinikiteen kokoero. Pallosavi on huomattavasti plastisempaa kuin kaoliini johtuen pienestä kidekoostaan.

savikide

Lihava ja laiha savi

Mitä hienojakoisempaa savi on, sitä enemmän se sitoo itseensä vettä. Näin ollen pallosavessa on kidekokonsa myötä enemmän vettä kuin kaoliinissa. Kun savessa on sitoutuneena paljon vettä, sitä kutsutaan lihavaksi saveksi. Kuivuessaan savesta poistuu vettä ja se kutistuu. Paljon vettä sisältävä lihava savi myös kutistuu paljon kuivuessaan. Jos kuivuminen on epätasaista, esine vääntyy ja halkeilee. Lihavaa savea voidaan "laihduttaa" epäplastisilla eli ei-muovailtavilla raaka-aineilla. Ne vähentävät veden määrää savessa ja pienentävät kuivumiskutistumista, jolloin savi muuttuu vähemmän plastiseksi. Tavallisimpia laihdutusraaka-aineita ovat mm. kvartsi, maasälpä ja poltetusta keramiikasta valmistettu samotti. Suomen keramiikan historiassa on käytetty saven laihdutusaineina myös hiekkaa, olkea ja sahanpurua.

Erittäin plastinen savi on hankalasti käsiteltävää. Siksi teollisesti valmistetut savet sisältävätkin myös epäplastisia aineksia, jolloin saven työstettävyys paranee.

Saven sintraantuminen

Sintraantuminen eli tiiviiksipolttaminen on keskeinen tavoite saven muuttuessa keramiikaksi. Kun savi sintraantuu, kiinteät ainehiukkaset kiinnittyvät toisiinsa. Savi pehmenee sintraantumispisteessään mutta säilyttää sille annetun muodon. Osa saven sisältämistä hiukkasista alkaa sulamaan ja osa kiinnittyy niihin, jolloin savi muuttuu tiheämmäksi ja lujemmaksi. Sintraantumisen ja sulamisen ero korkeanpolton massoilla on 100 °C. Kun uunin lämpötila ylittää massan sintraantumispisteen, esine alkaa menettää muotoa ja valuu lopulta uunilevylle.

Monet eri tekijät vaikuttavat sintraantumiseen:

  • Polttonopeus
  • Polton huippulämpötila
  • Saven koostumus
  • Raaka-aineiden hienojakoisuus


Kuvitus
Kerimov, Nikolo. Savikide.
Palmu, Sanna. Kaoliini- ja pallosavikide.