OSA 1 Pyskologihaastattelu

Voit tehdä psykologihaastattelun parin kanssa yhdessä tai yksin. Jos teet haastattelun parin kanssa, molempien on osallistuttava haastattelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Kumpikin kirjoittaa tuloksista oman itsenäisen raportin.

Valitse haastateltavien psykologien listalta yksi henkilö ja ota häneen yhteyttä mahdollisimman pian, koska sopivan ajankohdan löytämiseen voi mennä aikaa. Voit toteuttaa haastattelun haastateltatavalle sopivassa paikassa esim. hänen työpaikallaan tai etäyhteydellä. Suunnittele haastattelu kysymyksineen etukäteen ja palauta suunnitelma. Ideana käyttää kysymyksiä joustavasti ja kysyä lisää, jos joku asia on epäselvä tai kiinnostava. Etukäteen laadittu lista helpottaa haastatteulun tekoa, kun kysymyksiä ei tarvitse keksiä lennosta. Varaudu myös kertomaan teknillisestä psykologiasta, mikä on kovasti kiinnostanut haastateltavia.

Haastattelujen tavoitteena on tutkia teknillisen psykologian eri uramahdollisuuksia ja työn kuvaa. Kysy siis henkilön koulutuksesta, työn aikaisesta lisäkoulututtautumisesta, aikaisemmista työpaikoista ja nykyisistä tehtävistä. Jos henkilöllä ei ole tekniikan alan koulutusta, kysy hänen arviotaan teknillisen psykologian koulutuksen saaneen uramahdollisuuksista yrityksessä. Mielenkiintoista olisi tietää, miksi psykologi valitsi uran tekniikan alaan liittyen ja millaisia neuvoja hänellä olisi teknillisen psykologian opiskelijoille. 

OSA 2

Osa 2 on portfolio, joka kertoo, mitä olet oppinut kurssilla ja vetää yhteen luennoilla opittua yhdistäen Atkinsonin ym. (2014) oppikirjaan ja muihin lukumateriaaleihin. Tavoitteena on tuottaa siis omaan käyttöösi oleva tiivistelmä kurssin oleellisimmista opeista ja teorioista. Pohdinta tukee oppimista niin, ettei portfoliosta tule vain luettelo epäselvistä kohdista. Portfolion pituus on max 10 sivua.  

Vastaa portfoliossa kysymyksiin:

Mitä teknillinen psykologia ja psykologia ovat?

Miten psykologiaa ja sen luennoilla esiteltyjä osa-alueita voi soveltaa tekniikan alalla?

Käytä tekstissä lähdeviitteitä, jotka kertovat mistä lähteestä olet tiedon saanut, jos se on peräisin muualta kuin luennosta. Voit halutessasi painottua johonkin itseäsi kiinnostavaan teemaan syvällisemmin, mutta pyri myös antamaan kokonaiskuva kaikista käsitellyistä osa-alueista. 

Tutustu erillisiin harjoitustyön arviointikriteereihin.

Suhtaudu kriittisesti erilaisiin netistä löytyviin tietolähteisiin. Tieteellisten lähteiden etsimiseen kannattaa käyttää Google Scholaria, jonka löydät googlettamalla. VPN-yhteydellä saat hyödynnettyä Aallon ostamia käyttöohjeita, jolloin suurin osa artikkeleista on saatavillasi. Monet tutkijat myös jakavat omia artikkeleitaan, jolloin pdf-linkki näkyy hakutuloksen oikealla puolella. Cited-linkistä pääset näkemään, ketkä viittaavat tähän tutkimukseen ja kenties ovat jatkaneet sitä. 

Täältä löytyy Infon kandiseminaarin yksinkertaiset ohjeet viittaamiseen:

https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/1923137/mod_resource/content/4/Lähdeviiteohjeet.pdf

Tällä kurssilla viittaustekniikan ei tarvitse olla täysin oikeaoppista enkä oleta, että jokaisesta lauseesta löytyy lähde. Hienoa kuitenkin, jos lisäät tekstiin oleellisimpien teorioiden ja tietojen lähdeviitteet ja käytä mielellään oppikirjaa/muita lähteitä luentojen lisäksi. Harkitse tarkkaan, mitkä ovat oleelliset opit ja mitä ne merkitsevät sen sijaan, että referoit jotakin lähdettä. 


Atkinson, R.L., et al. (2014) Introduction to psychology. (16. painos). New York: Harcourt Brace Jovanovich. 


Viimeksi muutettu: torstaina 9. marraskuuta 2023, 13.45