Huomaa! Kurssikuvaus vahvistetaan kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan ja esimerkiksi osaamistavoitteet, arviontimenetelmät ja keskeinen sisältö pysyvät pääsääntöisesti samana. Kullakin toteutuskerralla voidaan kuitenkin kurssiesitteen avulla tarkentaa ja muuttaa kurssin toteutustapaa, kuten kontaktiopetuksen järjestämistapaa, arviointimenetelmien painotusta tai materiaaleja.

OSAAMISTAVOITTEET

Hyväksytyn kurssin jälkeen opiskelija 1 tuntee suunnittelun keskeisimmät käsitteelliset jäsennykset ja osaa kuvata jäsennysten tärkeimmät erityispiirteet 2 osaa analysoida ja kehittää kestävän kehityksen mukaista suunnittelutoimintaa käsitteellisen ymmärryksen perusteella 3 osaa perustaa suunnittelutyönsä käsitteelliseen ymmärrykseen suunnitteluprosessin lähtökohdista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista

Laajuus: 3

Aikataulu: 04.11.2020 - 09.12.2020

Vastuuopettaja (voimassa 01.08.2020-31.07.2022): Heidi Paavilainen

Vastuuopettaja (koskee tätä kurssikertaa): Heidi Paavilainen

Kurssin yhteystiedot (voimassa 14.08.2020-21.12.2112):

Yliopistonlehtori Heidi Paavilainen (heidi.paavilainen@aalto.fi)

Olen pitkään opiskellut ja opettanut muotoilun laitoksella. TaK ja TaM tutkinnot ovat tekstiilisuunnittelun alueelta ja TaT teollisen muotoilun alueelta. Jo maisteriopintojen aikana heräsi kiinnostus muotoilun käsitteellisiin, teoreettisiin ja historiallisiin näkökulmiin. Esimeriksi maisterin opinnäyte käsittelee trendien ennakointia menetelmänä tuottaa designtiimille yhteisesti käsiteltävää tietoa. Väitöskirja puolestaan käsittelee “muotoilun kotiutumista” eli sitä, miten muotoilusta tulee osa asumisen arkipäivää. Nykyisin leijonanosa ajasta täyttyy opettamisesta ja ohjauksesta, mutta jonkin verran aikaa jää tutkimuksellekin, aiheena käytettyjen materiaalien ja tuotteiden hyväksyminen. Tutkimus liittyy kiertotalouden tarkasteluun erityisesti käyttäjän näkökulmasta.


Kurssin CEFR-taso (koskee tätä kurssikertaa):

Opetuskieli ja suorituskielet (voimassa 01.08.2020-31.07.2022):

Opetuskieli: suomi

Suorituskielet: suomi, ruotsi

SISÄLTÖ, ARVIOINTI JA KUORMITTAVUUS

Sisältö
  • Voimassa 01.08.2020-31.07.2022:

    Kurssilla tutustutaan ajankohtaisiin suunnittelun teoriaa käsitteleviin teksteihin. Pääpaino on pohtia käsitteellistyksiä suhteessa toisiinsa ja käytännön suunnittelutyöhön sekä kestävän kehityksen mukaista suunnittelua suhteessa suunnitteluprosessin kuvauksiin ja käsitteellistyksiin. Työmuodot: Luennot, ryhmätyöskentely (80% läsnäolo), harjoitustyöt. Vaihtoehtoisesti kurssin  voi opiskella itsenäisesti ja tenttiä sähköisesti.

  • Koskee tätä kurssikertaa:

    Kurssin tavoitteena on esitellä ja yhdessä pohtia suunnittelijan työn keskisiä käsitteitä. Kurssin aiheina ovat suunnitteleminen inhimillisenä kognitiivisena toimintana, erilaiset näkemykset suunnittelun kohteesta, suunnittelun eri alueet, sekä erilaiset klassiset suunnitteluprosessin kuvaukset. Näiden keskustelunaiheiden yhteisenä nimittäjänä toimii kestävän kehityksen konteksti ja suunnittelun mahdollisuudet edistää kestävyyttä. Tarkempia sisältötietoja alla olevassa ohjelmassa.


Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet
  • Voimassa 01.08.2020-31.07.2022:

    Kurssin suoritus lähiopetuksena: 80% läsnäolo, harjoitustehtävät. Kurssin suoritus tenttimällä: tenttivastausten pistetytys.

  • Koskee tätä kurssikertaa:

    Lähiopetus-kurssin arvosana perustuu ryhmätyönä tehtävään kotitehtävään (40%) sekä itsenäisesti tehtävään kotitehtävään (60%). Tehtävien arvioinnin edellytyksenä on 80% läsnäolo lähiopetuksessa eli Zoom-sessioissa. Aktiivinen osallistuminen keskusteluun tapaamisissa voi vaikuttaa positiivisesti arvosanaan. Tenttimällä suoritettavan kurssin arvosana perustuu tentin pisteytykseen.

    Lähiopetus-kurssin arviointi:

    Itsenäinen kotitehtävä: Periodin viikoilla 2-6 annetaan Zoom-tapaamissa kotitehtävä. Tehtävä voi olla kysymys, johon vastataan, tai jokin suunnittelua ja luovuutta käsittelevä tehtävä. Yleensä tehtävä edellyttää itsenäistä aiheeseen perehtymistä. Tehtävästä voi saada 10 pistettä, ja kaikista tehtävistä yhteensä 60 pistettä.

    Ryhmätyön kotitehtävä: 2-3:n opiskelijan ryhmä valitsee kurssin luennoista neljä, ja laatii yhteistyössä luennoista oppimispäiväkirjan tai muun vastaavan, mielellään visuaalisen esityksen opituista asioista, omista pohdinnoista, luentojen herättämistä kysymyksistä, vastauksista kysymyksiin jne.. Kukin tiimin jäsen voi saada tehtävästä 10 pistettä, ja kaikista neljästä yhteensä 40 pistettä.

    Tehtävät tulee palauttaa ajoissa. Jokainen alkava vuorokauden myöhästyminen aiheuttaa -5 pisteen sanktion opiskelijalle.

    Tenttimällä suoritettavan kurssin arviointi:

    Kurssi tentitään sähköisesti. Tentissä opiskelijalle arvotaan 5 kysymystä, joihin opiskelija vastaa lyhyellä essee-tyyppisellä tekstillä. Kukin vastaus arvioidaan 0-20 pistettä -arviointiasteikolla. Tentin voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. HUOM! Tentittävä kirjallisuus julkaistaan myöhemmin, lähempänä kurssin alkua.

    Kurssin arvosanan määräytyminen:

    • 0-50 pistettä = kurssin arvosana hylätty (0)
    • 51-60 pistettä = kurssin arvosana tyydyttävä (1)
    • 61-70 pistettä = kurssin arvosana hyvin tyydyttävä (2)
    • 71-80 pistettä = kurssin arvosana hyvä (3)
    • 81-90 pistettä = kurssin arvosana hyvin hyvä (4)
    • 91-100 pistettä = kurssin arvosana erinomainen (5)

    Arvosanaa voi korottaa tenttimällä. Opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä kurssin opettajaan missä tahansa kurssiin tai saamaansa arvosanaan liittyvässä kysymyksessä.

Työmäärä toteutustavoittain
  • Voimassa 01.08.2020-31.07.2022:

    81h kokonaistyöaika, josta

    Lähiopetus 21h

    Itsenäinen työskentely 43h

    Sisäistäminen ja itsearviointi 16h

    Kurssipalaute 1h

  • Koskee tätä kurssikertaa:

    Kurssin suoritus lähiopetuksessa:

    • Lähiopetus 18 tuntia tarkoittaa kurssin kuutta Zoom-sessiota.
    • Itsenäinen opiskelu 46 tuntia tarkoittaa Zoom-sessioihin valmistautumista (aineistojen lukeminen jne) sekä kurssitehtävän tekoa. Tämä tarkoittaa noin seitsemän (7) tunnin työpanosta viikossa periodin viikkojen 2-7 aikana.
    • Sisäistäminen ja itsearviointi 16 tuntia tarkoittaa kurssin sisältöjen sisäistämistä ja opitun merkityksen arviointia omalta kannalta, sekä oman oppimisprosessin arviointia. Sisäistäminen on tärkeä, ellei tärkein, osa oppimista ja tapahtuu parhaiten levossa, ja sen vuoksi opiskelijan omalla ajalla. Sisäistämistä ja itsearviointia ei arvioida osana kurssisuoritusta.
    • Kurssipalaute 1 tunti tarkoittaa opiskelijan antamaa palautetta kurssista Webropol-kyselyssä ja suoraan opettajalle.
    Kurssin suoritus tenttimällä:
    • Lähiopetus 0 tuntia. Kurssin suorittaminen tenttimällä tapahtuu itsenäisesti. Opiskelija voi kuitenkin halutessaan pyytää tutorintia kurssin opettajalta.
    • Itsenäinen opiskelu 64 tuntia tarkoittaa tenttikirjallisuuteen perehtymistä sekä tenttiin vastaamista. Tämä tarkoittaa noin yhdeksän tunnin työpanosta viikossa periodin aikana + noin 2 tuntia tenttiin vastaamiseen.
    • Sisäistäminen ja itsearviointi 16 tuntia tarkoittaa kurssin sisältöjen sisäistämistä ja opitun merkityksen arviointia omalta kannalta, sekä oman oppimisprosessin arviointia. Sisäistäminen on tärkeä, ellei tärkein, osa oppimista ja tapahtuu parhaiten levossa, ja sen vuoksi opiskelijan omalla ajalla. Sisäistämistä ja itsearviointia ei arvioida osana kurssisuoritusta.
    • Kurssipalaute 1 tunti tarkoittaa opiskelijan antamaa palautetta kurssista Webropol-kyselyssä ja suoraan opettajalle.

PERUSTIETOJA

Oppimateriaali
  • Voimassa 01.08.2020-31.07.2022:

    Ilmoitetaan kurssiesitteessä

  • Koskee tätä kurssikertaa:

    Kotitehtävien yhteydessä annetaan tehtävään liittyviä aineistoja, esimerkiksi blogikirjoituksia tai artikkeleita. Alla luetellaan joitakin kurssin lähdekirjoja. Näihin opiskelija voi halutessaan tutustua myös ennen kurssia. Huomaa, että alla oleva ei ole tentittävän kirjallisuuden luettelo. Tentittävä kirjallisuus julkaistaan myöhemmin lähempänä kurssin alkua.

    • Ceschin, F., & Gaziulusoy, I. (2016). Evolution of design for sustainability: From product design to design for system innovations and transitions. Design Studies, 47, 118-163.
    • Dubberly, H. (2004). How do you design? A compendium of models. San Francisco: Dubberly Design Office.
    • Giacomin, J. (2014). What Is Human Centred Design. Design Journal, 17(4), 606-623.
    • Kettunen, I. (2013). Mielekkyyden muotoilu. Autoetnografia tuotekehityksen alkuvaiheista. University of Lapland, Rovaniemi.
    • Lawson, B., & Dorst, K. (2009). Design expertise. New York: Routledge.
    • Monteiro, M. (2019). Ruined by design. How designers destroyed the world, and what we can do to fix it. San Francisco: Mule design.
    • Norman, D. A. (2005). Emotional design. Why we love (or hate) everyday things. New York: Basic Books.


Korvaavuudet
  • Voimassa 01.08.2020-31.07.2022:

    MUO-C0005 Design Theory and Methodology, 3cr; MUO-C0000 Mitä teemme kun muotoilemme, 3op; mo0002 Johdatus muotoilun yleisiin perusteisiin, 3op; te0030 Johdatus muotoilun tutkimukseen TE, 2op

SDG: Kestävän kehityksen tavoitteet

    8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

    12 Vastuullista kuluttamista

    13 Ilmastotekoja

LISÄTIETOJA

Kurssin aikataulu
  • Koskee tätä kurssikertaa:

    Zoom, keskiviikko 4.11.
    9:15-12 Suunnittelijaksi oppiminen. Miten tukea omaa suunnittelun ja muotoilun ammattilaiseksi kasvua jo opintojen aikana.
    Zoom, keskiviikko 11.11.
    9:15-12 Suunnittelutyön muutos. Miten suunnitteluammattien työn luonne ja suunnittelutehtävät ovat muuttuneet.
    Zoom, keskiviikko 18.11.
    9:15-12 Ihmisille suunnittelu. Erilaiset tavat, joiden avulla muotoilija voi huomioida käyttäjän suunnitteluvaiheessa.
    Zoom, keskiviikko 25.11.
    9:15-12 Suunnittelun lähtökohdat. Mitä tarkoittaa käyttäjäkeskeisyys ja mitä muita lähtökohtia suunnittelulla voi olla.
    Zoom, keskiviikko 2.12.
    9:15-12 Suunnittelutyön kulku. Erilaiset suunnitteluprosessit, sekä niihin liittyen keskeiset käsitteet kuten iterointi ja prototypointi.
    Zoom, keskiviikko 9.12.
    9:15-12 Suunnittelun kentät ja tulevaisuus. Suunnitteluammatteja tehdään monenlaisten nimikkeiden alla. Mitä tarkoittavat esim. vuorovaikutussuunnittelu, kokeellinen muotoilu ja teollinen muotoilu? Miksi näin monta nimitystä? Mikä tekee kentästä kiinnostavan? Mihin ala on menossa? Minne sen pitäisi mennä?