General
Kurssi käsittelee analyyttisen kemian keskeisimpiä perusteita ja yleisimmin käytettyjä instrumentaalisia analyysimenetelmiä. (lue ennakkotietoa laboratoriotöistä alikansiosta Laboratoriotyöt)
Analyyttisen kemian oppituolit on maailmalla useissa tapauksissa muutettu nimeltään muotoon Analyyttinen Tiede (Analytical Science), koska nykyään käytetään pääasiassa instrumentaalisia analyysimenetelmiä, joista osa ei hyödynnä kemiaa ollenkaan vaan ne perustuvat pelkästään fysiikkaan ja elektroniikkaan. Osa nykyaikaisista instrumentaalisista analyysimenetelmistäkin kuitenkin edellyttää etenemistä liuostietä, jolloin kemiaa tarvitaan ainakin kiinteiden näytteiden liuottamiseen. Osa instrumentaalisista analyysimenetelmistä on kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa selvästi kemiaa - kuten kaikki sähkökemialliset analyyttiset menetelmät, joista tähän kurssiin sisältyvä potentiometria on eräs kaikkein yleisimmin käytettyistä instrumentaalisista menetelmistä. Klassiset analytiikan menetelmät kuten esim. titraukset ovat luonnollisestikin täysin yksikäsitteisesti kemiaa, tehtiin niitä sitten manuaalisesti tai instrumentaalisesti mikrokontrollerin tai tietokoneen ohjaamilla automaattisilla titraattoreilla.
Kurssin oppikirja: Daniel C. Harris, Quantitative Chemical Analysis, 7. painos tai uudempi, Freeman, W. H. & Company
Luentokalvoissa on kaksi osiota (1.) Analytiikan perusteiden osio ja (2.) Instrumentaalisen analytiikan osio. Vanhan kertaus ja taustamateriaali, jota ei kysytä tentissä, on merkitty "leimalla" TK (Taustatietoa tai kertausta). Niihin sivuihin, jotka on merkitty "leimalla" OP (Omin päin), perehdytään aina itse omin päin, ja näistä sivuista voi tulla kysymyksiä tai laskutehtäviä tenttiin - ei kuitenkaan käydä läpi fyysisillä luennoila (jos niitä pidetään saleissa).
- Harjoitustyöt hoitaa Eeva-Leena Rautama, mutta harjoitustyöt sinänsä ovat tätä kirjoitettaessa vielä avoin kysymys. Harjoitustyöt olivat yli sata vuotta jotakuinkin tärkein osa yliopistojen kemian opetusta, mutta niihin ei valitettavasti ole mahdollista enää nykyään riittävästi panostaa. Harjoitustöistä saa maksimissaan 3 lisäpistettä, ja ne täytyy kokonaisuudessaan tehdä.
Labratöistä löytyy päivityksiä täältä: https://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=30682§ion=3
Tänä vuonna opetus tapahtuu etänä. Etäluentoihin valitsen ilmaisesta Harveyn verkko-oppikirjasta, Analytical Chemistry 2.1, sopivat kohdat (löytyvät osiosta Announcements), jotka varsin hyvin vastaavat varsinaista Harrisin kurssikirjaa (joka ei sekään ole käytettynä kallis). Harveyllä on Harrisiin nähden vähän jaarittelevampi tyyli, mutta kaikki tärkeät perusasiat löytyvät molemmista kirjoista. Kirjoista myös löytyy erittäin runsaasti lisätietoa ja harjoitustehtäviä, jos niihin on kiinnostusta. Analytical Chemistry 2.1 on kokonaisuudessaan käytettävissäsi ilman veloitusta tämän päivän tiedoin, mutta Harrisin vanhatkin painokset käyvät kurssikirjaksi, vaikkakin joitakin nykypäivän asioita niistä vähäisessä määrin puuttuukin. Yliopiston henkilöstöuudistusten vuoksi laskareihin ei valitettavasti enää ole ammattitaitoista henkilökuntaa.
Mites sit saisit tän nykyisen paketin parhaiten sopimaan itelles? Jos aika on kortilla, tentistä läpi pääsee kyllä lukemalla vain slaidit. Melko hyvän arvosanan saa lukemalla slaidit ja katsomalla ajatuksella videot kummankin setin lopusta. Ja hyvä arvosana tulee kuin manulle illallinen, jos lukee 2 etäluentoa per viikko ja käy läpi myös slaidit sekä selventävät opetusvideot. Muista kursseista saadun kokemuksen mukaan ne, jotka lukevat tuolla tavoin kurssin pala palalta, ovat tyypillisesti saaneet arvosanaksi nelosen tai vitosen, kun ovat lisäksi aktiivisesti tehneet kysymyksiä asioista, jotka ovat jääneet epäselviksi kunkin luennon jälkeen tai, jos oli tarvetta saada jotakin lisätietoa kyseisestä aihepiiristä. Tällaisesta "luentoaktiivisuudesta" saa 1 - 3 lisäpistettä osallistumisen mukaan, eli olemalla aktiivinen, voi parhaimmillaan saada yhden pykälän paremman arvosanan, kuin mitä pelkkä tenttitulos edellyttäisi.
Etäluentojen ja näiden muiden etäkurssimateriaalien etuna toisaalta on, että ne voi halutessaan käydä läpi mihin vuorokauden aikaan hyvänsä, pätkissä tai pötkönä, ihan niin kuin itselle parhaiten sopii.
Jos taas korvasi kovin kaipaavat open ääntä, niin kantsii heti aloittaa katsomalla opetusvideot. Osa niistä on oikein hyviä (esim. Royal Society of Chemistryn tekemät), mutta valitettavasti kaikki eivät ole huippulaatua, ja joissakin voi olla hiemaan joidenkin korvissa särähtävää murretta. Uskoisin, että läpi voi päästä myös katsomalla pelkät videot ajatuksella, lukematta mitään, jos se puoli ottaa yhtä koville kuin Trumpille.
I believe, that the text book, remote lectures and videos make the course usable also for non-Finnish speakers, although the slides (with figures taken out of Harris book, and original texts mostly retained) of the Handouts are in Finnish. It is also allowed to use English in the examination answers.