Helsinki & Aalto - kaavakoulu
Topic outline
-
Kaavakoulun 2024 syksyn teemana on Näkyvä kaupunki.
Helsinki muuttuu vauhdilla, ja useita suuria ja julkisuudessakin näkyviä liikenne- ja rakennushankkeita on parhaillaan käynnissä. Tutustumme siihen, kuinka kaupunki kehittyy toisiinsa linkittyvien suunnitteluprosessien ja päätösten kautta. Pohdimme myös kaupungin vetovoimaisuutta ja sen ilmenemisen eri muotoja. Syksyn Kaavakoulu järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston kanssa. Tilaisuudet tallennetaan.Luennot (aina 14.30 alkaen, kesto 1,5h + keskustelu paitsi aloitus- ja lopetusluennot 1h)11.09. Avausluento (kierros alkaa 13.30 tapaaminen ala-aulassa sisäportaikolla, Työpajankatu 8)
Avausluento: Kaupunkisuunnittelu holistisena järjestelmänä
Yleiskatsaus maankäytön muutoksen vaikuttavimpiin keinoihin
Pasi Rajala, yleiskaavapäällikkö
Yleisinfo luentosarjasta + kierros KYMP-talossa
HUOM! kierros KYMP-talossa klo 13.30-14.30 (sis. saliin siirtyminen) luento klo 14.30-15.30
18.09. Kaupunkiuudistusalueet
Kaupunkiuudistusalueet
Millainen työkalu kaupunkiuudistus on?
Eeva Mynttinen, erityissuunnittelija
Miten kaupunkiuudistusta ohjelmoidaan aluetasolla?
Outi Rissanen / Kimmo Kuisma (Kanslia)
Miten kaupunkiuudistus näkyy suunnittelijan työpöydällä?
Kaisa Jama, tiimipäällikkö
09.10. Kaupunki raiteilla
Millainen on raideliikenteen verkostokaupunki?
Heikki Salmikivi, tiimipäällikkö
Miten suurta liikennejärjestelmää suunnitellaan?
Anton Silvo, projektinjohtaja
Miten raidehankkeet näkyvät suunnittelijan työpöydällä?
Sampo Sikiö, aluearkkitehti, Espoo
06.11. Kaupungin suuret julkiset palveluhankkeet
Miten suurhankkeet muovaavat kaupunkia?
Miten korkeakoulukeskittymät muovaavat kaupunkia? Simo Hoikkala, lehtori, tiimivastaava Kiinteistöalan kestävä kehitys, Metropolia
Miten sairaalaverkoston muutos vaikuttaa kaupunkirakenteeseen? Tommi Suvanto, arkkitehti, Asemakaavoitus
Miten suurten palveluhankkeiden taloutta suunnitellaan? Mårten Lindholm, tiimipäällikkö Toimitilatalous, Rya
04.12. Vetovoimainen kaupunki
Mitkä ovat vetovoimaisen kaupungin elementit?
Joulukuun Kaavakoulussa pureudumme vetovoimaiseen kaupunkiin. Millaisia ovat vetovoimaisen kaupungin elementit, millaisista eri näkökulmista vetovoimaa voidaan tarkastella, millainen merkitys suurilla kulttuuri- ja urheilutilojen hankkeilla on ja kuinka ne näkyvät maankäytön suunnittelussa, miten julkisten tilojen suunnittelulla, toteutuksella ja kokeiluilla voidaan vaikuttaa vetovoimaisuuteen?
Aiheesta pitävät puheenvuorot yksikönpäällikkö Janne Prokkola, Asemakaavoituksesta, tiimipäällikkö Laura Yrjänä Asukas- ja yrityspalveluista ja toimitusjohtaja Peggy Bauer Helsingin Kaupunkitilat Oy:stä. Puheenvuorojen jälkeen on yhteinen paneelikeskustelu.
11.12. Yhteenvetokeskustelu
Antti Mentula, johtava arkkitehti
Sijainti kampuksella: U135a U7 PWC (Otakaari 1)-
Luentojen TEAMS linkit Page
-
Harjoitustehtävä Assignment
Tehtävä
Kurssilla on mahdollisuus osallistua kuudelle luennolle ja suorittaaksesi kurssin, tulee sinun kirjoittaa pohdiskeleva essee, joka käsittelee luentojen aihepiirejä (voit kirjoittaa useasta aihepiiristä, laajasti vain yhdestä, tai yhdistellä useita aihepiirejä). Esseen tulisi olla analyyttinen ja pohdiskeleva - seuratuista luennoista.Mitä essee ei ole: muistiinpanojen mekaanista kirjaamista ranskalaisten viivojen muodossa tai omien mielipiteiden tai tuntemusten suodattamatonta ilmaisua.
Kirjoita käsitellen esiteltyjä aiheita, mutta muista aina liittää mukaan omaa pohdintaa ja tarvittaessa myös haastaa luennoitsijoiden esittämät näkemykset.Esseen on oltava vähintään 15 000 merkkiä pitkä, välilyönnit mukaan luettuna.
Palautus ja arviointiTyö on suositeltavaa suorittaa 2024 syksyn aikana, mutta teksti on mahdollista palauttaa myös jälkipalautuksessa 2025 puolella.
Työ pitää palauttaa viimeistään 20.12.2024 ennen kello 23:59 alla olevaan kansioon.
Palauta tekstisi .pdf, .doc, .txt tai vastaavassa tiedostomuodossa.
Työ arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty työ on riittävän pitkä, sekä sisällöllisesti täyttää alla olevat vaatimukset.OhjeitaPohdinta: Omat johtopäätökset ja aiheen pohdinta muodostaa osan jokaisesta tekstistä - pelkkä kerrotun kertaus ei riitä.Tekoälyn käyttö apuna kirjoittamisesessa: tekoälyn käyttö harjoitustyön tekemisessä on sallittua seuraavin huomioin:
- Tekoälyä ei saa käyttää esseen tekstin tuottamiseen.
Voit käyttää sitä (esim. ChatGPT:tä tai vastaavaa laajaa kielimallia) seuraavasti:
- Itse tuottamasi tekstin kielenhuoltoon (oikeinkirjoituksen tarkasteluun, yms.)
- Sparraajana ja ideointikumppanina. Voit keskustella tekoälyn kanssa esimerkiksi luennoilla esiintyneistä käsitteistä, pyytää tekoälyä syventämään joidenkin luennoilla mainittujen asioiden taustoja tai vertailemaan erilaisia luennoilla esiintyneitä ilmiöitä, esimerkiksi kysymällä: "Millaisia keskeisiä raideliikenteeseen perustuvia kaupunkisuunnittelun konsepteja on Eurooppalaisessa kaupunkisuunnittelukeskustelussa? Millaisia hyviä ja huonoja puolia näissä konsepteissa voi olla? Anna kolme esimerkkiä mainitsemistasi konsepteista." Muista, että voit jatkaa ja syventää aloittamaasi keskustelua, kysymys kysmykseltä. Kielimallit ovat myös erehtyväisiä, etenkin viimeaiksen tiedon suhteen, sekä asioiden suhteen, joista ei ole ollut runsaasti tietoa niiden kouluttamiseen käytetyssä aineistossa (esim. monet paikalliset, Suomeen liittyvät asiat ja ilmiöt).
Lue myös Aallon oma ohjeistus: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/vinkkeja-tekoalyn-kayttoon-opiskelijoilleTekstin oikeellisuus ja moniäänisyys: teksti on vapaa suuremmista kirjoitusvirheistä, ja lähteiden ja viittausten käyttö on selkeää. Oman ja lainatun tekstin ero on selkeä. Lähteitä käytettäessä, APA -tyyli on selkeä ja suositeltava. Hyvä opas käyttöön: https://libguides.murdoch.edu.au/APA
-