Topic outline

    • Oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen
    • Suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat
    • Viittauskäytännöt, viitteidenhallinnan apuvälineet
    • Oman tieteenalan tärkeimmät tiedonlähteet
    • Lisensoitujen aineistojen etäkäyttö
    • Tiedonhankinta kattavasti omasta tutkimusaiheesta ja prosessin sekä tulosten analysointi
    • Hakutuloksen sekä tiedonlähteiden arviointi, lähdekritiikki
  • Tiedonhakuprosessi alkaa aina aiheen/tutkimusongelman määrittelyllä.
    Kun aloitat tiedonhakua, pohdi aina ensin mitkä ovat aiheesi kannalta keskeiset hakutermit. Aiheeseen liittyvien keskeisten käsitteiden, sanojen ja termien valinta on tiedonhakuprosessin tärkein vaihe. Etsi myös käsitteille synonyymejä ja vieraskielisiä vastineita.

    Tee allaoleva käsitekartta-tehtävä

  • Kun haet tietoa (kirjat, artikkelit) tieteellistä aineistoa sisältävistä tietokannoista, hakutulokseen vaikuttaa suuresti erilaisten hakutekniikoiden käyttö. Kaikissa tietokannnoissa on käytettävissä samanlaiset hakutekniikat. Tutustu näihin Tiedonhankinnan oppaan avulla.

    Tutustu myös videoon Boolean Searching Basics

  • Viitteidenhallintaohjelmilla (EndNote, Zotero, Mendeley jne.) voit hallinnoida työhösi (opinnäytetyö, harjoitustyö) liittyviä aineistoja. Ohjelmilla voi:

    • siirtää aineistojen viitetietoja eri tietokannoista suoraan omaan työtilaan
    • tehdä viitteisiin muistiinpanoja sekä lisätä viitteisiin liitetiedostoja
    • järjestää ja luoda oman henkilökohtaisen online-viitetietokannan
    • muotoilla lähdeluettelon ja tekstiviitteet automaattisesti monen eri tyylin mukaan

    Aalto-yliopiston tietotekniikkapalvelut tarjoaa EndNote-ohjelman opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan käyttöön.

    Ohjeet ohjelman asentamiseen ja käyttöön löytyvät täältä:                   https://www.aalto.fi/fi/palvelut/viitteidenhallintaohjelma-endnote

    Linkkejä ja vinkkejä
    • Jos aineistosi koostuu monentyyppisistä lähteistä, myös muista kuin pdf-aineistoista (artikkeleita, kirjoja, raportteja, mutta myös webbisivuja, blogeja jne.), on Zotero hyvä valinta näiden hallintaan.
    • Jos lähteesi ovat pääasiassa artikkeleita tai muita pdf-aineistoja, Mendeleyn kokotekstihaku ja lukija merkintämahdollisuuksineen on kätevä.
    • Vielä enemmän ominaisuuksia tarjoaa EndNote, varsinkin jos käsittelet suuria määriä viitteitä esim. monografiaa tai systemaattista kirjallisuuskatsausta varten.
    • Vinkkejä viitteidenhallintaohjelman valintaan: Selecting a reference management tool (The Open University).
    • Comparison of reference management software useiden viitteidenhallintaohjelmien vertailutaulukot Wikipediassa.
    • Zotero versus Mendeley: which one is best? (Laurier Library 2021) – (4:16 min)

  • Aalto-yliopisto on hankinnut käyttöösi n. 400 tietokantaa, joita voit käyttää esim. suoraan Aalto-yliopiston Primo-portaalin kautta, kun olet Aallon kiinteässä lankaverkossa. Etäkäyttö on mahdollista Aalto-tunnuksilla kirjautumalla. Tunnuksia tarvitset myös silloin kun käytät Aalto-yliopiston langatonta verkkoa.

    Tietokannat eroavat toisistaan paitsi sisällöltään, myös siinä, millaisessa muodossa aineisto on saatavana. Tietokantatyyppejä:  kirjaston kokoelmatietokanta, viitetietokanta, kokotekstitietokanta, kuvatietokanta, faktatietokanta.

    Esimerkiksi Art Full text -tietokanta tarjoaa osan lehdistä kokotekstinä (artikkelit kokonaisuuudessaan) mutta osan viitetietona (artikkelin kirjoittaja, nimeke, vuosi, numero + tiivistelmä). Tietokannan aihealoja ovat: kuvataiteet, taidehistoria, valokuva, elokuva, taideteollisuus, arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu ja uusmedia.

    Tehtävä 3

    Tee hakuja Art Full text -tietokannasta omasta aiheestasi. Käytä katkaisua (etsi tietokannassa käytettävä katkaisumerkki), yhdistelmähakua (and, or, not) ja tutki erilaisia haun rajausmahdollisuuksia.

    Tutustu tietokannan video-oppaaseen (Semiole State Library):

  • Tutustu oman pääaineesi tieteenalaoppaaseen ja erityisesti oppaan Artikkelit ja tietokannat -välilehden aineistoihin.

    Tiedonhakijan oppaat

    Tehtävä 4

    1. Mitkä ovat oman aiheesi kannalta kiinnostavimpia tietokantoja? - kirjaa tieto tiedonhakupäiväkirjaan
    2. Valitse ainakin kolme tietokantaa ja kokeile hakuja omasta aiheestasi.  
    3. Tallenna kiinnostavat viittteet lähdeluetteloasi varten (vähintään 4 viitettä).

         - käytä hauissa sanojen katkaisua ja yhdistelmähakua (and/or/not)


    Tehtävä 5

    1. Avaa Aalto-yliopiston Primo-tiedonhakuportaali ja kirjaudu portaaliin Aalto-tunnuksillasi
    2. Tee Primossa hakuja omasta aiheestasi käsitekarttasi termejä käyttäen ja tallenna vähintään neljä mielenkiintoiselta ja relevantilta vaikuttavaa viitettä lähdeluetteloasi varten.
  • On tavallista, että ensimmäiset haut eivät tuota haluttua hakutulosta: viitteiden määrä on liian pieni tai liian suuri, viitteitä ei saada lainkaan tai viitteet eivät liity täsmällisesti aiheeseen.

    Lue lisää hakutulosten arvioinnista.

  • Tässä muutamia laatuun ja lähdekritiikkiin liittyviä arviointikriteereitä, jotka pätevät sekä painettuihin että etenkin elektronisiin tiedonlähteisiin:

    Auktoriteetti
    Onko tiedontuottaja joku tunnettu virasto, organisaatio tai asiantuntija?
    Onko tekijä aihepiirin auktoriteetti?
    Voiko www-sivun osoitteesta (URL) nähdä kuka/mikä on tiedon tuottaja?
    Löytyykö sivustolta tekijän tai organisaation sähköpostiosoite tai muita yhteystietoja?

    Validiteetti
    Informaatio on perusteellisesti tutkittua, objektiivista ja luotettavaa.
    Internet-aineistossa on lähdeluettelo.
    Informaatio on todennettavissa. Vahvistuksen saamiseksi voitaisiin ottaa yhteyttä sellaisiin lähteisiin, joihin on viitattu.
    Internet-aineiston on tarkistanut kolmas osapuoli kuten julkaisija, toimittaja tai vertaisarvioija.

    Sisältö
    Onko teksti sisällöltään objektiivinen vai subjektiivinen?
    Ovatko tiedot faktatietoa vai tekijän omia mielipiteitä?
    Onko tieto ainutlaatuista vai voiko samanlaista tai ehkä parempaakin tietoa löytää muualta?
    On tärkeää erottaa www-sivut jotka sisältävät faktatietoa tai ovat väitteitä / keskustelutyyppisiä, mielipiteitä tai propagandaa jne.

    Tiedon laajuus
    Onko erilaiset näkökulmat aiheeseen otettu huomioon?
    Kuinka kattavaa tieto on?
    Kuinka yksityiskohtaista tuotettu tieto on?
    Rajoittuuko tieto joihinkin tiettyihin aikakausiin?

    Tarkoitus/Päämäärä
    Miksi tekijä / julkaisija on halunnut julkaista aineistonsa?
    Miksi aineisto on julkaistu juuri verkossa?

    Kohderyhmä
    Kenelle tieto on suunnattu?
    Sopiiko tieto omaan tiedontarpeeseesi?

    Vaihtoehto
    Onko sama tieto saatavilla jollain muulla tavalla, esim. jossain muussa julkaisuvälineessä?

    Ajankohtaisuus
    Onko dokumentissa päiväys?
    Onko tieto ajankohtaista?
    Olisiko tarjolla ehkä tuoreempaa tietoa?
    Vaatiiko tieto päivittämistä?
    Milloin se on viimeksi päivitetty?
    Kuinka usein päivitys tapahtuu?

    Onko tieto hyvin jäsenneltyä?
    Onko tarjolla sisällysluetteloa?
    Onko teksti selkeää katsella ja lukea?
    Onko tekstin kieliasu hyvä?

    Tee alla oleva tehtävä ja tallenna vastauksesi palautuslaatikkoon.

  • Tietolähteitä (artikkelit, kirjat jne.) käytetään tieteellisessä kirjoittamisessa (opinnäytetyöt, esseet, tutkimusraportit jne.) joko tukemaan esitettyjä väitteitä tai tuomaan esille näkemyksiä, joita halutaan kritisoida. Molemmissa tapauksissa edellytetään, että lainaus sanoo jotain olennaista käsitellystä aiheesta.

    Tieteellisessä tekstissä on viitattava käytettyihin lähteisiin. Lähdeviitteiden täsmällisyys ja oikeellisuus ovat osa hyvin tehtyä julkaisua.

    Tutustu tieteellisen viittaamisen käytäntöihin sekä lue hyvästä tieteellisestä käytännöstä

    Tee allaoleva tehtävä ja palauta se palautuslaatikkoon.

  • Tässä on kooste kaikista kurssin tehtävistä. Tee tehtävät sitä mukaa kuin ne tulevat kurssin eri jaksoissa vastaan, alkaen
    Aiheen määrittely ja hakusanat -osiosta.

     

    Tehtävä 1: Tee omasta aiheesta käsitekartta

    Toteuta käsitekartta joko paperilla (ota kuva), tai käyttäen esim. Mindjet-ohjelmaa (Aalto-yliopiston työasemilla) tai vapaasti verkossa olevia ilmaisohjelmia esim. FreeMind, CmapTools

    Tehtävä 2: Tiedonlähteiden valinta

    Tutustu oman pääaineesi tieteenalaoppaaseen ja erityisesti oppaan Artikkelit ja tietokannat -välilehden aineistoihin.
    Tiedonhakijan oppaat

    1. Mitkä ovat oman aiheesi kannalta kiinnostavimpia tietokantoja? - kirjaa tieto tiedonhakupäiväkirjaan
    2. Valitse ainakin kolme tietokantaa ja kokeile hakuja omasta aiheestasi.  
    3. Tallenna kiinnostavat viittteet lähdeluetteloasi varten (vähintään 4 viitettä)

         - käytä hauissa sanojen katkaisua ja yhdistelmähakua (and/or/not)


    Tehtävä 3: Hakutehtävä Aalto-Finna -portaalista

    1. Avaa Aalto-Primo-tiedonhakuportaali ja kirjaudu portaaliin Aalto-tunnuksillasi.
    2. Tee Primossa hakuja omasta aiheestasi käsitekarttasi termejä käyttäen ja tallenna vähintään neljä mielenkiintoiselta  ja relevantilta vaikuttavaa viitettä lähdeluetteloasi varten.


    Tehtävä 4: Tiedonlähteiden arviointi

    Olet tekemässä opinnäytettä ja tutkimassa tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan. Ohessa on kolme tiedonlähdettä, arvioi niiden luotettavuutta sekä hyödyllisyyttä aiheen kannalta. Mihin kolmesta tiedonlähteestä luottaisit eniten, mihin suhtaudut varauksella, miksi?

    1. Oosterlaken, Ilse. (2015). Applying Value Sensitive Design (VSD) to Wind Turbines and Wind Parks: An Exploration. Science and engineering ethics Vol. 21, Iss. 2, 359-379.

     2. Korjonen-Kuusipuro, K., & Janhunen, S. (2015). Tyyntä ja myrskyä: tunteet osana tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä.
    Alue Ja Ympäristö, 44(2), 15-29. aluejaymparisto.journal.fi/article/view/64864

     3. Tietoa tuulivoimasta (internet-sivusto) www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta/tietoa-tuulivoimasta


    Tehtävä 5: Lähdeluettelo

    Luo lähdeluettelo tallentamistasi viitteistä (vähintään 8 kpl):
    -valitse viittausjärjestelmä (APA, Harvard tms.)

    Tehtävä 6: Tekijänoikeus  

    a) Voiko tekijänoikeuslain sitaatio-oikeuden mukaan käyttää mitä tahansa kuvaa tieteellisessä esityksessä, ilman että kysyy tähän luvan tekijänoikeuksien haltijalta?

    b) Mitä tarkoittaa tällainen lisenssimerkintä

    Tallenna vastaukset Tiedonhakupäiväkirjaasi.

    Tehtävä 7: Tiedonhakupäiväkirja

    Kirjaa Tiedonhakupäiväkirjaan pyydetyt asiat ja palauta päiväkirja allaolevaan palatuslaatikkoon.



  • Tutustu tekijänoikeuteen ja kuvien käyttöoikeuteen tieteellisessä esityksessä (opinnäytetyö, essee jne).

    Tutustu myös kuva-aineiston sallittuihin käyttötapoihin.

    Lisätietoa tekijänoikeudesta Tekijänoikeusoppaasta.

    Tehtävä 8. (Tallenna vastaukset Tiedonhakupäiväkirjaasi.)

    a) Voiko tekijänoikeuslain sitaatio-oikeuden mukaan käyttää mitä tahansa kuvaa tieteellisessä esityksessä, ilman että kysyy tähän luvan tekijänoikeuksien haltijalta?

    b) Mitä tarkoittaa tällainen lisenssimerkintä


  • Visuaaliaalisia tiedonlähteitä
    • Digitaaliset kuva-aineistot kirjastojen, museoiden ja arkistojen tietokannoissa
    • Kaupalliset kuvapankit ja kuvatoimistojen palvelu
    • Avoimen internetin kuvasisältö ja kuvahakukoneet
    • Kuvanjakopalvelut ja sosiaalinen media
    • Taiteilijoiden ja muotoilijoiden omat verkkosivut ja blogit
    • Analogiset kuvakokoelmat kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa (diat, vedokset, negatiivit, filminauhat)
    • Painettujen julkaisujen kuvat

     

    Katso video kuvatietokantojen käytöstä:

  • Kulttuuriperintöä on helppoa hakea ja hyödyntää ottamalla käyttöön laajat yhteistietokannat, jotka kokoavat yhteen miljoonia aineistoja ja satoja kulttuuriorganisaatioita.

    Europeana

    Europeana tuo yhteen eurooppalaiset museot, arkistot ja kirjastot ja niiden digitaaliset kokoelmat. Palvelussa on noin 34 miljoonaa kuvaa, joista 14 miljoonaa on käytettävissä avoimella lisenssillä.

    ARTstor

    Yli kaksi miljoonaa kuvaa 280 kokoelmasta, aiheina erityisesti maailman taidehistoria, kulttuurihistoria, arkkitehtuuri, valokuvaus, muoti, muotoilu jne. Tutustu kunkin kuvan käyttöehtoihin huolellisesti; suuri osa aineistosta on rajattu epäkaupalliseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön Aalto-yliopiston sisällä, aineiston jakaminen eteenpäin avoimessa verkossa on kielletty.

    Finna

    Finna tuo yhteen kotimaiset museot, arkistot ja kirjastot ja niiden digitaaliset kokoelmat. Palvelussa on 100 kokoelmaa, noin 1.3 miljoonaa kuvaa (Museovirasto, Kansallisgalleria, Valokuvataiteen museo jne).

    Aalto-yliopiston arkiston digitoidut aineistot

    Aalto-yliopiston sekä sitä edeltäneiden korkeakoulujen toimintaan liittyviä kuva-aineistoja, kuten toimintaa dokumentoivia valokuvia, oppilastöitä ja opinnäytteitä digitoidaan ja luetteloidaan Aalto-yliopiston arkiston Finnaan. Kokoelma sisältää mm. arkkitehtuurin mittauspiirustus-aineiston. Käyttöoikeustiedot näytetään kuvan yhteydessä, osa aineistosta on lisensoitu Creative Commons-lisenssillä, osassa jatkokäyttö on luvanvaraista.



    DPLA

    Palvelu kokoaa yhteen Yhdysvaltojen kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoidut kokoelmat. Kokoelma sisältää noin 9 miljoonaa kuvaa sekä lisäksi ääntä ja liikkuvaa kuvaa.

  • Aalto-yliopistossa on käytettävissäsi lisensoituja aineistoja, jotka sisältävät runsaasti kuva-aineistoja. Etäyhteyksin aineistojen käyttö onnistuu Aalto-käyttäjätunnuksella kirjautuen (lisätietoja e-aineistojen käytöstä).

    Artfilms 

    Streamaus-palvelu, jossa n. 5000 videota ja elokuvaa aloilta teatteri, tanssi, nykytaide, elokuvataide, media, televisio, muotoilu, viestintä, kulttuuri, kasvatus jne.

    Kanopy 

    Kanopy on striimauspalvelu, joka tarjoaa pääsyn laajaan, kuratoituun valikoimaan opetus-, dokumentti- ja fiktioelokuvia. Palvelu toimii Patron Driven Acquisition -mallilla, jolloin katselu kuluttaa käytettävissä olevaa budjettia.

    Material ConneXion 

    Material ConneXion -tietokanta sisältää tuhansien uusien materiaalien ja prosessien kuvat ja kuvailutiedot. Tietokannasta löytyvät myös materiaalien valmistajien yhteystiedot. HUOM! Aineiston etäkäyttöön suositellaan VPN-etäyhteyttä.

    WGSN - muodin ja vaatetuksen trendit 

    WGSN on muodin ja vaatetuksen ajankohtais- ja trenditietopankki. Lisäksi se sisältää tietoa CAD-suunnittelusta, trendianalyyseja, tietoa muodista- ja muotisuunnittelusta.

    WGSN - lifestyle ja sisustus 
    WGSN Lifestyle & Interiors on elämäntapaan ja sisustukseen liittyvä trenditietopankki. Ajankohtaiskatsaukset on laadittu paristakymmenestä eri tuoteryhmästä. WGSN sisältää mm. messukatsauksia sekä värien ja kuosien trendiennusteita.

    Vogue Archive 

    Amerikan Vogue- lehden kaikki vuosikerrat haettavissa ja selailtavissa vuodesta 1892 lähtien korkearesoluutioisin kuvin ja yksityiskohtaisin kuvailutiedoin. Voit hakea mm. tiettyä vaatetyyppiä, suunnittelijaa tai merkkiä.

    Lisäksi Oppimiskeskusen VRC-palvelussa voit tutustua muodin, muotoilun, sisustuksen ja pakkaussuunnittelun Promostyl- trendikirjasarjaan 1980-luvulta lähtien. Sarja sisältää runsaasti tietoa kausien tyyleistä, väreistä ja materiaaleista. Mukana on myös materiaali- ja kangasnäytteitä.