Topic outline

  • General

    Kaupungit ja antroposeeni: Kohti uutta regeneratiivisten kaupunkien aikakautta!

    Kaikki tapahtumat järjestetään osoitteessa Otakaari 1,  ALMA MEDIA - U356, Kandidaattikeskus

    Esitykset (T1 ja T2) verkossa:

    Join Zoom Meeting
    https://aalto.zoom.us/j/67915228708?pwd=VGRnWVdhRUZRL2xOd1djMy92dFBxQT09

    Meeting ID: 679 1522 8708
    Passcode: (will be sent via MC)

    Johdanto

    Vallitsevan ympäristökatastrofin näkökulmasta ekosysteemeille ja ihmisen terveydelle aiheutuvien, rakentamisesta johtuvien haittavaikutusten passiivinen minimointi ei ole enää riittävä kaupunkisuunnittelun tavoitetaso.  Sen sijaan kaupungit, rakennukset ja teknologiat on suunniteltava siten, että ne parantavat aktiivisesti sekä luonnonjärjestelmien laatua, että niiden vuorovaikutteista suhdetta rakennettuun ympäristöön ja sen asukkaisiin. Termistä antroposeeni on tullut synonyymi ihmisen toiminnan aiheuttamalle uhalle, joka kohdistuu maapallomme muodostamaan herkkään suljettuun järjestelmään.  Nykymuotoinen kaupungistumiskehitys ei tapahdu planetaaristen rajojen puitteissa; tämän vuoksi meidän tulee siirtää fokuksemme kestävän kehityksen (eng. sustainable development) tavoittelusta uudistavan, elvyttävän kehityksen (eng. regenerative development) tavoitteluun. Huomioitavaa on, että tämän uudehkon termin määrittelystä ja seurantakeinoista ei vielä ole olemassa laajasti hyväksyttyä yhteisymmärrystä  (Bayulken & Huisingh, 2015). Reduktionistisilla kestävän kehityksen strategioilla  ei ole kykyä palauttaa vahingoittuneita alueita ennalleen, vaan ne keskittyvät vain vahingon minimoimiseen. Siksi meidän on ihmiskuntana ja suunnittelijoina välttämätöntä siirtyä kohtiuutta, regenerativisen urbanismin paradigmaa.

    Regeneratiivinen kaupunkisuunnittelu on kokonaisvaltainen ja prosessikeskeinen lähestymistapa, jossa kaupunkia suunnitellaan ja ohjataan elävänä, luonnosta riippuvaisena järjestelmänä. Se edellyttää näkökulman ja ajattelumallinmuutosta mekanistisesta maailmankuvasta kohti ekologista maailmankuvaa. Regeneratiivinen kaupunkisuunnittelu yhdistää strategioita uudistavasta suunnittelusta (ekolukutaito, sekä ihmisen että luonnon hyvinvointia tukevat ratkaisut, paikkalähtöinen ajattelu, yhteisevoluutio (eng. coevolution) ja systeemiajattelu (whole systems approach)) ja lähestymistapoja kaupunkien ekologisesta suunnittelusta. Samalla tarkastellaan paikallisia kaupunkiekosysteemejä sekä niiden urbaania metabolismia. Regeneratiivisen suunnittelun tavoitteena on kumppanuus luonnon kanssa - molempia osapuolia hyödyttävä, nettopositiivinen ja terve suhde ihmisten ja luonnon välillä, jossa energia ja resurssit jaetaan tyydyttävästi molempien osapuolten kesken.

    Regeneratiivisuuden käsite on luonnostaan kerroksellinen, monimutkainen ja kehittyvä. Sillä voi olla henkisiä, ekologisia ja jopa lääketieteellisiä merkityksiä. Kontekstista riippumatta regeneratiivisuus herättää kuitenkin toiveikkaita kaikujauudistumisesta, ennallistamisesta ja jopa uudestisyntymisestä.  Regeneratiivisuuteen kuuluu paljon muutakin, kuin vain vahingoittamisen välttäminen; se on aktiivinen, positiivinen ja jatkuva prosessi.

    Tänä vuonna kurssi käsittelee urbaanin ympäristömme tulevaisuuden ennakointia ja siihen varautumista regeneratiivisen kehityksen käsitteen kautta. Kurssitehtävät koostuvat aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen perehtymisestä, luennoille osallistumisesta ja ryhmissä tehdyistä viikoittaisista harjoituksista. Ryhmätehtävien lisäksi opiskelija kirjoittaa henkilökohtaisen portfolion, joka heijastaa yksilöllistä oppimisprosessia.

     Bayulken, B., & Huisingh, D. (2015). Kirjallisuuskatsaus historiallisista suuntauksista ja uusista teoreettisista lähestymistavoista kestävien kaupunkien kehittämiseksi (osa 1). Puhtaamman tuotannon lehti, 109, 11–24.  https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2014.12.100