Topic outline

  • Periodilla I arkkitehtuurin historian perusteissa sukelletaan tuhansien vuosien taakse ja kohdataan eri aikojen kulttuureja ja rakentamista aina keskiajalle saakka. Tavoitteena on saada käsitys siitä, miten Lähi-Idän ja Välimeren piirin varhaisten korkeakulttuurien rakennustaide (kuten niiden muinaisten babylonialaisten) loi pohjaa myöhemmälle länsimaiselle arkkitehtuurille.

    Periodilla II tarkastellaan Euroopan alueen arkkitehtuuria renessanssista 1990-luvulle saakka. Antiikki nousee toistuvasti kiinnostuksen kohteeksi ja inspiraation lähteeksi. Uudella ajalla, erityisesti 1600-luvulla alkaa muodostua pohja modernille tieteelle. 1700-luvulta alkaen teollistuminen muuttaa yhteiskuntaa. Myös arkkitehti ammattinimikkeenä alkaa saada nykyisen merkityksensä ja käynnistyy arkkitehtien koulutus. Erityisesti 1800-luvulta lähtien yhteiskunnallisten muutosten myötä syntyy uusia rakennustyyppejä. Samaan aikaan kehitetään uusia rakennusmateriaalia ja -tekniikkoja, ja teollistuminen mullistaa lopulta rakentamisen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pyritään luomaan arkkitehtuurin keinoin uudenlaista, sääty-yhteiskunnan jälkeistä maailmaa. Kehittyy modernismi – ja lukuisia muita suuntauksia.

    Näistä teemoista kertovat kurssin aikana

    arkkitehti, tekniikan tohtori, TkT Özlem Özer-Kemppainen (vastuuopettaja), ozlem.ozer-kemppainen@aalto.fi

    arkkitehti Netta Böök, netta.book@aalto.fi

    arkkitehti, tekniikan tohtori, FM Juhana Heikonenjuhana.heikonen@aalto.fi

    sekä arkkitehti Kristo Vesikansakristo.vesikansa@aalto.fi

    Kurssin luennot ovat 1. ja 2. periodilla maanantaisin klo 9.15 -12 kampuksella. Zoomista seuraamismahdollisuus ilman kommentointia on.


    Kansikuva:
     Charles-Louis Clérisseau: maalaus. Rauniohuone Roomassa noin 1760 Trinità dei Monti-luostarissa. Kaikki kalusteet muistuttivat antiikin fragmentteja. Winckelman kirjoitti tästä innostuneesti 1766. Aalto-yliopiston arkisto.