Översikt

  • MAALAUKSEN TYÖPAJA

     

    Maalausmateriaalit ja tekniikat. 1.3.2022-31.5.20223 

    Opettajana kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Maiju Salmenkivi



    1.KERTA 1.3

    Akryylit. Tekniikkaharjoitus. Värikartta akryyleilla

    1 vaihe. 

    Tee 36 ruudun shakkiruutumainen värikartta mainoskartongille. Yhdelle sektorille tulee aina yksi väri ja sen muutokset.

    -kylmä ja lämmin keltainen, kylmä ja lämmin punainen, kylmä ja lämmin sininen 

    2.vaihe

    4 ensimmäistä riviä puhtailla väreillä, sitten vedellä ohennettu ja viimeiseksi valkoisella taitettu väri

    3.vaihe

    Ensimmäinen rivi säilyy alkuperäisenä. Seuraaviin testataan punaisella taitettua mediumia. Seuraavaan riviin sinisellä taitettua mediumia. Viimeiseen riviin testataan rättitekniikkaa. Pyyhkimällä ja pesemällä saat aikaiseksi erilaisia pintoja. Voit kokeilla kuinka pitkälle maitokartonki kestää pyyhkimistä ja millaisia erilaisia jälkiä saat aikaiseksi. Voit lisätä aina lisätä pyyhinnän jälkeenkin.


    4.vaihe

    Leikkaa ruudut palasiksi.  Valitse ruuduista suosikkisi. Mieti seuraavaksi niihin vastakohtapareja.

    Esim. ulkona/sisällä, pimeä/valoisa, luonto/kaupunki, pehmeä/kova, kaunis/ruma, sisällä/ulkona. 

    Tee pieniin paloihin tällainen vastakohtapari tai mieti, mitkä palat toimisivat tällaisina vastapareina.


    2. KERTA 8.3

    Akryylit + kollaasi

    Tutustutaan mielenkiintoisiin taiteilijoihin, jotka käyttävät maalauksissaan kollaasitekniikkaa. Tehtävänä on maalata/työstää oma kollaasi. Tehtävässä voi hyödyntää edelliskerralla tehtyjä pikkupalasia sekä kokeiltua pyyhkintätekniikkaa. Kollaasi toteutetaan  maitokartongille. Tehtävässä kannattaa kokeilla muun materiaalin tuomista työhön mukaan esim. kankaita, teippejä, roskaa, muovia, sanomalehteä yms. 

    Kollaasia käyttävät esimerkkitaiteiljat: Reima Nevalainen, Katri Mononen 

    Katsotaan muutama taidehistoriasta tuttu kollaasitaiteilija, Braque, Picasso, Matisse. 

    Taiteiljoita  Galerie Forsblom Jesper Nyren, Tuukka Tammisaari. Ja finnish painters sivustolta, (maalaavat akryyleillä tai käyttävät kollaasimaista maalaustapaa), JP Köykkö, Lotta Ingman, Mikko Kallio, Jussi Goman


    3. KERTA 17.3

    Akryylit + versio taideteoksesta

    Versio taideteoksesta. Valmiista monisteista tai taidekirjoista (maalauksia, veistoksia, valokuvia sekä grafiikkaa) valitaan kiinnostava kuva maalauksesta tai muusta taideteoksesta. Tarkoitus on miettiä taiteilijan tekniikkaa, käytettyä värimaailmaa, sommittelua tai teoksen sisältöä. Tehtävässä voi vaikka harjoitella taiteilijan värisävyjä tai viivan käyttöä. 

    Voit halutessasi tehdä maalauksesta suoraan maalauksen. Voit myös lähteä tekemään maalauksesta oman versioinnin. Tai yhdistää maalaukseesi useamman taideteoksen. Kuvataiteessa ja nykytaiteessa on usein kyse jo olemassaolevasta teoksesta tai taiteilijasta vaikuttumisesta ja siitä, että vaikutteet käydään läpi oman itsen kautta tulkiten niin että ne niistä tulee osa omaa tekemistä. Tai niin, että yhdistellään monen taiteilijan tyylejä ja tehdään niistä omia. Harva taiteilija maalaa ”tyhjiössä”, teoksiin haetaan vaikutteita tai ne usein muistuttavat jotain muuta tekijää.  Varsinkin kurssin alussa on hyvä kokeilla erilaisia tyylejä ja tapoja maalata. On tärkeää tarkastella erilaisia tapoja tehdä taidetta ja maalauksia. Voit myös tutkia taiteilijan tapaa maalata sekä hänen värikarttaansa ja tyyliänsä.


    4. KERTA. 24.3

    Vesiohenteiset öljyvärit

    Tunnin aluksi gessotaan kaksi maitokartonkia maalauspohjiksi. Maitokartonki pitää eristää gessolla tai liimalla, ettei öljyväri mene siitä läpi. Toiseen tehdään aluksi harjoitustyperusväreillä (lämpimät ja kylmät siniset, punaiset ja keltaiset) Tarkoitus on ottaa tuntumaan vesiohenteisiin öljyväreihin.

    Toiseen pohjaan tehdään työ aiheesta kokoelma. Kokoelman voi käsittää monella eri tapaa. Se voi olla kokoelma useasta eri aiheesta, joku asia mitä keräilet tai enemmän filosofinen kysymys kokoelmasta. Esimerkiksi sienikokoelma, kivikokoelma tai melkeinpä mitä vaan. Tehtävässä on tarkoitus harjoitella lisää öljyvärien käyttöä ja rentoutua maalaamaan. 

    Pohjien teko

    Valmiista kiilapuista tehdään kaksi erilaista pohjaa. Tarjolla on neljää erilaista kangasta. 

    Pellava on perinteisin maalauskangas. Se kestää hyvin kolhuja ja sitä voi helposti kiristää, jos se löystyy. Kurssilla on kahta erilaista pellavaa, ns. Puolalaista pellavaa (karkea) ja sileämpää muotokuvapellavaa. Muotokuvapellavassa on ollut haasteita viime vuonna, se jää vähän aalloille liimauksen jälkeen. Mutta on oiennut kun sitä on kostutettu. 

    Puuvilla (cotton duck). Cotton duck kangas on alunperin kehitetty purjekankaaksi. Se on helppokäyttöinen ja hyvä maalauskangas, jota näkee käytettävän paljon. Se saattaa pidemmässä käytössä alkaa löystyä, mutta yleensä toimii hyvin maalauspohjassa.

    Juutti on karkeahkoa kasvikuidusta tehtyä kangasta, missä on voimakkain struktuuri. Se on näistä kankaista ekologisin. Se on myös harvin ja imevin.

    Toiseen kankaaseen olisi hyvä laittaa eläinliima/jänisliimapohjuste (50 gr liimajauhetta per litra. Turvotus ja lämmitys). Älä lämmitä yli 60 asteeseen. Eläinliiman kollageeni alkaa hajota yli 60 asteessa ja se haurastuttaa liimaa.Toiseen pohjaan tulee muoviliima, joko akrylaattiliima (kiiltävä medium) tai Erikeper  tyylinen puuliima (noin 1/3 liimaa ja 2/3 vettä). Liimaa tulee laittaa kaksi kerrosta. Välissä liiman tulee kuivua kunnolla. Lisäksi halutessa vielä gesso päälle. Jos maalaat akryyleillä niin silloin riittää, että kangas kiristyy, öljyväreille on tärkeää saada kunnon eristys ettei öljy lorahda kankaaseen asti. Jossain välissä öljyväri alkaa haurastuttaa kangasta. Mutta jos se menee läpi niin ei se ole niin vakavaa.


    Ensimmäiseen pohjaan


    Omakuva-mielikuva-arkikuva

    Tehtävässä on tarkoitus pohtia omakuvaa, millaisena ja missä itsensä näkee. Omakuvan ei tarvitse olla ”muotokuva”, se voi olla myös kokemus itsestä, esim. joku väri tai tapa olla tai nähdä itsensä, tapa tehdä asioita tai maalata. Mielikuva voi olla jo pitkälti tätä samaa pohdintaa, tehtävän tarkoitus  viedä syvemmälle pohdintoihin. Mikä on minun näkökulmani ja mitä minä haluan maalata ja millä tavalla? Maalaus voi lähteä myös liikkeelle omasta arjesta, millainen oma arki on, mitä siinä näkyy? Tiskit, koti päiväkirjat, kaverit, joku yksityiskohta joka toistuu? Miten lähtisit tätä viemään maalaukseksi?  Kurssilla on mennä kohti omia aiheita ja sisältöjä. Näiden ”yläotsikoiden” tarkoitus on siis herätellä pohtimaan omaa yksilöllistä tapaa maalata ja mihin suuntaan haluaa kulkea. Samalla opetellaan erilaisia tekniikoita ja keskustellaan taiteesta. Kurssilla on tärkeää katsoa muiden tapoja tehdä maalauksia, niin muiden kurssilaisten kuin muiden taiteilijoiden. Niiden kautta saa vinkkejä, miten lähteä rakentamaan maalausta, sommittelua, erilaisia värimaailmoja/kontrasteja.