MS-E1010 - Tieteen filosofia D, Luento-opetus, 4.9.2023-11.12.2023

MS-E1010 Tieteen filosofia

VIIKKOTEHTÄVÄ 3 21.9.2023

Palautus torstaihin 28.9. klo 14 mennessä (tai myöhemmin sovitusti 7.12.2023 mennessä).

Vastaa kirjoittamalla yhteensä 1-2 sivun kirjoitus (300-600 sanaa) vapaaehtoisesta verryttelytehtävästä ja yhdestä tai useammasta teemasta a-d. Vastaa kysymyksiin mieluiten nykyisten tietojesi ja näkemystesi pohjalta ilman mitään oheiskirjallisuutta tms.

Verryttelytehtävä:

Kuvassa on shakkilauta, josta kaksi vastakkaista kulmaruutua on poistettu (ja jäljellä on siis 62 ruutua). Käytössäsi on 31 dominonappulaa, joista jokainen peittää tasan kaksi shakkilaudan ruutua. Pystytkö asettelemaan dominonappulat niin, että ne peittävät kaikki 62 shakkilaudan ruutua?

a)    Marjaana Lindeman korostaa, että ihminen tarvitsee rationaalisen ajattelun ohella myös elämysperäistä ajattelua:

Seuraava kuvitteellinen esimerkki ihmiskunnan historiasta ilmentää asian tärkeyttä: Muinainen esi-isämme käyskenteli metsässä ja huomasi yhtäkkiä, että joku eläin juoksee kovaa häntä kohti. Esi-isämme ei tiennyt, onko eläin vaarallinen vai ei. Skeptikko kun oli, hän halusi selvittää asian nojautumalla objektiiviseen tietoon. Niinpä esi-isä päätti odottaa niin kauan, että eläin tulee tarpeeksi lähelle. Tällä tavalla hän saattoi luotettavasti tarkkailla eläintä. Koska eläin ei näyttänyt tutulta, esi-isämme päätti analysoida eläimen hampaistoa ja tarkkailla sen käyttäytymistä pitempäänkin. Esi-isä ajatteli, että kun hän on tarkkaillut eläintä tarpeeksi kauan, hän menee perehtymään kirjallisiin lähteisiin, josta ehkä selviää, voidaanko luotettavasti sanoa, oliko tuo eläin vaarallinen vai ei.

Lukija arvaa, että tälle esi-isälle kävi huonosti. Häneltä jäi perhe perustamatta ja jälkeläiset synnyttämättä. Ihmiskuntaa jäivät jatkamaan ne esi-isät, jotka eivät miettineet tiedon objektiivisuutta vaan nojautuivat elämysperäiseen ajatteluun. Toisin sanoen, esi-isiämme ovat ne yksilöt, jotka ajattelivat, että on aivan yhdentekevää, onko eläin objektiivisesti katsottuna vaarallinen vai ei, mutta nyt minä juoksen ja kovaa. Esimerkki on kärjistetty, mutta myös arkipäivämme ovat täynnä tilanteita, jolloin ei ole aikaa hankkia riittävästi objektiivista tietoa ongelman ratkaisemiseksi.

-       Kirjasta Paholaisen asianajajan paluu – opaskirja skeptikolle, Ursa 1997

b)    ”Wittgensteinin kovakuoriainen” on kuuluisa ajatuskoe, jonka tarkoitus on johdatella meitä pohtimaan kuinka ihmiset olettavat käyttäessään samoja sanoja, että he puhuvat samasta asiasta:

Olettakaamme, että jokaisella olisi kotelo, jossa olisi jotakin, mitä sanomme ”kovakuoriaiseksi”. Kukaan ei voi koskaan kurkistaa toisen koteloon ja jokainen sanoo tietävänsä vain oman kovakuoriaisensa ulkonäön perusteella, mikä kovakuoriainen on. - Tällöin voisi olla, että jokaisella on kotelossaan eri olio. Voisi jopa kuvitella, että tällainen olio muuttuisi jatkuvasti. - Mutta jospa sanalla ”kovakuoriainen” olisi näille ihmisille kuitenkin jotakin käyttöä? Sanaa ei siinä tapauksessa käytettäisi olion nimenä. Kotelossa oleva olio ei kuulu lainkaan kielipeliin, ei edes jonakin, sillä kotelohan voisi olla myös tyhjä. - Ei - tämän kotelossa olevan olion avulla on mahdollista ’supistaa’. Jotakin jää pois, mitä se sitten lieneekin.                                                                                                                            

Mitä ajatuksia tämä ajatuskoe sinussa herättää? Pohdiskele!

c)    Helsingin Sanomien palstalla ”Tiedettä HS:ssa 50 vuotta sitten” julkaistiin 18.9.2023 seuraava lyhyt katsaus puhelimen kehitysnäkymistä:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009854349.html

Mitä ajatuksia nämä syyskuussa 1973 julkaistut ajatukset sinussa herättävät näin puoli vuosisataa myöhemmin?

d)    Kirjoita vapaamuotoinen kirjoitus kurssin tiimoilla – esimerkiksi aikaisempien infoiskujen tai yleensä tieteellisten tai filosofisten ajatuskokeiden pohjalta - tähän asti heränneistä ajatuksista.