MS-E1010 - Tieteen filosofia D, Luento-opetus, 4.9.2023-11.12.2023

MS-E1010 Tieteen filosofia

VIIKKOTEHTÄVÄ 8 9.11.2023

Palautus torstaihin 16.11. klo 14 mennessä (tai myöhemmin sovitusti 7.12.2023 mennessä).

Vastaa kirjoittamalla yhteensä 1-2 sivun kirjoitus (300-600 sanaa) vapaaehtoisista verryttelytehtävistä ja yhdestä tai useammasta teemasta a-d. Vastaa kysymyksiin mieluiten nykyisten tietojesi ja näkemystesi pohjalta ilman mitään oheiskirjallisuutta tms.

Verryttelytehtävä:

Herra K. on matkalla ritarien, kelmien ja normaalien saarella. Ritarit puhuvat aina totta, kun taas kelmit valehtelevat aina. Normaalit puhuvat joskus totta ja joskus valehtelevat. Jokainen saarelainen on joko ritari tai kelmi. Ulkonäön perusteella ei voi ratkaista, onko saarelainen ritari, kelmi vai normaali.

Herra K. kohtaa kolme saarelaista, A:n, B:n ja C:n. Herra K. on saanut tietoonsa, että yksi heistä on ritari, yksi kelmi ja yksi normaali. Saarelaiset väittävät:

A: Minä olen normaali.
B: Se on totta.
C: Minä en ole normaali.

Nyt on herra K:n ja sinun tehtävänä selvittää, kuka kukin on.

a)    Naamioituneen miehen virhepäätelmä: Filosofianopiskelija Mohammed on juuri kuunnellut Leibnizin lakia käsittelevän luennon. Hänen ymmärryksensä mukaan tämä laki sanoo, että X ja Y ovat identtisiä, jos ja vain se, mikä pätee X:ään, pätee myös Y:hyn.

Samana iltana Mohammed menee naamiaisiin. Hän uskoo, että siellä on myös hänen ystävänsä Tommi. Hän näkee naamioituneen miehen ja pohtii, voisiko tämä olla Tommi. Leibnizin lakia soveltaen hän tulee johtopäätökseen, ettei voi. Miksi näin? Hän järkeilee: ”Jos naamioitunut mies on identtinen Tommin kanssa, niin sen, mikä pätee Tommiin, täytyy päteä myös naamioituneeseen mieheen. Tiedän, kuka Tommi on, mutta en tiedä, kuka naamiomies on. Ei siis pidä paikkaansa, että se, mikä pätee Tommiin, pätisi naamiomieheen. He eivät siis voi olla identtisiä.” Tässä vaiheessa naamiomies riisuu naamionsa ja paljastuu Tommiksi. Mikä meni pieleen?

Otettu tässä muodossa suoraan kirjasta Baggini & Fosl, Ajattelun pikkujättiläinen, s.140-141.

b)    Luennolla puhuttiin Karl Popperin falsifikationismista. Riku Juti kirjoittaa Popperin mallista mm. seuraavasti: 

”Popperin mukaan tietäminen oli teorioiden jatkuvaa keksimistä ja empiiristä kumoamista, joista erityisesti jälkimmäisen ansiosta oli mahdollista hylätä teorioita ja asettaa niitä paremmuusjärjestykseen. Kumoaminen oli lähinnä kriittisen asenteen mukanaan tuomaa onnekasta osumista johonkin teorian epätodeksi osoittavaan todisteeseen. Niinpä esimerkiksi Einsteinin ja ameban tiedollis-ymmärryksellinen ero oli Popperin mukaan pääasiassa se, että Einsteinilla oli kyky ulkoistaa teoriansa ja ”tieten tahtoen etsiä niistä virheitä”. Einstein kykeni tuhoamaan teorioitaan, kun taas ameba oli yhtä kyvytön erottamaan niitä itsestään kuin myös kohtaamaan niitä itsestään riippumattomina merkitysrakenteina.  Einsteinin siis erotti amebasta hänen kriittinen älyllinen toimintansa autonomisten teorioiden kanssa eikä niinkään mikään sisäisen (intuitiivisen) ymmärryksen kehittyneisyys.”

                                                                           (Riku Juti, Tiedon filosofia, 414.)

Mitä ajatuksia tämä katkelma sinussa herättää?

c)    Helsingin Sanomissa julkaistiin 7.11.2023 kirjoitus ”ESA julkaisi ensimmäiset Euclid-teleskoopin ottamat värikuvat maailmankaikkeudesta: Tältä ne näyttävät”:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009975148.html

Mitä ajatuksia tämä kirjoitus sinussa herättää?