2. Usean muuttujan funktiot

Usean muuttujan funktiot

Usean muuttujan reaaliarvoisella funktiolla tarkoitetaan funktiota f:D\rightarrow\mathbb{R}, missä D\subset\mathbb{R}^n, n\geq2 on funktion määrittelyjoukko. Tällainen funktio siis liittää reaalisiin parametreihin x_1,\ldots,x_n reaaliluvun y=f(x_1,\ldots,x_n). Joskus (erityisesti fysiikassa) tällaista funktiota sanotaan skalaarikentäksi.

Esimerkiksi kaava f(r,h)=\pi r^2h määrittelee kahden muuttujan r,h funktion. Tämän funktion arvo on sylinterin tilavuus, kun r on sen säde ja h korkeus. Tähän sovellukseen liittyvä funktion määrittelyjoukko on tason ensimmäinen neljännes, 
	D=\{(r,h)\in \mathbb{R}^2 : r\ge0,\,h\ge 0\}, 
mutta funktion määräävä matemaattinen kaava on kuitenkin määritelty ja mielekäs kaikilla (r,h)\in \mathbb{R}^2, siis myös negatiivisilla luvuilla.

Esimerkki

Funktion z=f(x,y) kuvaaja, kun


f(x,y)=-\frac{6x}{2+x^2+y^2}


f(x,y)=x^2-y^2

Tasa-arvokäyrät

Olkoon c\in\mathbb{R} vakio, D\subset\mathbb{R}^2 ja f\colon D \to \mathbb{R} funktio. Tällöin joukko C= \{(x,y)\in D \mid f(x,y)=c\} on usein tasokäyrä. Kyseinen pistejoukko voi olla myös tyhjä (jos f ei saa arvoa c) tai vaikkapa koko taso (jos f on vakio). Mikäli joukko C on tasokäyrä, sitä sanotaan funktion f arvoon c liittyväksi tasa-arvokäyräksi.

Esimerkiksi korkeuskäyrät kartalla ovat tasa-arvokäyriä funktiolle, joka liittää kartalla olevaan pisteeseen (x,y) maaston korkeuden meren pinnasta kyseisessä pisteessä.

Kolmiulotteisessa tapauksessa f\colon D\to \mathbb{R} pistejoukot S= \{(x,y,z) \in D: f(x,y,z)=c\} ovat yleensä pintoja (eivätkä siis avaruuskäyriä).

Esimerkki
Funktion z=f(x,y)=-\frac{6x}{2+x^2+y^2} tasa-arvokäyriä:


Raja-arvo monen muuttujan tapauksessa

Olkoon D\subset \mathbb{R}^n, n \geq 2 ja f\colon D\to \mathbb{R} funktio. Oletetaan lisäksi, että piste \textbf{y}_0\in \mathbb{R}^n on joukon D kasaantumispiste eli kaikilla r>0 joukko D\cap \{\textbf{x} \in \mathbb{R}^n : 0< \|\textbf{x} - \textbf{y}_0\| < r\} on epätyhjä. Tällöin sanotaan, että funktiolla f on raja-arvo L pisteessä \textbf{y}_0 ja merkitään 
\lim_{\textbf{x} \to \textbf{y}_0} f(\textbf{x})=L, \quad \text{missä } \textbf{x} = (x_1,\ldots,x_n)\in D,
jos kaikilla \varepsilon>0 on olemassa luku \delta = \delta(\varepsilon) siten, että | f(\textbf{x}) -L| aina, kun 0 ja \textbf{x} \in D.

Huomaa, että nimenomaan vaatimus  \textbf{x} \in D mahdollistaa raja-arvon tutkimisen myös funktion määrittelyjoukon reunapisteessä. Lisäksi ehto 0 tarkoittaa vain sitä, että \textbf{x}\neq \textbf{y}_0

, joten funktion arvolla f(\textbf{y}_0) (jos se on edes olemassa) ei ole mitään merkitystä raja-arvon kannalta. Sen sijaan jatkuuvuuden kohdalla tilanne muuttuu kokonaan.
Laskusääntöjä

Olkoot D\subset \mathbb{R}^n, n\geq 2, \textbf{y}_0 joukon D kasaantumispiste ja f,g\colon D \to \mathbb{R} sellaisia funktiota, että \lim_{\textbf{x} \to \textbf{y}_0} f(\textbf{x}) =L ja \lim_{\textbf{x} \to \textbf{y}_0} g(\textbf{x}) =M. Tällöin: 
	\lim_{\textbf{x} \to \textbf{y}_0} \big(f(\textbf{x}) \pm g(\textbf{x})\big) = L \pm M.

	\lim_{\textbf{x} \to \textbf{y}_0} f(\textbf{x}) g(\textbf{x}) = LM.

	\lim_{\textbf{x} \to \textbf{y}_0} \frac{f(\textbf{x})}{g(\textbf{x})} = \frac{L}{M},\text{ jos }M \neq 0.
Jos L\in(a,b) ja F\colon (a,b)\to \mathbb{R} on jatkuva pisteessä L, niin 
	\lim_{\textbf{x} \to \textbf{y}_0} F\big(f(\textbf{x})\big) = F(L).

Raja-arvon tutkiminen käyrien avulla

Yhden muuttujan tapauksessa raja-arvoa tutkitaan yleensä oikean- ja vasemmanpuoleisen raja-arvon avulla. Tämä ajatus ei kuitenkaan toimi usean muuttujan tapauksessa, koska yleensä on olemassa äärettömän monta suuntaa (eli kyseisen pisteen kautta kulkevaa suoraa tai käyrää), joista pistettä \textbf{y}_0 voidaan lähestyä joukossa D\subset \mathbb{R}^n, n\geq2.

Mikäli kuitenkin on olemassa kaksi käyrää \textbf{r}_1,\textbf{r}_2\colon [a,b]\to D\cup \{\textbf{y}_0\}, siten että \textbf{r}_1(b)=\textbf{r}_2(b)=\textbf{y}_0 mutta 
\lim_{t\to b} f\big(\textbf{r}_1(t)\big) \neq \lim_{t\to b} f\big(\textbf{r}_2(t)\big),
tai jompaa kumpaa kyseisistä raja-arvoista ei ole määritelty, niin tällöin funktiolla f\colon D\to\mathbb{R} ei voi olla raja-arvoa pisteessä \textbf{y}_0.

Esimerkki

Tutkitaan funktion f(x,y) raja-arvoa origon ympäristössä, kun 
f(x,y) = \frac{2xy}{x^2+y^2}.

Jos origoa lähestytään x-akselin suunnasta, eli pitkin käyrää \mathbf{r}_1(t)=(t,0), saadaan 
\lim_{t\to0^+}f(t,0) = \lim_{t\to0^+}\frac{2t\cdot 0}{t^2+0^2} = 0.
Toisaalta suoralla x=y, joka voidaan parametrisoida muodossa \mathbf{r}_2(t)=(t,t), saadaan 
\lim_{t\to0^+}f(t,t) = \lim_{t\to0^+}\frac{2t\cdot t}{t^2+t^2} = \lim_{t\to0^+}\frac{2t^2}{2t^2} = 1.
Näin ollen funktiolla f ei ole raja-arvoa origossa.

Esimerkki

Tutkitaan funktion 
f(x,y) = \frac{2x^2y}{x^4+y^2}
raja-arvoa origossa.

Koska funktion arvo on nolla koordinaattiakseleilla, niin sen raja-arvon täytyy olla nolla (jos raja-arvo on olemassa). Itse asiassa kaikilla origon kautta kulkevilla suorilla \mathbf{r}(t)=(t,kt) saadaan 
f(t,kt) = \frac{2kt^3}{t^4+k^2t^2} = \frac{2kt}{t^2+k^2} \to 0, \text{ kun } t\to 0.
Kuitenkin valinnalla \mathbf{r}_1(t) = (t,t^2) saadaan 
\lim_{t\to0}f(t,t^2) = \lim_{t\to0}\frac{2t^4}{t^4+t^4} = 1.
Siten tälläkään funktiolla ei ole raja-arvoa origossa.

Esimerkki
Osoitetaan, että 
\lim_{(x,y)\to(0,0)} \frac{x^2y}{x^2+y^2} = 0.
Käyttämällä epäyhtälöä x^2\leq x^2 + y^2 saadaan 
\left|f(x,y)-0\right| = \left|\frac{x^2y}{x^2+y^2}\right|\leq |y|\leq \sqrt{x^2+y^2} \to 0, \text{ kun } (x,y)\to(0,0).
Tarkemmin: Raja-arvon määritelmän ehto toteutuu, jos valitaan \delta=\epsilon.

Jatkuvuus

Olkoon D\subset \mathbb{R}^n, n\geq 2 ja \textbf{x}_0 \in D. Funktio f\colon D\to \mathbb{R} on jatkuva pisteessä \textbf{x}_0, jos 
	\lim_{\textbf{x} \to \textbf{x}_0} f(\textbf{x}) = f(\textbf{x}_0).
Funktio on jatkuva joukossa D, jos se on jatkuva jokaisessa joukon D pisteessä.
Previous activity
Next activity