1. Taso- ja avaruuskäyrät

1.2. Tangenttivektori

Käyrän tangentti

Tarkastellaan 3-ulotteista parametrisointia \mathbf{r}, joka on derivoituva. Tämä tarkoittaa, että vektorin \mathbf{r} jokaisen koordinaattifunktion täytyy olla derivoituva.

Parametriväliä [t,t+\Delta t] vastaava käyrän sekantti on vektori \Delta\mathbf{r}=\mathbf{r}(t+\Delta t) - \mathbf{r}(t). Kun \Delta t \rightarrow 0, niin \Delta\mathbf{r} kääntyy yhä enemmän käyrän tangentin suuntaiseksi, mutta samalla sen pituus kutistuu kohti nollaa. Skaalamalla kertoimella \Delta t saadaan kuitenkin erotusosamäärää vastaava lauseke, josta nähdään, että raja-arvo \mathbf{r}'(t) = \lim_{\Delta t\rightarrow 0} \frac{\Delta \mathbf{r}}{\Delta t} on olemassa ja se voidaan käytännössä laskea kaavalla \mathbf{r}'(t) = x'(t)\mathbf{i}+y'(t)\mathbf{j}+z'(t)\mathbf{k}. Vektorin \Delta\mathbf{r}/\Delta t ensimmäinen koordinaatti on nimittäin \frac{x(t+\Delta t)-x(t)}{\Delta t} \longrightarrow x'(t), \text{ kun }\Delta t \rightarrow 0, ja samoin käy myös muissa koordinaateissa. Tämän vuoksi määritelmä näyttää järkevältä.

Määritelmä. Jos käyrällä C\subset\mathbb{R}^3 on derivoituva parametrisointi \mathbf{r}, niin pisteessä \mathbf{r}(t)=(x(t),y(t),z(t)) vektori 
  	\mathbf{r}'(t)=x'(t)\mathbf{i}+y'(t)\mathbf{j}+z'(t)\mathbf{k}
  on käyrän tangenttivektori. Tason tapauksessa z-koordinaatti jää tietysti pois.

Fysikaalisessa tulkinnassa \mathbf{v}(t)=\mathbf{r}'(t) on käyrää C pitkin liikkuvan kappaleen hetkellinen nopeus ja \|\mathbf{v}(t)\| kappaleen vauhti hetkellä t. Lisäksi \mathbf{a}(t)=\mathbf{v}'(t)=\mathbf{r}''(t) on kappaleen hetkellinen kiihtyvyys.

Kokeile erilaisia käyrän parametrisointeja. Musta nuoli kuvaa käyrän tangenttivektoria valitulla arvolla.


\mathbf{r}(t) = \begin{cases}\\ \\ \\ \\\end{cases}
x(t)=~,
y(t)=~,
\quad \le t \le .

Huomautus. Tangenttivektorin määritelmästä saadaan lisäksi hyödyllinen approksimaatio: \mathbf{r}'(t)\approx \Delta\mathbf{r}/\Delta t \Leftrightarrow \Delta\mathbf{r}\approx \mathbf{r}'(t)\Delta t, \text{ kun } \Delta t\approx 0. Muistisääntö: Siirtymä on suunnilleen sama kuin alkunopeus kertaa aikavälin pituus.

Esimerkki

Sykloidi kuvaa vierivään renkaaseen tarttuneen hiukkasen ratakäyrää. Se voidaan parametrisoida kulman t avulla muodossa 
  \mathbf{r}(t)=\begin{cases}x(t)=a(t-\sin t)\\ y(t)=a(1-\cos t).\end{cases}
  Tangenttivektoriksi saadaan tällöin 
  	\mathbf{r}'(t) = a(1-\cos t)\mathbf{i}+a\sin t\mathbf{j},
  ja edelleen voidaan ratkaista kiihtyvyys 
  	\mathbf{a}(t)=\mathbf{r}''(t)=a\sin t\mathbf{i} + a\cos t\mathbf{j}.
  Tästä seuraa \|\mathbf{a}(t)\| = \lvert a\rvert = tasaisen pyörimisliikkeen kiihtyvyys.

Pyörivän ympyrän kaarelta valitun pisteen liikerata muodostaa sykloidin

Huomautus. Sykloidin parametrisoinnissa \mathbf{r}'(2\pi n)=\overline{0}, eli hetkellinen nopeus on nolla (niissä kohdissa, joissa hiukkanen koskettaa vierimisalustaa, vrt. yllä.). Tällöin käyrän suunta voi muuttua jyrkästi, vaikka sen parametrisointi onkin jatkuvasti derivoituva.