1. Taso- ja avaruuskäyrät

1.2. Tangenttivektori

Käyrän tangentti

Tarkastellaan 3-ulotteista parametrisointia r, joka on derivoituva. Tämä tarkoittaa, että vektorin r jokaisen koordinaattifunktion täytyy olla derivoituva.

Parametriväliä [t,t+Δt] vastaava käyrän sekantti on vektori Δr=r(t+Δt)r(t). Kun Δt0, niin Δr kääntyy yhä enemmän käyrän tangentin suuntaiseksi, mutta samalla sen pituus kutistuu kohti nollaa. Skaalamalla kertoimella Δt saadaan kuitenkin erotusosamäärää vastaava lauseke, josta nähdään, että raja-arvo r(t)=limΔt0ΔrΔt on olemassa ja se voidaan käytännössä laskea kaavalla r(t)=x(t)i+y(t)j+z(t)k. Vektorin Δr/Δt ensimmäinen koordinaatti on nimittäin x(t+Δt)x(t)Δtx(t), kun Δt0, ja samoin käy myös muissa koordinaateissa. Tämän vuoksi määritelmä näyttää järkevältä.

Määritelmä. Jos käyrällä CR3 on derivoituva parametrisointi r, niin pisteessä r(t)=(x(t),y(t),z(t)) vektori r(t)=x(t)i+y(t)j+z(t)k on käyrän tangenttivektori. Tason tapauksessa z-koordinaatti jää tietysti pois.

Fysikaalisessa tulkinnassa v(t)=r(t) on käyrää C pitkin liikkuvan kappaleen hetkellinen nopeus ja kappaleen vauhti hetkellä t. Lisäksi \mathbf{a}(t)=\mathbf{v}'(t)=\mathbf{r}''(t) on kappaleen hetkellinen kiihtyvyys.

Kokeile erilaisia käyrän parametrisointeja. Musta nuoli kuvaa käyrän tangenttivektoria valitulla arvolla.


\mathbf{r}(t) = \begin{cases}\\ \\ \\ \\\end{cases}
x(t)=~,
y(t)=~,
\quad \le t \le .

Huomautus. Tangenttivektorin määritelmästä saadaan lisäksi hyödyllinen approksimaatio: \mathbf{r}'(t)\approx \Delta\mathbf{r}/\Delta t \Leftrightarrow \Delta\mathbf{r}\approx \mathbf{r}'(t)\Delta t, \text{ kun } \Delta t\approx 0. Muistisääntö: Siirtymä on suunnilleen sama kuin alkunopeus kertaa aikavälin pituus.

Esimerkki

Sykloidi kuvaa vierivään renkaaseen tarttuneen hiukkasen ratakäyrää. Se voidaan parametrisoida kulman t avulla muodossa 
  \mathbf{r}(t)=\begin{cases}x(t)=a(t-\sin t)\\ y(t)=a(1-\cos t).\end{cases}
  Tangenttivektoriksi saadaan tällöin 
  	\mathbf{r}'(t) = a(1-\cos t)\mathbf{i}+a\sin t\mathbf{j},
  ja edelleen voidaan ratkaista kiihtyvyys 
  	\mathbf{a}(t)=\mathbf{r}''(t)=a\sin t\mathbf{i} + a\cos t\mathbf{j}.
  Tästä seuraa \|\mathbf{a}(t)\| = \lvert a\rvert = tasaisen pyörimisliikkeen kiihtyvyys.

Pyörivän ympyrän kaarelta valitun pisteen liikerata muodostaa sykloidin

Huomautus. Sykloidin parametrisoinnissa \mathbf{r}'(2\pi n)=\overline{0}, eli hetkellinen nopeus on nolla (niissä kohdissa, joissa hiukkanen koskettaa vierimisalustaa, vrt. yllä.). Tällöin käyrän suunta voi muuttua jyrkästi, vaikka sen parametrisointi onkin jatkuvasti derivoituva.