LC-7108 - Kirjoita asiantuntevasti - H04, 19.01.2021-25.02.2021
This course space end date is set to 25.02.2021 Search Courses: LC-7108
Argumentaatio
Argumentaatio eli väitteiden esittäminen ja perustelu kuuluu kaikkeen tutkivaan kirjoittamiseen. Niinpä on luonnollista, että niin tieteellinen kuin taiteellinen tai muotoilullinen tutkimusteksti on argumentoivaa. Tutkimusasetelma ja tutkimustekstin tyyli kuitenkin vaikuttaa huomattavasti siihen, millaisia argumentit ovat, ja tämä puolestaan siihen, miten väitteitä esitetään ja perustellaan.
2. Analyyttisuus
Analyyttisuudella tarkoitetaan siis yksinkertaisesti sitä, että tekstissä tehdään tulkintoja, päätelmiä ja yleistyksiä. Jotta teksti on vakuuttavaa ja analyysi uskottavaa, nämä tulkinnat, päätelmät ja yleistykset tarvitsevat kunnon väitteen tapaan myös perusteluja, jotka ovat myös tekstissä lukijan löydettävissä. Kun teksti on analyyttista, se välittää lukijalle kirjoittajan ajattelun - ja ylipäätään sen, että kirjoittaja on todella ajatellut havainnoimaansa ilmiötä, tarkastelemaansa taiteilijaa tai lukemaansa lähdeteosta. Mitä lähemmäksi opinnäytteen ydinsisältöä tekstinosan aihe tulee, sitä tärkeämpää tyypillisesti on myös tekstin analyyttisyys.
Vaikka Duchampin näkemyksen mukaan “puhdas satunnaisuus” on loogisen maailman ulkopuolella, eikä mikään toistu samanlaisena tai ennustettavana, hänen työskentelymetodinsa oli hyvin järjestelmällinen, looginen ja lopputulosta kohti katsova. Teoksessa Duchamp noudattaa tarkkaan määriteltyä ohjetta tai sääntöä, scorea, jotta hän voi tuoda näkyväksi sattuman roolin teoksessa. Ohjeet määrittelevät oleellisimmat puitteet teoksen synnylle, mutta ne eivät määrittele lopputulemaa. Scoren voi nähdä myös sopimuksena tekijän ja katsojan välissä: luotamme siihen, että Duchamp on tehnyt asiat kuvailemallaan tavalla, ja se miten lanka on alustalleen asettunut, on todella sattuman aikaansaannosta. Seuraamalla loogisia ja järjestelmällisiä sääntöjä voi synnyttää jotain täysin vastakohtaista, epäsäännönmukaista ja odottamatonta.
(Nahkuri, Jussi 2020: 18)
Kun katkelmaa analysoi hieman, paljastuu, että siihen sisältyy useampia perustelusuhteita.
- Kirjoittaja esittää ensimmäisessä virkkeessä yleistyksenä Duchampista, että tämän työskentelyn ja valitsemansa teeman välillä on ristiriita tai jännite.
- Toisessa virkkeessä (Teoksessa...) kirjoittaja perustelee yleistystään Duchampista esittämällä tästä konkreettisen esimerkin. Samalla kirjoittaja esittää Duchampin työlle selityksen eli tässä tapauksessa motiivin (jotta...): sattuman tekeminen läpinäkyväksi.
- Seuraavat kaksi virkettä (Ohjeet... Scoren...) perustelevat puolestaan tätä jälkimmäistä väitettä: juuri järjestelmällisyys ja avoimuus tekevät mahdolliseksi sattuman käsittelyn kyseisessä teoksessa.
- Kappaleen viimeinen virke (Seuraamalla...) tarjoaa yhteenvedon Duchampin lähestymistavan analyysista: systemaattinen työskentely ei ole ristiriidassa yllätyksellisen lopputuloksen kanssa vaan edellytys tälle. Useampi aiemmista virkkeistä siis puolestaa perustelee tätä virkettä.
- Esimerkkejä perustelemaan yleistäviä väitteitä
- Esimerkkejä konkretisoimaan abstrakteja kuvauksia
- Tarkempia selittäviä perusteluita konkretisoimaan yleisemmän tason perusteluja
- Kokoavia väitteitä paljastamaan tai korostamaan lukijalle tekstin osan keskeistä sanomaa.
Kirjoitustehtävä: analyyttinen teksti
- Kirjoita kappaleen mittainen teksti eli noin 6 - 12 virkettä myös virkkeen pituudesta riippuen.
- Ennen määrämittaan tiivistämistä, kirjoita ronskisti ylipitkä teksti, jos siltä tuntuu. Karsi, tiivi ja yhdistä pyrkien säilyttämään olennainen.
- Analyyttinen teksti tarkoittaa siis tässä tulkintaa, päättelyä ja perustelemista. Tässä tehtävässä pyri kuitenkin kohtuulliseen tavoitteeseen, eli yllä olevan esimerkkikatkelman kaltaiseen analyyttiseen kuvaukseen jostakin rajatusta ilmiöstä, josta on jo tutkimusta. Älä siis rupea esimerkiksi analysoimaan referenssimateriaalia tai tekemään erillistä tutkimusta tämän tehtävän vuoksi.