4. Kronologinen produktio-osuus

Edeltävät esimerkit 1 ja 2 eroavat toisistaan sen suhteen, häivyttävätkö vai korostavatko ne tausta- ja produktio-osuuden eroa. Sen sijaan niitä yhdistää se, että niiden lukujaottelu on temaattista eikä niinkään kronologista. Tämä siis tarkoittaa, että vaikka opinnäytteiden sivuilla kuvattaisiin produktioita ja niiden toteuttamisen vaiheita siinä järjestyksessä kuin ne ovat tapahtuneet, lukujaottelu ei itsessään tähän perustu. Esimerkiksi Frestadiuksen (esimerkki 1) produktio-osuus koostuu yhdestä pääluvusta, joka jakautuu kahteen produktioon siinä järjestyksessä kuin ne on toteutettu [tarkasta!]. Jaottelun kannalta tällä ei kuitenkaan ole väliä: se perustuu kahden produktion keskinäiseen erillisyyteen.

Taiteellisissa tutkimuksissa on kuitenkin hyvin tavallista myös jäsentää produktio-osuus kronologisesti. Tässä tarkastellaan tällaisen tutkimuksen kokonaisjäsennystä, kun taas produktio-osuuksia itsessään tarkastellaan omassa osiossaan täällä.

Esimerkki 3. Tuuminen, Emilie (2020): Aistien leikki.

Oppiaine: Muotoilu. Kandidaatintutkielma.

Kommentti. Kirjoittaja tarkastelee opinnäytteessään luovuutta lasinpuhalluksen kautta: tekniikka oli kirjoittajalle verrattain uusi, mikä tarjosi mahdollisuuden tarkastella uuden oppimiseen liittyvää ennustamattomuutta ja luovuutta.

  • Luku 2 taustoittaa ja motivoi tutkimusta yleisemmin, minkä jälkeen luvut 3 ja 4 vuorollaan esittelevät työn kaksi teemaa: luovuuden (luku 3) ja lasinpuhalluksen (luku 4).
  • Produktio-osuus koostuu yhdestä pääluvusta, joka jakaantuu ensimmäisen orientoivan alaluvun (5.1) jälkeen kronologisiin alalukuihin: kukin alaluku tarkastelee yhtä päivää produktion toteutuksesta.

Pohdintatehtävä
  1. Vaikuttaako produktio-osuuden kronologinen jäsennys opinnäytteen rakenteeseen laajemmin? Miten?
  2. Mikä voi perustella produktio-osuuden kronologista jäsentämistä?