1. Miten meni omasta mielestä?

Ota esiin edellinen aikataulusuunnitelmasi ja pohdi seuraavia kysymyksiä ennen kuin jatkat eteenpäin:

- Miten suunnitelmasi toteutui? Mikä meni niin kuin piti?

- Millaisia haasteita tai ongelmia aikataulusi noudattamisessa tuli? Mihin aikasi todellisuudessa meni, jos se ei mennyt suunnitelman mukaan?

- Oliko suunnitelma realistinen ja käyttökelpoinen? Jos poikkesit tavoitteistasi, teitkö sen tietoisesti vai huomaamatta?

- Mitä opit tästä harjoituksesta (jos opit)? Miten huomioit oppimasi seuraavan aikataulun suunnittelussa?


2. Huomasitko välttelyä, vetkuttelua tai viivyttelyä kun sinun piti toteuttaa aikataulusuunnitelmaa?

Välttelyn taustalla on usein pelko siitä, että emme selviydy jostakin, tehtävä tuntuu liian suurelta ja vaikealta. Usein pelko on todellisuudessa pahempaa kuin mahdolliset kielteiset seuraukset. Tunnista, millaisia välttelykeinoja sinulla on? Pelaaminen? Sometus? Hyppääminen asiasta toiseen? Sosiaaliset menot?


Tavallisia tilanteita, jolloin vetkutellaan

  • Tehtävä vaikuttaa vaikealta
  • Tehtävä vaatii paljon aikaa
  • Tehtävässä tarvittavien tietojen tai taitojen puute


Syitä vetkuttelun taustalla

  • Perfektionismi
  • Itseluottamuksen puute, matalat onnistumisodotukset
  • Epävarmuus tai kritiikki pelottaa
Aloittamisen lykkääminen ei kuitenkaan aina ole vetkuttelua, esim. jokin muu asiat on oikeasti tärkeämpi  tai voimavarat eivät riitä kaikkien suunniteltujen asioiden tekemiseen.


Tavoitteiden pilkkominen riittävän pieniin osiin on paras keino vetkuttelun ja välttelyn lopettamiseksi. Mieti, mikä on pienin mahdollinen teko tavoitteen suuntaan, aseta se tavoitteeksi ja tee se. Näin energia alkaa virrata oikeaan suuntaan.

Paras aika aloittaa on NYT. Yksi hyvä vinkki aloittamisen helpottamiseen on pomodoro -tekniikka – yritä keskittyä puolen tunnin ajan: http://pomodorotechnique.com/

Muistathan, että palkitset itseäsi pienten tavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Jos palkinto siintää vasta jossain kaukana horisontissa valtavan työvuoren takana, se lannistaa. Palkitse itsesi esim. viikon onnistumisista!


3. Sahaatko omaa oksaasi?

Pysähdy hetkeksi ja muistele opiskelukokemuksiasi: Jätätkö usein kurssin kesken, jos se vaikuttaa liian vaikealta? Vältteletkö tilanteita, joissa voit vaikuttaa tyhmältä tai nolata itsesi? Miten olet reagoinut, jos olet kokenut epäonnistuneesi jossain?

Jos välttelet opiskeluun liittyviä haasteita tai lykkäät asioiden tekemistä viime tippaan, et anna itsellesi mahdollisuutta onnistua. Uuden oppimiseen liittyy aina epävarmuutta ja joskus epäonnistumisiakin. Uskallus tarttua haasteisiin ja kohdata joskus ikäviäkin tunteita antaa mahdollisuuden myös onnistumisille ja oppimisen ilolle. Tunteiden säätelyyn liittyviä taitoja voi oppia.

Haasteisiin tarttumista voit helpottaa myös seuraavin keinoin:

  • aseta itsellesi kohtuullisia tavoitteita. Kohtuullinen tavoite on sopiva suhteessa omiin pohjatietoihin, käytettävissä olevaan aikaan ja muihin resursseihin.
  • jaa tavoitteet konkreettisiksi pieniksi tehtäviksi - tätä ei voi painottaa liikaa tällä kurssilla!
  • opiskele yhdessä muiden kanssa
  • ota yhteyttä opintopsykologiin jo ennen kuin välttelystä muodostuu kehä, jossa epäonnistumisen kokemukset saavat sinut tuntemaan itsesi huonoksi opiskelijaksi ja vetäytymään yhä useammasta tilanteesta.


4. Miksi tätä aikataulujen suunnittelua pitää jatkaa?

Millainen aikatauluttaja olet ollut aiemmin? Jos aikatauluttaminen tuntuu sinusta edelleen turhalta tai hyödyttömältä, listaa syyt ylös ja arvio niiden realistisuutta.

Pysähdy ja listaa sitten syitä, miksi aiot jatkaa aikatauluttamista myös jatkossa, vaikka aina ei viitsisi. Mitä etuja siitä on sinun arkeesi ja opintoihisi?

Olet todennäköisesti jo hahmottanut, että aikatauluttaminen vaatii, että aikataulun miettii uudelleen joka viikko, koska yhtä koko opiskeluajan kattavaa "universaalia" viikkoaikataulua ei ole mahdollista tehdä (tai ainakaan se ei hyödyttäisi kovin paljoa).


Last modified: Monday, 17 January 2022, 9:02 AM