Muutosprosessi pähkinänkuoressa (*Kanninen & Uusitalo-Arola, 2015)

1. Ongelman erottuminen ja sen omistaminen

2. Ongelman jäsentyminen: miten se toimii?

3. Itsehavainnoinnin vahvistaminen

4.  Omien tavoitteiden selkiyttäminen

5. Tilan tekeminen muutokselle: resurssit, esteiden raivaaminen

6. Ongelmasta irtautuminen: luopuminen suojaavasta toimintatavasta, kivuliaan asetelman haastaminen

7. Uusi näkökulma itseen: muuttuva minäkuva

8. Uusien vaihtoehtojen etsintä käytännössä

9. Kokeilut, resurssien vahvistaminen, muuttuva suhde itseen ja toisin

10. Uuden vakiinnuttaminem

* Lyhytterapeuttinen työote, PS-kustannus, 2015


Alla on havainnollistettuna muutosprosessia esimerkin kautta. Katso myös tehtävä lopussa!

Esimerkkitapaus Essi

1. Essin opinnot ovat takunneet pitkään. Hänellä on ollut suuria haasteita raivata opiskelulle aikaa, kun kiltatoiminta ja speksi ovat imaisseet mukaansa. Nyt, kun Essi huomaa kamppailleensa ongelman parissa jo toista vuotta, hän viimein myöntää, ettei tilanne ole ollenkaan hallinnassa.

2. Essi alkaa jäsentää ongelmaansa. Vaikuttaa siltä, että hänellä on aina periodien alussa hyvä pyrkimys saada opintoja kasaan, mutta kuitenkin useimmat tentit jäävät lopulta tekemättä. Akuutimmat hoidettavat asiat menevät aina edelle. Essi ei halua tuottaa pettymyksiä muille, jolloin omien opiskelujen edesauttaminen jää vähemmälle. Lisäksi Essi pystyy myöntämään sen, että kilta- ja speksihommat ovat mukavempia kuin hankalat opinnot, jolloin opintoja tulee ehkä myös välteltyä. Ongelmalle altistaa sosiaaliset paineet. Kun Essi viettää aikaa kavereiden kanssa, jotka eivät välitä opinnoista niin paljon, Essi alkaa itsekin ajatella etteivät opinnot ole niin tärkeitä. Lisäksi kun kilta- ja speksitoiminta ovat kuumimmillan, ei resursseja ole juuri muuhun.

3. Essi päättää alkaa havainnoida ajatuksiaan ja toimintaansa suhteessa ongelmaan. Hän huomaa, että oma keskittyminen opiskeluihin edes muutamaksi tunniksi on vaikeaa. Essi huomaa merkkejä tenttien skippaamisesta käytöksessään. Hän alkaa poikkeamaan rytmistään, täyttää vapaa-ajan kaikella muulla mahdollisella ja käyttäytyy levottomasti. Vaikuttaa siltä, että muu elämä toimii peilinä Essin mielen kaaokselle. Koti on sotkuinen, rauhoittuminen on vaikeaa ja viestejä sinkoilee kaikissa mahdollisissa medioissa.

4. Kun Essi pysähtyy pohtimaan omia asioitaan, hän huomaa kuinka harmissaan hän todellisuudessa on siitä, ettei edesauta omia opintojaan lainkaan. Hän haluaisi päästä elämässä oikeasti eteenpäin ja vähentää kaoottisuuden tunnetta. Hän päättää ottaa tavoitteeksi kandin tutkinnon valmistumisen ensi vuodeksi.

5. Jotta muutos olisi mahdollista, Essi hahmottelee tarvitsevansa seuraavia resursseja: enemmän aikaa järjestötyöltä, selkeämmän aikataulun ja opintosuunnitelman itselleen sekä sosiaalisen tuen. Esteinä ovat laajat vastuut killassa, ja Essi kivuliaasti ymmärtää, että hänen on pakko pyytää apua muilta, jotta selviäisi hommistaan vähemmällä ajalla.

6. Essi oivaltaa, että hänen suojaava toimintatapansa ahdistukselle on välttely. Essi on pyrkinyt irtaantumaan valinnantekemisestä siten, että haalii hommia niin, ettei todellisuudessa voi enää tehdä valintaa. Kun kiire on kovimmillaan, hänen on pakko hoitaa tietyt vastuunsa, jolloin opinnot jäävät.

Lisäksi Essi tunnistaa, että hänen on äärimmäisen vaikeaa sanoa muille ei tai pettää kuvittelemiaan muiden odotuksia. Essi oivaltaa ajattelevansa, että jos hän ei tee muiden hyväksi aktiivisesti asioita, hän ei ansaitse paikkaansa yhteisössä. Essi on toivonut olevansa super tehokas suorittaja, joka saa aina pideltyä pallot käsissään tuli sitten mikä tahansa tilanne vastaan.

7. Uuden identiteetin hakeminen on vaikeaa. Essin on nyt myönnettävä, ettei asiat toimikaan kuten hän oli toivonut. Essi pohtii, voisiko hän kuitenkin olla hyväksytty yhteisön jäsen vähemmällä tekemiselläkin? Voisiko hän olla sellainen henkilö, joka pistää tenttiin lukemisen tapahtuman järjestämisen edelle, vaikka muut olisivat "pulassa"?

8. Jos Essi luopuisi turruttavasta tekemisen paljoudesta, hän saisi enemmän aikaa käyttöönsä, jolloin hänen tulisi kohdata vaikeat opinnot. Opintopsykologin kanssa Essi alkaa pohtimaan keinoja, miten voisi saada opinnoista taas paremmin kiinni. Essi kokeilee tarkempaa aikataulutusta ja pienempien tavoitteiden asettelua. Essistä tuntuisi myös hyvältä, että aikaa jäisi taas liikkumiselle.

9. Alku ei ole helppoa. Essi joutuu kohtaamaan sen, että hänellä on paljon kerrattavaa, kun moni kurssi on mennyt rimaa hipoen läpi. Hän joutuu kysymään opettajilta ja kurssitovereilta apua monta kertaa. Ahdistus meinaa iskeä ja sitä myötä välttelykäyttäytyminen. Essi joutuu korjaamaan suuntaa monta kertaa kohti tavoitettaan.

10. Opintopsykologin ohjausprosessin jälkeen Essin on haastavaa pitää opiskelurytmistä kiinni ja edelleen kieltäytyä muiden pyynnöistä killassa. Hän on ottanut tavaksi ettei sano mihinkään kyllä ennen kuin on nukkunut yön yli ja käynyt läpi kalenterin kanssa omat resurssinsa. Myös oma aika, lepo, harrastukset ja vapaa hengailu on merkitty kalenteriin, jotta sille jäisi tarpeeksi aikaa. Kaikkia tenttejä Essi ei aina saa suoritettua, mutta muutos aiempaan verrattuna on silti huomattava.

Voit jäsentää omaa prosessiasi tehtävän avulla, jos haluat.


Last modified: Wednesday, 17 October 2018, 5:18 PM