Työstä tai opiskelusta palautuminen tarkoittaa prosessia, jossa voimavarat palautuvat sille tasolle, jossa ne olivat ennen työ- tai opiskelurupeaman tuomaa kuormitusta. Palautuminen edellyttää sitä, että on riittävästi vapaa-aikaa. Lisäksi on tärkeää tunnistaa millainen tekeminen vapaa-ajalla on palauttavaa ja mikä mahdollisesti lisää kuormitusta entisestään.

Psykologinen palautuminen koostuu neljästä eri osa-alueesta:

  • ajatusten irrottaminen työstä/opiskelusta
  • rentoutuminen
  • taidon hallinta ja uuden oppiminen vapaa-ajalla
  • mahdollisuus vapaa-ajalla päättää itse siitä mitä, miten ja milloin tekee

Se millainen tekeminen koetaan palauttavaksi on yksilöllistä ja usein myös vaihtelee tilanteen mukaan. Esimerkiksi ystävien tapaaminen voi olla tyypillisesti palauttavaa, mutta intensiivisen ryhmässä opiskelun jälkeen saattaakin kaivata rauhallista hetkeä itsekseen. Jossakin tilanteessa hetki netin selailua voi rentouttaa ja joskus se taas on keino vältellä opiskeluun tarttumista ja vain lisää stressiä.


Pohdintatehtävä: mikä rentouttaa?

Käytä hetki aikaa ja kirjoita itsellesi ylös millaisen tekemisen yleensä koet rentouttavaksi. Millaisiin asioihin uppoudut niin, että opiskeluun liittyvät asiat eivät pyöri mielessäsi? Jos rentouttavia asioita on vaikea tunnistaa, voit miettiä tunnistatko jonkin seuraavista asioista itsellesi mukavaksi ja rentouttavaksi tekemiseksi: liikunta, luonnossa oleskelu, musiikin kuuntelu, laulaminen, elokuvien katselu, lukeminen, ystävien tapaaminen, ajan viettäminen perheen kanssa, lemmikkieläimen hoitaminen, käsityöt, ruuanlaitto, saunominen, meditaatio, piirtäminen/maalaaminen, pelaaminen tai jokin muu harrastus.

Kun olet tunnistanut rentouttavia asioita, pohdi kuinka paljon näitä on mukana arjessasi. Haluaisitko käyttää enemmän aikaa rentoutumiseen? Millä tavalla se onnistuisi? Pienetkin rentouttavat tauot tukevat palautumista.


Pohdintatehtävä: mikä lisää voimavaroja?

Rentoutumisen lisäksi palautumista tukee se, että teemme vapaa-ajalla jotakin, jossa voimme kehittää taitojamme tai oppia uutta. Tämä usein lisää itseluottamusta sekä tuottaa positiivisia kokemuksia ja iloa. Näin myös ponnisteluja vaativat vapaa-ajan harrastukset tai askareet tukevat palautumista sen sijaan, että olisivat kuormittavia.

Tee itsellesi lista asioista, joissa pääset käyttämään taitojasi tai oppimaan uutta vapaa-ajalla. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi erilaiset harrastukset, arkiset askareet kuten ruuanlaitto, muiden auttaminen tai vapaaehtoistyö, uusissa paikoissa vieraileminen tai matkustelu.

Haluatko lisätä jotakin listaamaasi asiaa arjessasi? Onko jokin uusi taito, jonka haluaisit oppia? Miten voisit toteuttaa tämän käytännössä?


Pohdintatehtävä: käytätkö vapaa-aikaa kuten haluat?

Mahdollisuus käyttää vapaa-aikaa omiin harrastuksiin ja palautumiseen vaihtelee usein elämäntilanteen mukaan. Tärkeää on kuitenkin, että vapaa-ajallaan voi ainakin jossakin määrin päättää itse mitä, miten ja milloin tekee. Pohdi teetkö vapaa-ajallasi jotakin asioita vain vastataksesi muiden odotuksiin tai kenties vanhasta tottumuksesta. Onko jotakin sellaista, mikä tuottaa kuormitusta? Joskus harrastus tai vapaaehtoistyö voi muuttua kuormittavaksi. Joskus taas voi huomata, että vapaa-aika on kiireistä suorittamista liian monien sitoumusten vuoksi.

Jos tunnistat vapaa-ajallasi kuormittavia tekijöitä, voitko vaikuttaa näihin? Millä keinoin voit lisätä omaa päätösvaltaasi vapaa-ajan käytöstä?

Last modified: Wednesday, 12 February 2020, 3:28 PM