Kandidaatintyö arvostellaan asteikolla hylätty/hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Ensimmäiseksi työsi ohjaaja arvioi työsi arviointilomaketta hyväksikäyttäen ja tekee arvosanaehdotuksen. Seuraavaksi ohjaajien täyttämät arviointilomakkeet tulevat seminaarin vastuuopettajalle, joka joko vahvistaa ohjaajan esittämän arvosanan tai muuttaa sitä. Jos vastuuopettaja vahvistaa ohjaajan esityksestä poikkeavan arvosanan, kirjoittaa vastuuopettaja arviointilomakkeelle perustelunsa.

Vastuuopettajan tehtävänä on vastata siitä, että ehdotetut arvosanat ovat keskenään linjassa ja myös verrattavissa aiemmin tehtyjen kandidaatintöiden arvosanoihin. Kiittäen hyväksyttyyn arvosanaan edellytetään esimerkillistä omaa panosta (ei ainoastaan annettujen ohjeiden noudattamista), tieteellistä ajattelua osoittavaa kypsyyttä sekä moitteetonta tieteellisen tutkimuksen raportointia. Kiittäen hyväksytty kandidaatintyö on tarkoitus tehdä yhden lukukauden aikana. Olethan yhteydessä vastuuopettajaan, jos työsi tekeminen syystä tai toisesta keskeytyy.

Vastuuopettajan vahvistama arvosana tulee myös koko SCI3025/3026.kand kandidaatintyö ja seminaari –kurssin arvosanaksi. Tämän lisäksi opiskelija saa opintorekisteriotteeseensa erillisen merkinnän kypsyysnäytteen suorittamisesta.

Kandidaatintyö arvostellaan seuraavilla perusteilla:

1. Yleiskuva, ulkoasu

  • Työn yleiskuvan selkeys ja visualisoinnin tarkoituksenmukaisuus
  • Valitun esitystavan johdonmukaisuus ja luettavuus

2. Tavoite

  • Työn tavoitteen selkeys ja perustelu
  • Esitetäänkö työssä työn tavoitetta tukeva tutkimuskysymys/kysymykset?
  • Onko työn tavoite riittävän rajattu ja työn laajuuteen nähden sopiva?

3. Rakenne

  • Työn rakenteen selkeys, loogisuus ja johdonmukaisuus
  • Rakenteen ja sisällön keskinäinen vastaavuus (esim. otsikot ja sisällöt vastaavat toisiaan)

4. Kirjallisuuden käyttö

  • Valitun kirjallisuuden relevanssi esitetyn tavoitteen ja tutkimuskysymysten kannalta
  • Onko valittu kirjallisuus soveliasta (tieteellistä) ja suhtaudutaanko lähteisiin riittävän kriittisesti (lähdekritiikki)?
  • Onko oma ajattelu erotettavissa käytetystä kirjallisuudesta (mm. viittaustekniikka)?
  • Onko käytetty kirjallisuus ymmärretty oikein ja pystytty ilmaisemaan omin sanoin (ei pelkästään referointia)?

5. Viittaustekniikka

  • Valitun viittauskäytännön mielekkyys kyseiselle tieteenalalle
  • Viittauskäytännön johdonmukaisuus

6. Tulokset & johtopäätökset

  • Onko työssä pystytty kokoamaan käytettyä kirjallisuutta laajemmiksi kokonaisuuksiksi (analyysi -> synteesi)?
  • Onko työssä esitetty perusteltua pohdintaa (ei vain toisteta kirjallisuudesta löydettyjä näkemyksiä)?
  • Vastataanko työssä esitettyyn tutkimuskysymykseen tai -kysymyksiin?
  • Arvioidaanko työssä sitä, miten hyvin työssä asetettuihin tavoitteisiin on päästy?

7. Kielellinen ilmaisu

  • Onko käytetty kieli luonnollista ja sujuvaa (ei kielioppivirheitä)?
  • Onko kieli asiallista (tieteellistä, ei puhekieltä)?
  • Ilmaistaanko esitetyt asiat yksiselitteisesti?

Kiittäen hyväksytyn työn tunnusmerkkejä mm. ovat:

  • Työ on tehty tavoiteajassa eli yhden lukukauden aikana
  • Yllä mainitut arviointikohteet 1-7 on toteutettu pääosin moitteetta
  • Työn tavoitteen asettelusta ilmenee työn aiheen syvällinen sisäistäminen ja fokusointi.
  • Työn rakenne ja otsikointi osoittavat aiheen kokonaisvaltaista hallintaa, työ etenee asiasisällön huomioiden loogisesti.
  • Opiskelijan valitsema aineisto ja sen käyttö osoittaa työn aiheen omaksumista, tästä osoituksena on myös hallittu ja moitteeton viittaustekniikan käyttö.
  • Opiskelija osaa esittää ja arvioida kokoamaansa aineistoa kriittisesti sekä esittää perusteltuja, työn aiheen kannalta keskeisiä johtopäätöksiä.
  • Opiskelija ilmaisee itseään kielellisesti kypsästi ja työ on miellyttävä lukea. Työn kieli on moitteetonta.
  • Työ on ulkoasultaan viimeistelty. Aiheen syvällinen ymmärtäminen näkyy tarkoituksenmukaisena visualisointina edistäen tekijän ajattelun välittymistä lukijalle.

Viimeksi muutettu: keskiviikkona 25. syyskuuta 2019, 11.07