Seuraavat tekstit ovat tiivistelmiä hankkeista, joille on myönnetty Koneen Säätiön apuraha vuonna 2019. Säätiön ohjeiden mukaan tiivistelmä on noin 1500 merkkiä pitkä, ja siinä kerrotaan lyhyesti hankkeen pääsisältö ja työn toteutustavat. Valitse yksi teksteistä ja analysoi sitä selkeyden ja vaikuttavuuden näkökulmista.

(https://koneensaatio.fi/apurahat/tuetut/2019-2/yleinen-apurahahaku-taiteen-arvioijaprofiilit-5-12-2019/ )

Petri Anttonen: Kolmiulotteisena näkyvän valokuvateossarjan valmistaminen

 

The Storm on kolmiulotteinen valokuvateossarja, jossa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyviä ääri-ilmiöitä. Aikaamme heijasteleva maailman polarisoituminen ja binaarinen kärjistyminen korostuvat kuvissa myös vertauskuvallisesti. Kuvateokset näkyvät kolmiulotteisina ilman erityislaseja. Syvyystaso toteutetaan 3D-postikorteissakin käytettävän lentikulaarisen menetelmän avulla, mutta uusien materiaalien ja ohjelmistojen ansiosta kuvaan saadaan nyt myös aito liike. Olen kehittänyt kolmiulotteista lentikulaarista menetelmää muutamien vuosien ajan. Valmistuvat teokset sisältävät laskennalliseen kuvaan perustuvan keksinnön, jonka avulla jopa sadan ruudun pituinen tapahtumasarja saadaan liikkumaan teoksessa. Se vastaisi elokuvana sekuntien otosta. Liike mahdollistaa lentikulaarisen menetelmän uudenlaisen käytön nykytaiteessa.

Valmistan kolmiulotteiset kuvateokset ekologisesti valokuvataiteilijoiden värivedostusosuuskunta Värinän laboratoriossa Helsingissä itse. Omaehtoinen prosessinhallinta on prototyyppivaiheessa kehityksen perusta. Työketju mahdollistaa suurikokoisten 3D-valokuvien valmistuksen. Käsite 'valokuvan muisti' saa lisämerkityksiä ja luo tulkinnalle uusia tasoja. Hanke sisältää edetessään useita näyttelyjä, teossarjoja ja niitä kokoavan kirjallisen teoriaosan, jolloin tieto on jaettavissa. Kuvataidetta uudistavassa hankkeessa on keskeistä kuvailmaisun kehitystyö ja katsomiskäytäntöjen tarkastelu. Vuonna 2020 valmistuva kuvasto esitellään eri kutsunäyttelyissä.

Menetelmien kehittyminen tarjoaa aika ajoin avaimia taiteen sanoman terävöittämiseen. Valokuvataiteilijana ja tutkijana on kiinnostavaa siirtyä koettelemattomalle alueelle, jolla ei ole juuri lainkaan esikuvia. Liikettä sisältävät kolmiulotteiset valokuvateokset edistävät visuaalisen taiteen kehitystä. Hankkeen tutkimusosa mahdollistaa menetelmän jakamisen. Kolmiulotteisella kuvastolla on mahdollisuus tarjota tulevaisuuden näkymiä nykytaiteelle jo nyt.

 

 

Sara Kärpänen: Tilat haltuun! Käsikirja julkisen tilan haltuunottoon

Käsikirja Tilat haltuun! opastaa, pohtii ja kyseenalaistaa, kuinka julkista tilaa on mahdollista tutkia ja muokata taideinterventioiden, kansalaisaktivismin, guerillataiteen ja arkkitehtuurin sekä vaihtoehtoisten viestintävälineiden avulla. Artikkelien ja haastattelujen kuvituksena käytetään dokumentaarisia kuvia sekä havainnollisia kaavioita, joiden avulla kulloinkin esitelty toimintatapa hahmottuu paremmin.

Toteutan Into Kustannuksen vuonna 2020 julkaiseman kirjan ympärille podcast-sarjan, jossa keskityn tutkimaan alan suomalaisia tekijöitä heidän motiiveistaan, projekteista, ja halusta vaikuttaa kaupunkitilassa.

Projektin lähtökohtana on kannustaa kaupunkilaisia analysoimaan omaehtoisen tekemisen merkitystä, vaikutuksia sekä antamaan työkaluja ja kimmokkeita, joiden avulla voi tutkia omaa arkiympäristöä uteliaasti sekä toteuttaa omia projekteja kirjassa julkaistavien esimerkkien ja tee-se-itse-ohjeiden avulla. Kirja auttaa ymmärtämään kansalaisaktivismin ja guerillataiteen suuntauksia ja historiaa moniulotteisesti eri lähtökohdista käsin sekä vahvistamaan alan naistekijöiden tunnettavuutta.

Tekniikoiden, taiteilijaprofiilien ja opasteiden lisäksi kirja tuo esille tämän päivän kiinnostavimpia suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita, jotka ovat muuttaneet ja laajentaneet keskustelua julkisen tilan politiikasta taiteen, vaihtoehtomedioiden ja kaupunkiaktivismin avulla sekä kyenneet luomaan pysyvämpiä ratkaisuja sekä uusia toimintatapoja.

Kirja antaa kaupunkilaisille työkaluja kaupunkikulttuurin ja julkisen tilan rakentamiseen sekä havainnoimiseen. Kirjassa esiteltävät tekniikat, esimerkit ja taiteilijat todistavat, kuinka jokainen kaupunkilainen on kykeneväinen muuttamaan valtarakenteita sekä saaman aikaiseksi pieniä arjen nyrjähdyksiä tai jopa globaaleja, poliittisia liikkeitä. Kirja pohtii kuinka voimme saada oman äänemme kuuluviin ja miksi pitkäjänteinen tekeminen on tärkeää ja kuinka se on mahdollista toteuttaa.

 

Oliwia Tonteri: Dokumenttielokuva Sotku – dokumentaarinen elokuva nykyäidin siivoamisesta, sotkusta ja draamasta niiden välissä

 

Dokumenttielokuva Sotku kysyy, miksi tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kodinhoito on edelleen naisen päävastuulla. Ennen vanhaan tyttöjä valmisteltiin heidän tulevaan rooliinsa perheenäitinä. Nykyään nuoret naiset elävät jo hyvin tasa-arvoista lapsuutta ja nuoruutta, kunnes äidiksi tulemisen myötä saavat kuin puun takaa kokea samat odotukset kuin heidän isoäideilläänkin oli. Elokuvassa siivoamisen ja sotkun kautta käsitellään laajemmin naisen eri rooleja sekä opittuja toimintamalleja ja keskenään ristiriidassa olevia arvoja. Siinä eri-ikäiset naiset kertovat kotinsa sotkuisuuteen ja sen siivoamiseen liittyvästä ahdistuksesta, syyllisyyden tunteista ja syyllistetyksi tulemisesta. Martta-liiton edustaja kertoo myös naisten elämän arvojen muutoksesta. Sukupolvi- ja luokkaero tuntuvat vaikuttavan paljon siihen, miten naiset kokevat kotityöt ja niissä esiintyvän epätasa-arvon.

Naisten kertomia tosielämän tilanteita dramatisoidaan fiktiivisten kohtausten avulla mykkäelokuvien ilmaisua jäljitellen, Cleaning Women -yhtyeen esittämän musiikin säestyksellä. Kipeiden arkisten asioiden ulkoistaminen fiktiivisiksi kohtauksiksi saa katsojissa itkun lisäksi aikaan naurun – samaan tapaan kuin klovnit sirkuksessa. Kohtausten avulla tavoitetaan aiheen tunnetaso. Sotku-elokuvalla halutaan peilata riipivästi komedian keinoin yhteiskuntamme alitajunnassa olevia asenteita ja arvoja.

Dokumentaarinen elokuva nyky-äidin siivoamisesta, sotkusta ja draamasta niiden välissä. Sotku kysyy, miksi tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kodinhoito on edelleen naisen päävastuulla. Siivoamisen ja sotkun kautta käsitellään laajemmin naisen eri rooleja sekä opittuja toimintamalleja ja keskenään ristiriidassa olevia arvoja.

 

 


Last modified: Friday, 7 August 2020, 4:48 PM