MS-E1011 - Tieteen historia D, Luento-opetus, 5.9.2022-12.12.2022

MS-E1011 Tieteen historia

VIIKKOTEHTÄVÄ 1 8.9.2022

Palautus torstaihin 15.9. klo 16 mennessä, vapaamuotoisen otteen voi palauttaa 8.12.2022 mennessä.

Vastaa kirjoittamalla yhteensä 1-2 sivun kirjoitus yhdestä tai useammasta teemasta a-d. Vastaa kysymyksiin mieluiten nykyisten tietojesi ja näkemystesi pohjalta ilman mitään oheiskirjallisuutta tms.

a)    Kurssin esittelyn alussa on kaksi mottoa. Mitä ajatuksia ne sinussa herättävät?

”Tieteen historia ilman tieteenfilosofiaa on sokea. … Tieteenfilosofia ilman tieteen historiaa on tyhjä.”                                                                                         - Norwood Russell Hanson 1962

 ”Tiede on tavattoman vaikeaa. Luonnon kieltä ei ole helppo oppia, ja hyvin pienen, hyvin suuren ja hyvin monimutkaisen maailman tutkiminen vaatii välineitä, joiden kehittäminen on vienyt vuosisatoja. Kenties juuri siksi todellisen tieteen syntyä piti odottaa niin pitkään. Vaikka jokaisessa lapsessa  piilee pieni tutkija, pieni kokeilija ja keksijä, tieteellinen ajattelutapa ja tieteen menetelmien oppiminen ei ole jotain, mikä tulee aikuiselle luonnostaan, tai ainakaan yhtä helposti kuin taiteellinen luovuus.

’Entä mitähän hyötyä meille mahtaa olla siitä, että tiedämme Vegan massan olevan 2,135 kertaa Auringon massa?’ kysyy tässä kohden nimimerkki Joukko huolestuneita veronmaksajia. … miten jonkun tähden läpimitan selville saaminen muka auttaa meitä siinä paljon puhutussa ’ihmisen  ja maailman välien hoitamisessa’?  

Rehellisesti sanottuna, aivan omana itsenään ei mitenkään. Tieto yhden nimenomaisen tähden läpimitasta on sinällään yhtä hyödyllinen kuin yksi hiekanjyvä, ei sitä kukaan oikeasti kaipaa. Mutta riittävän monesta hiekanjyvästä muodostuu hiekkaranta, joka onkin käyttökelpoisuudeltaan jo aivan eri juttu. 

Tieteen perustana on suunnaton määrä hiekanjyviä, koko ajan kasvava  määrä faktoja, tosia uskomuksia maailmasta.” 

-       Valtaoja, Esko, Kaiken käsikirja, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Helsinki 2012.

b)    Kurssilla puhutaan paljon tieteen rajoista. Tieteen historian varrella esiintyvät astronomia ja astrologia usein. Vielä 1600-luvulla hankkivat monet tunnetut tähtitieteilijät elantoaan laatimalla horoskooppeja. Edelleen 2000-luvulla 12% suomalaisista ja 29% amerikkalaisista uskoo jossain määrin (kysymyksen asettelusta riippuen) astrologiaan.

Ohessa on Nils Mustelinin kirjoitus sporalogiasta (linkki alla) vuodelta 1991. Mitä ajatuksia se sinussa herättää?

(Jos linkki ei toimi, niin teksti löytyy myös osoitteesta https://www.skepsis.fi/mustelin/set2.html -> Värinää -> Astrologia ja sporalogia)