MS-A0104 - Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2, ENG2), Luento-opetus, 23.10.2023-7.12.2023
This course space end date is set to 07.12.2023 Search Courses: MS-A0104
VERKKOKIRJA
Differentiaali- ja integraalilaskenta - verkkokirja, tekijä Pekka Alestalo
Englanninkielisen MOOC-kurssin luentomateriaali, joka perustuu tämän kurssin luentoihin. Mukana on interaktiivisia JSXGraph-kuvia, joita ei ole suomenkielisissä luentokalvoissa. Toistaiseksi vain luvut 1-5, 7 ja 9 ovat suomeksi.
7. Pinta-ala
Pinta-ala tasossa
Tarkastellaan umpinaisen ja itseään leikkaamattoman tasokäyrän raamien alueiden pinta-alaa. Pinta-alan yleinen käsite on teoreettisesti paljon hankalampi, mistä antaa viitteen luvun lopussa oleva huomautus.
Tasojoukon pinta-ala määritellään palauttamalla se yksinkertaisempien joukkojen pinta-aloihin. Erityisesti täytyy huomata, ettei pinta-alaa voi "laskea", ellei "pinta-alan" käsitettä ole ensin määritelty (vaikka koulumatematiikassa näin usein tehdäänkin).
Lähtökohta
Monikulmio
(Yksinkertainen) monikulmio on tasojoukko, jota rajaa äärellisestä määrästä peräkkäisiä janoja koostuva suljettu käyrä. Vain peräkkäiset janat saavat leikata toisiaan yhteisessä päätepisteessä.
Määritelmä: Monikulmion pinta-ala
Monikulmion pinta-ala määritellään jakamalla se
äärelliseen määrään kolmioita (monikulmion
Lause.
Kolmioiden pinta-alojen summaf ei riipu monikulmion kolmioinnin valinnasta.
Yleinen tapaus
Tasojoukolle , jota rajaa umpinainen itseään leikkaamaton käyrä, voidaan muodostaa sisämonikulmioita ja ulkomonikulmioita : .
Yllätys: Se, että joukkoa rajoittaa umpinainen (itseään leikkaamaton) käyrä, ei takaa, että joukon pinta-ala on määritelty: Reunakäyrä voi olla niin "mutkitteleva", että sillä on positiivinen "pinta-ala". Ensimmäisen esimerkin konstruoi [W.F. Osgood, 1903]:
Wikipedia: Osgood curve