MS-A0104 - Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2, ENG2), Luento-opetus, 23.10.2023-7.12.2023
Kurssiasetusten perusteella kurssi on päättynyt 07.12.2023 Etsi kursseja: MS-A0104
VERKKOKIRJA
Differentiaali- ja integraalilaskenta - verkkokirja, tekijä Pekka Alestalo
Englanninkielisen MOOC-kurssin luentomateriaali, joka perustuu tämän kurssin luentoihin. Mukana on interaktiivisia JSXGraph-kuvia, joita ei ole suomenkielisissä luentokalvoissa. Toistaiseksi vain luvut 1-5, 7 ja 9 ovat suomeksi.
5. Taylor-polynomi
Taylor-polynomi
Määritelmä: Taylor-polynomi
Olkoon funktio, joka on kertaa derivoituva pisteessä . Tällöin Taylor-polynomi \begin{align} P_n(x)&=P_n(x;x_0)\\\ &=f(x_0)+f'(x_0)(x-x_0)+\frac{f''(x_0)}{2!}(x-x_0)^2+ \\ & \dots +\frac{f^{(n)}(x_0)}{n!}(x-x_0)^n\\ &=\sum_{k=0}^n\frac{f^{(k)}(x_0)}{k!}(x-x_0)^k\\ \end{align} on (derivaattojen suhteen) paras -asteinen polynomiapproksimaatio funktiolle pisteen lähellä.
Jos on kertaa derivoituva pisteessä , niin Taylor-polynomilla on pisteessä samat derivaatat kuin funktiolla , aina (derivaatan) kertalukuun saakka.
Syy (tapaus ): Olkoon jolloin \begin{align} P_n'(x)&=c_1+2c_2x+3c_3x^2+\dots +nc_nx^{n-1}, \\ P_n''(x)&=2c_2+3\cdot 2 c_3x\dots +n(n-1)c_nx^{n-2} \\ P_n'''(x)&=3\cdot 2 c_3\dots +n(n-1)(n-2)c_nx^{n-3} \\ \dots && \\ P^{(k)}(x)&=k!c_k + x\text{ termejä} \\ \dots & \\ P^{(n)}(x)&=n!c_n \\ P^{(n+1)}(x)&=0. \end{align}
Tämän avulla kertoimet voidaan ratkaista yksi kerrallaan: \begin{align} c_0= P_n(0)=f(0) &\Rightarrow c_0=f(0) \\ c_1=P_n'(0)=f'(0) &\Rightarrow c_1=f'(0) \\ 2c_2=P_n''(0)=f''(0) &\Rightarrow c_2=\frac{1}{2}f''(0) \\ \vdots & \\ k!c_k=P_n^{(k)}(0)=f^{(k)}(0) &\Rightarrow c_k=\frac{1}{k!}f^{(k)}(0). \\ \vdots &\\ n!c_n=P_n^{(n)}(0)=f^{(n)}(0) &\Rightarrow c_k=\frac{1}{n!}f^{(n)}(0). \end{align} Kertaluvusta alkaen lisäehtoja ei voi enää asettaa, koska .
Taylorin kaava
Jos derivaatta on olemassa ja jatkuva jollakin välillä , niin ja virhetermille pätee jollakin . Jos on olemassa sellainen vakio (indeksistä riippumaton), että kaikilla , niin kun .
Todistus sivuutetaan (mathemaattinen induktio tai osittaisintegrointi).
Examples of Maclaurin polynomial approximations: \begin{align} \frac{1}{1-x} &\approx 1+x+x^2+\dots +x^n =\sum_{k=0}^{n}x^k\\ e^x&\approx 1+x+\frac{1}{2!}x^2+\frac{1}{3!}x^3+\dots + \frac{1}{n!}x^n =\sum_{k=0}^{n}\frac{x^k}{k!}\\ \ln (1+x)&\approx x-\frac{1}{2}x^2+\frac{1}{3}x^3-\dots + \frac{(-1)^{n-1}}{n}x^n =\sum_{k=1}^{n}\frac{(-1)^{k-1}}{k}x^k\\ \sin x &\approx x-\frac{1}{3!}x^3+\frac{1}{5!}x^5-\dots +\frac{(-1)^n}{(2n+1)!}x^{2n+1} =\sum_{k=0}^{n}\frac{(-1)^k}{(2k+1)!}x^{2k+1}\\ \cos x &\approx 1-\frac{1}{2!}x^2+\frac{1}{4!}x^4-\dots +\frac{(-1)^n}{(2n)!}x^{2n} =\sum_{k=0}^{n}\frac{(-1)^k}{(2k)!}x^{2k} \end{align}
Esimerkki
Kuinka mones Taylor-polynomi approksimoi funktiota välillä niin hyvin, että virheen itseisarvo on alle ?
Käytetään Taylorin kaavaa funktiolle pisteen suhteen. Tällöin riippumatta luvusta ja pisteestä . Lisäksi kyseisellä välillä on . Ehto toteutuu (ainakin silloin) kun Tämä epäyhtälö täytyy ratkaista kokeilemalla luvun eri arvoja; ratkaisuksi saadaan .
Vaadittu tarkkuus saadaan siis polynomilla , joka on sinifunktion tapauksessa sama kuin .
Kuvaajista tms. voi tarkistaa, ettei riitä vaadittuun tarkkuteen, joten teoreettinen raja on tarkka!
Taylorin polynomi ja ääriarvot
Jos , niin myös osa korkeamman kertaluvun derivaatoista voi olla nollia: Tällöin funktion käyttäytyminen pisteen lähellä määräytyy (vakiotermi ei vaikuta) Taylor-polynomin johtavasta termistä .
Tämä johtaa seuraavaan tulokseen:
Ääriarvot
Newtonin menetelmä
The first Taylor polynomial is the same as the linearization of at the point . This can be used in some simple approximations and numerical methods.
Newtonin menetelmä
Yhtälö voidaan ratkaista likimääräisesti valitsemalla jokin alkupiste (esimerkiksi kuvaajan perusteella) ja määrittelemällä lukujono palautuskaavalla for Tämä johtaa jonoon , jonka termit approksimoivat yleensä funktion nollakohtaa yhä paremmin indeksin kasvaessa.
Palautuskaava perustuu geometriseen ideaan, jossa funktion nollakohtaa approksimoidaan sen tangenttisuoran nollakohdan avulla. Kyseessä on funktion linearisointi eli 1. asteen Taylor-polynomi edellisen pisteen suhteen.
Esimerkki
Määritä luvun likiarvo Newtonin menetelmän avulla.
Käytetään Newtonin menetelmää funktiolle ja alkuarvoa . Palautuskaava tulee muotoon josta saadaan , , jne.
Kokeilemalla huomataan (esim. Maple), että oikeiden desimaalien lukumäärä suunnilleen kaksinkertaistuu jokaisella askeleella, ja tuottaa yli 100 oikeaa desimaalia, kunhan välivaiheet lasketaan riittävällä tarkkuudella.
Taylor-sarja
Taylor-sarja
Jos Taylorin kaavan virhetermi lähestyy nollaa, kun kasvaa, niin Taylor-polynomin raja-arvona saadaan Taylor-sarja (= Maclaurin-sarja tapauksessa ).
Funktion Taylor-sarja on muotoa Tämä on esimerkki potenssisarjasta.
Taylor-sarja voidaan muodostaa aina, kun funktiolla on kaikkien kertalukujen derivaatat pisteessä ja nämä sijoitetaan ym. kaavaan. Tähän liittyy kuitenkin kaksi ongelmaa: 1. Suppeneeko Taylor-sarja kaikilla muuttujan arvoilla ?
Vastaus: Ei aina; esimerkiksi funktion Maclaurin-sarja (= geometrinen sarja) suppenee vain arvoilla , vaikka alkuperäinen funktio on derivoituva pisteissä :
2. Jos sarja suppenee jollakin arvolla , niin onko sarjan summa sama kuin ? Vastaus: Ei aina; esimerkiksi funktiolle pätee kaikilla (alkeellinen, mutta teknisesti hieman hankala lasku). Näin ollen sen Maclaurin-sarja on identtisesti nolla ja suppenee kohti arvoa vain kohdassa .
Johtopäätös: Taylor-sarjoja pitäisi aina tutkia huolellisesti analysoimalla virhetermejä. Käytännössä voidaan kuitenkin usein käyttää tunnettuja sarjakehitelmiä apuna.
Esimerkkejä
\begin{align} \frac{1}{1-x} &= \sum_{k=0}^{\infty} x^k,\ \ |x|< 1 \\ e^x &= \sum_{k=0}^{\infty} \frac{1}{k!}x^k, \ \ x\in \mathbb{R} \\ \sin x &= \sum_{k=0}^{\infty} \frac{(-1)^{k}}{(2k+1)!} x^{2k+1}, \ \ x\in \mathbb{R} \\ \cos x &= \sum_{k=0}^{\infty} \frac{(-1)^{k}}{(2k)!} x^{2k},\ \ x\in \mathbb{R} \\ (1+x)^r &= 1+\sum_{k=1}^{\infty} \frac{r(r-1)(r-2)\dots (r-k+1)}{k!}x^k, |x|<1 \end{align} Viimeinen on nimeltään binomisarja ja se voidaan muodostaa kaikilla . Jos , niin indeksistä alkaen kaikki kertoimet ovat nollia, ja alkuosassa
Potenssisarja
Määritelmä: Potenssisarja
Potenssisarja on muotoa Piste on sarjan keskus luvut ovat potenssisarjan kertoimet.
Sarja suppenee pisteessä , jos ym. raja-arvo on olemassa ja äärellinen.
Suppenemisen suhteen on vain kolme olennaisesti erilaista tapausta:
Abelin lause.
- Sarja suppenee vain arvolla (jolloin siinä esiintyy pelkästään vakio )
- Sarja suppenee kaikilla
- Sarja supppenee jollakin välillä (ja mahdollisesti yhdessä tai molemmissa päätepisteissä), ja hajaantuu muilla muuttujan arvoilla.
Luku on potenssisarjan suppenemissäde. Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa merkitään tai .
Esimerkki
Millä muuttujan arvoilla potenssisarja suppenee?
Käytetään suhdetestiä lausekkeelle . Silloin kun . Suhdetestin perusteella sarja suppenee, kun , ja hajaantuu arvoilla . Rajatapauksissa sarjan yleinen termi ei lähesty nollaa, joten sarja hajaantuu.
Tulos: Sarja suppenee arvoilla , ja hajaantuu muuten.
Määritelmä: Summafunktio
Sarjan suppenemisvälillä voidaan määritellä funktio asettamalla \begin{equation} \label{summafunktio} f(x) = \sum_{k=0}^{\infty} c_k(x-x_0)^k, \tag{1} \end{equation} jota kutsutaan potenssisarjan summafunktioksi.
Summafunktio on jatkuva ja derivoituva avoimella välillä . Lisäksi derivaatta voidaan laskea derivoimalla potenssisarja termeittäin: Huom. Vakiotermi häviää derivoinnissa, joten summaus alkaa kohdasta . Derivoitu sarja suppenee samalla välillä kuin alkuperäinen potenssisarja; tämä voi tuntua hieman yllättävältä kertoimen vuoksi.
Esimerkki
Määritä potenssisarjan summafunktio.
Tämä sarja saadaan derivoimalla termeittäin geometrinen sarja (kun ). Näin ollen \begin{align} 1+2x+3x^2+4x^3+\dots &= D(1+x+x^2+x^3+x^4+\dots ) \\ &= \frac{d}{dx}\left( \frac{1}{1-x}\right) = \frac{1}{(1-x)^2}. \end{align} Kerrotaan molemmat puolet termillä , jolloin saadaan joka on voimassa arvoilla .
Tapauksessa sarjan voi myös integroida termeittäin: Usein integroinnin voi ulottaa myös sarjan suppenemisvälin päätepisteeseen saakka, mutta tämä ei pidä paikkaansa yleisesti.
Esimerkki
Lasketaan vuorottelevan harmonisen sarjan summa.
Sijoitetaan aluksi geometrisen sarjan summakaavaan. Näin saadaan
Integroidaan yhtälön molemmat puolet pisteestä pisteeseen , jolloin saadaan
Huom. Integroinnin ulottaminen pisteeseen saakka pitäisi perustella tarkemmin. Integrointiin palataan myöhemmin tällä kurssilla.