9. Uraohjauspsykologilla: Alanvaihtaja


Opiskelija oli käynyt jo useita vuosia Otaniemen kampuksella, mutta koki, että on valinnut väärän tutkinnon. Ensimmäisissä tapaamisissa uraohjauspsykologin kanssa kokeiltiin löytyisikö keinoja, joilla pystyisi kiinnostumaan alasta jatkaakseen. Opiskelija ei ollut varma, onko hänen tekemänsä urasuunnitelma aidosti oma vai vain helppo valinta, sillä vanhemmat olivat samalla alalla. Opiskelija kertoi tuntevansa itsensä kiittämättömäksi, kun ei suoriudu tutkinnosta, joka johtaisi muiden arvostamiin tehtäviin. Opiskelumotivaatiossa oli ollut pulmia jo pidempään ja opiskelija ei uskonut, että omalta alalta voi päätyä sellaiseen työhön, joka itseä syvästi kiinnostaisi. Hän ei kuitenkaan osannut tehdä käytännön päätöksiä asian ratkaisemiseksi.

Opiskelijalla oli rakas harrastus, joka tuli usein hänen puheisiinsa ja ohjauskeskusteluun. Visio työstä, jossa saavuttaisi itselle arvokkaita asioita, alkoikin muistuttaa harrastusta. Visio alkoi elää niin, että opiskelija haki tietoa, miten sellaiseen tilanteeseen voisi päästä, ja tämä "hullu projektii" alkoi vetää puoleensa. Alkoi rakentua varovainen suunnitelma pyrkiä Suomeen tai muualle Eurooppaan opiskelemaan alaa, joka muuttaisi harrastuksen ammatiksi.

Opiskelija teki viimein päätöksen valmistautua uusiin pääsykokeisiin toiseen yliopistoon. Hän valmistautui lukemalla koko kevään niin huolella, että jopa kirjoitti itselleen kännykän sovellukseen vanhoja pääsykoekysymyksiä, joihin vastaili päivittäin. 

Pääsykokeen jälkeen häneltä tuli tunteikas ja kovin pettynyt viesti, koska hän epäili pääsykokeen menneen surkeasti. Hän lohduttautui sillä, että tehnyt parhaansa. Muutaman viikon päästä tuli toinen viesti, että hän olikin huomannut oman nimensä Suomen yliopistohaun hakijasivuilla valittujen joukossa. 

Opiskelija kertoi, että ohjaustapaamiset auttoivat häntä olemaan rauhallisemmalla ja luottavaisella mielellä isojen elämänmyllerrysten keskellä. Psykologin kysyessä vielä seurantaluontoisesti kuulumisia hän kirjoitti: "Uusi opiskelupaikka on tehnyt minut ihan älyttömän onnelliseksi. Jos olisin tiennyt, miten kokonaisvaltaisen hyvältä tuntuu olla itselleen oikealla alalla, samanhenkisten ihmisten seurassa ja loputtoman mielenkiintoisten kurssien parissa, en olisi epäröinyt hetkeäkään... loit itsevarmuutta ja uskoa tähän hulluun projektiini. Se osoittautui kaikin puolin täysosumaksi ja muutti elämäni kertasysäyksellä ihan uusille raiteille."