Värjäyksen perusteet

Värjääminen ei ole sallittu (eikä onnistu) ilman perehtymistä värjäyksen perusteisiin: menetelmiin ja reseptiikkaan. Tutustut seuraavilla sivuilla käsin ja koneella värjäyksen ohjeisiin sekä Dylon-suoravärien reseptiin. Turvallisen työskentelyn opit Työturvallisuus -osiossa.

YLEISOHJEET

  • Tutustu tilakohtaisiin työturvallisuusohjeisiin ja muista asianmukainen suojautuminen.
  • Valitse menetelmä ja aineet käyttökohteesi mukaan.
  • Jos olet epävarma jonkin kemikaalin käytöstä, ole yhteydessä työpajamestariin.
Seuraava: 2. Väriaineet

1. Värjättävät materiaalit

Käsiteollisissa ympäristöissä on pääsääntöisesti mahdollista värjätä luonnonkuituja. Luonnonkuidut jakaantuvat selluloosa- ja valkuaisainekuituihin. Synteettisten kuitujen värjääminen onnistuu turvallisesti teollisessa ympäristössä. Sekoitekankaat värjääntyvät yleensä hiukan, riippuen kuitujen sekoitussuhteesta. Suora- ja reaktiiviväreillä voi värjätä polyamidia, nylonia ja elastaania.

Värjäytyvyyteen ja sävyihin vaikuttaa kuitujen lisäksi myös kankaan rakenne ja siihen tehdyt viimeistykset. Valmisvaatetta värjätessä tikkaukset eivät yleensä värjäydy käytetyn polyesterilangan vuoksi.



LUONNONKUIDUT

Selluloosakuidut: puuvilla, pellava, hamppu, juti, rami, sisal, manilla, kookos ja kapokki.

Selluloosamuuntokuidut: viskoosi, modaali, kupro ja lyocell.

Valkuaisainekuidut: silkki ja villa.


SYNTEETTISET KUIDUT

Värjääntyvät: polyamidi, elastaani ja nylon.

Teollisesti värjättävät: polyesteri, polyakryyli, modakryyli, klorokuitu ja polypropeni.



Seuraava: 2. Väriaineet