Edellinen

3. Teemoina ongelmat, ratkaisut ja ratkaisujen ongelmat

Erilaisten toisiaan täydentävien näkökulmien lisäksi kirjallisuustutkimuksen voi siis jäsentää temaattisesti. Tämä tarkoittaa, että eri käsittelyluvut käsittelevät paitsi eri aihetta (ilmiö + näkökulma) myös eri ilmiöitä, jotka tosin liittyvät vahvasti toisiinsa. Ero moninäkökulmaiseen kirjallisuustutkimukseen on kuitenkin häilyvä ja toisinaan hankalasti havaittavissa, sillä ilmiöiden myötä lukujen välillä vaihtuvat tyypillisesti myös näkökulmat: moninäkökulmainen ja "monitemaattinen" kirjallisuustutkimus siis ikäänkuin lankeavat yhteen. Kirjallisuustutkimuksen tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtämiseksi on joka tapauksessa hyvä ymmärtää, millaisista toisiinsa liittyvistä teemoista voi tutkimuksensa koostaa.

Esim. 2. Savela, Laura (2020): Asukkaiden hiilijalanjäljet laaja-alaisen maisemasuunnittelun näkökulmasta

Oppiaine: Maisema-arkkitehtuuri. Kandidaatintutkielma.

Kirjoittaja käsittelee opinnäytteessään kaupunkiasumisen tiheyden ja ekologisuuden yhteyttä erityisesti hiilidioksipäästöissä mitattuna. Koska kaupunkiasumisen ja päästöjen välinen yhteys riippuu hyvin monimutkaisista asumisen, liikkumisen ja kuluttamisen välisistä yhteyksistä, pääaihe jakautuu luontevasti teemoihin, joita voidaan perustellusti pitää erillisinä asiakokonaisuuksina eikä vain näkökulmina samaan asiaan. Luku 2 on taustoittava, joten keskitytään käsittelylukuihin 3–5.

  • Luku 3 Tiivis kaupunki on... käsittelee olemassa olevaa tutkimusta, jonka perusteella tiivis asuminen korreloi korkeampien hiilidioksidipäästöjen kanssa. Olemassa olevan tutkimuksen kautta esitellään myös syitä korrelaatiolle. Näistä tärkeimmäksi paljastuu se, että tiivis asuminen ruokkii päästöintensiivisiä kulutus- ja liikkumistottumuksia.
  • Luku 4 Ratkaisuehdotukset... käsittelee tutkimuskirjallisuuden valossa sellaisia kulutus- ja liikkumistottumuksiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ratkaisuja, joilla voidaan kumota tiiviin asumisen aiheuttamaa päästökuormitusta.
  • Luku 5 Ratkaisuehdotuksiin liittyvät... käsittelee sitä, millaisia yleistettävyyteen ja käytännön soveltamiseen liittyviä ongelmia tutkimuskirjallisuudessa esitetyillä ratkaisuehdoituksilla on. Huomion kohteeksi nousevat tutkimusten omat rajoitukset ja ihmisten elämäntyylit, joista jälkimmäiset voivat jarruttaa erilaisten ekologisten tottumusten juurruttamista.
Pohdintatehtävä
Vaikka Savelan (2020) opinnäyteen lukujen aiheet liittyvätkin vahvasti toisiinsa, kukin luvuista rakentaa aiheen eri ilmiön varaan. Erityisen selvää tämä on lukujen 3 ja 4 välillä. Luku 3 esittelee (kenties yllättävän) korrelaation, kun taas luku 4 esittelee keinoja korrelaation murtamiseen. Luku 5 voisi puolestaan otsikon perusteella olla yksinkertaisesti luvussa 4 esiteltyjen keinojen kriittinen analyysi (jolloin niiden ero perustuisi lähinnä näkökulmaan eikä niinkään ilmiöön). Luku 5 kuitenkin esittelee uusia teemoja, joiden suuntaan on aiemmin lähinnä viitattu.

Lisäksi käsittelyluvuista 3–5 on syytä todeta yhteisesti, ettei yksikään niistä erotu selvästi tutkielman keskeisimmäksi ja kirjoittajalähtöisimmäksi saavutukseksi. Sen sijaan kukin niistä sisältää niin lähdevetoista kuvailua kuin kirjoittajavetoista analyysia ja kriittisiä huomioita, joskin luvussa 5 korostuu eniten kirjoittajan oma ääni.

Vertaa temaattista lukujaottelua aiemmin esiteltyyn näkökulmaperustaiseen jaotteluun ja vastaa kysymyksiin.

  1. Millainen aihe perustelee moninäkökulmaista kirjallisuustutkimusta – milloin taas temaattinen jaottelu on perustellumpi?
  2. Tarkastele sitä, miten kummassakin esimerkissä lukujen sisällöt liittyvät toisiinsa. Mitä yhteistä kahdella jaottelutyypillä on?


Edellinen