Föregående
Nästa

2. Näkökulmina tausta, ilmiö ja analyysi

Yksi suoraviivainen ja niin lukijalle kuin kirjoittajallekin havainnollinen tapa jäsentää kirjallisuustutkimus on jakaa sen käsittelyluvut 1) taustoittavaan, 2) kuvailevaan ja 3) analysoivaan osaan. Seuraavassa esimerkissä kutakin kolmesta osasta edustaa yksi tai useampi luku.

Esimerkki 1. Rauh, Isabella (2019): Wienin neljän pilarin malli – tuetun asuntorakentamisen laatumittaristo.

Oppiaine: arkkitehtuuri. Kandidaatintutkielma.


Opinnäyte käsittelee Wienin kaupungin käyttämää niin kutsuttua Neljän pilarin mallia, joka on tuetun asumisen rakennusprojekteihin kehitetty  arviointimenetelmä. Koska Neljän pilarin malli on siten ilmiönä yhteiskunnallinen, luonteva tarkastalutapa on arvioida sen vaikutuksia. Tämä puolestaan perustelee seuraavanlaista sisällön jäsennystä:

  • Luku 2 Konteksti nimensä mukaisesti asettaa tarkasteltavan arviontijärjestelmän yhteiskunnalliseen kontekstiin eli asuntorakentamiseen Wienissä.
  • Luku 3 Neljän pilarin malli nimensä mukaisesti tarjoaa yksityiskohtaisemman perusesittelyn malliin eli kuvaa siihen sisältyvien arviointikriteerien sisällöt.
  • Luku 4 Arviointiprosessi... kuvaa sitä, miten mallia käytännössä sovelletaan rakennusprojektien arviointiin.
  • Luku 5 Johtopäätökset lopulta tarkastelee (neutraalissa, analyyttisessä mielessä) kriittisesti Neljän pilarin mallin vahvuuksia ja heikkouksia.

Pohdintatehtävä

Opinnäytteen lukujen otsikoiden ja oheisten kuvausten perusteella käy hyvin ilmi, että kukin luvuista liittyy hyvin kiinteästi tutkielman pääaiheeseen. Tämä ei kuitenkaan selitä lukujen keskinäistä järjestystä, joka vaikuttaisi olevan intuitiivinen ja looginen. Onkin hyvä pohtia tarkemmin, mikä perustelee lukujen aihevalintaa ja keskinäistä järjestystä.

  1. Yllä on todettu, että kirjallisuustutkimuksen käsittelyluvut voi usein jakaa havainnollisesti  1) taustoittavaan, 2) kuvailevaan ja 3) analysoivaan osaan. Miten luvut 2–5 jakautuisivat tämän jaottelun mukaan?
  2. Moninäkökulmaisesta kirjallisuustutkimuksesta voidaan usein ellei useimmiten osoittaa yksi pääluku, johon selvimmin kulminoituu kirjoittajan itsenäinen ajattelutyö ja panos tarkasteltavaa ilmiötä koskevaan keskusteluun. Mikä Rauhin (2019) opinnäytteessä yllä voisi olla tällainen luku?
  3. Miten voisit selittää tällaisen ydinluvun sijoittamisen yleensä tai Rauhin työssä yllä?
  4. Miten perustelisit muiden päälukujen esitysjärjestyksen?




Föregående
Nästa