Miksi kasvokkaisten kohtaamisten välttäminen haastaa hyvinvointimme?

Koronavirustilanteeseen liittyy monia tekijöitä ja piirteitä, jotka aiheuttavat meille stressiä. Yksi niistä on kasvokkaisten kohtaamisten välttäminen. Me ihmiset olemme sosiaalisia olentoja ja tarvitsemme toisia ihmisiä heti syntymästämme lähtien pysyäksemme hengissä. Tämä tarve kokea yhteyttä muihin ihmisiin säilyy läpi elämän. Korona-aikana olemme yrittäneet korvata kasvokkaisia kohtaamisia video- ja muiden etäyhteyksien avulla. Olemme kaikki varmasti huomanneet, että etätapaamiset eivät vastaa kasvokkaisia kohtaamisia, koska fyysiseen kohtaamiseen liittyy monia piirteitä, jotka eivät toteudu videoyhteyksissä. Tutkimustieto osoittaa, että kasvokkaiset kohtaamiset, jopa tuntemattomien ihmisten kanssa, ovat hyväksi hyvinvoinnillemme.  

Tässä tekstissä pohdin ensin, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka paljon kasvokkaisten kohtaamisten välttely vaikuttaa hyvinvointiimme. Seuraavaksi kerron, millaisia vaikutuksia karanteenilla ja yksinäisyydellä on todettu olevan ihmisiin. Viimeisessä kappaleessa käyn läpi joitakin vinkkejä, jotka voivat auttaa tässä hankalassa tilanteessa. Kappaleiden lopusta löytyy lisäksi kysymyksiä, jotka auttavat sinua reflektoimaan omia kokemuksiasi.


Sama globaali kriisi - erilaiset yksilölliset tilanteet, persoonallisuudet ja stressinsäätelytaidot

Koronaviruspandemia ja kasvokkaisten kohtaamisten välttäminen asettaa meidät hyvin erilaisiin tilanteisiin riippuen yksilöllisestä elämäntilanteestamme ja olosuhteistamme. Muun muassa se asummeko yksin vai kenties kämppiksen, puolison tai muiden perheenjäsenten kanssa, vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja miten kodin ulkopuolisten kasvokkaisten tilanteiden välttäminen vaikuttaa arkeemme. Niille opiskelijoille, jotka asuvat yksin, voivat omat ajatukset olla jo liiankin tuttuja. Sen sijaan ne opiskelijat, joilla saman katon alla asustaa useampia ihmisiä, vaikkapa kämpiksiä, saattavat jo kaivata rauhallisia yksinolon hetkiä ja omaa aikaa. Jotkut meistä myös kuuluvat riskiryhmään (tai omat läheiset voivat kuulua), jolloin sairastuminen COVID-19 viruksen aiheuttamaan tautiin ymmärrettävästi voi huolestuttaa enemmän kuin silloin, jos tällaista riskitekijää ei lähipiirissä ole. Yksilölliset tilanteemme voivat siis olla hyvinkin vaihtelevia yhteisen kriisitilanteen keskellä.  

Kasvokkaisten tilanteiden välttäminen ja koronaviruksen leviäminen aiheuttavat erilaisia reaktioita eri ihmisissä. Vielä ei ole kertynyt juurikaan tutkimustietoa, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka hyvin pärjäämme kasvokkaisten tilanteiden välttämisen kanssa. Luultavasti kuitenkin persoonallisuutemme ja meille tyypilliset stressinsäätelykeinot vaikuttavat asiaan. Olemme erilaisia sen suhteen, kuinka suuri tarve meillä on sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Jotkut ihmiset saavat energiaa muiden ihmisten kohtaamisesta. Sen sijaan toiset tarvitsevat sosiaalisten päivien jälkeen paljon aikaa palautumiselle itsekseen, ja osa saattoi jopa huokaista helpotuksesta poikkeustilan alkaessa keväällä 2020, jos oma arki oli ollut sitä ennen kiireistä ja sisältänyt liikaakin sosiaalisia menoja. Myös se, kuinka avoimia olemme uusille kokemuksille ja kuinka helposti sopeudumme uusiin tilanteisiin voi vaikuttaa, miten helppoa tai hankalaa sosiaalisten tilanteiden välttäminen on meille.

Meillä kaikilla on myös käytössä omanlainen työkalupakki stressinhallinta- ja -säätelykeinoja. Osa meistä on tottunut kääntymään stressaavissa tilanteissa läheisten puoleen ja lievittämään stressiä esimerkiksi juttelemalla kavereille tai halaamalla ystävää. Kun opiskelemme ja työskentelemme kotona, emme tapaa opiskelukavereita yhtä usein kuin aiemmin. Tällöin meillä on vähemmän vapaamuotoisia tapaamisia kavereiden kanssa, jolloin emme välttämättä pääse jakamaan huoliamme ja saa muilta tukea yhtä kattavasti kuin aiemmin. Toisille taas urheilu, kirjoittaminen, mindfulness tai muut keinot ja tekemiset lievittävät stressiä parhaiten. Koronaviruspandemia on vaikuttanut eniten sosiaalisin tuen käyttämiseen stressinhallinnan keinona. On tärkeää tietää, millaisia strategioita sinä käytät stressin lievittämiseksi, jotta osaat hankalissa tilanteissa valita sopivat keinot stressinsäätelyyn, etkä turvautuisi lyhytkestoisiin konsteihin, kuten herkutteluun tai alkoholinkäyttöön, pitemmän päälle. Kannattaa toisaalta pitää myös mielessä, että tällaisessa uudenlaisessa tilanteessa, saatamme itsekin yllättyä omista reaktioistamme.

 

Miten kasvokkaisten kohtaamisten välttely on vaikuttanut sinun elämääsi? Tunnistatko itsessäsi persoonallisuuden piirteitä, jotka tekevät kasvokkaisten tilanteiden välttämisestä sinulle helppoa? Tunnistatko itsessäsi piirteitä, jotka tekevät pärjäämisestä hankalaa? Millaisia stressinhallinta/säätelykeinoja sinä käytät?

 

Karanteeni ja yksinäisyys

Suurimalla osalla meistä kasvokkaisten kohtaamisten määrä on vähentynyt paljoni verrattuna aikaan ennen koronaviruspandemiaa. Monet opiskelijat asuvat yksin ja ovat saattaneet viettää paljon aikaa yksin viime aikoina, kun perheet ja tukiverkostot asuvat toisilla paikkakunnilla tai jopa toisissa maissa. Tässä maailmantilanteessa riski kokea itsensä yksinäiseksi onkin korostunut.

Voimme kiittää evoluutiota siitä, että kasvokkaisten sosiaalisten tilanteiden välttäminen on meille vaikeaa. Aivomme tulkitsevat edelleen yksinäisyyden kokemuksen uhkaavaksi, koska esi-isillemme savannille yksin jääminen oli helposti hengenvaarallista. Yksin jääminen tarkoitti monesti kuolemantuomiota savannilla, kun ei ollut joukkoa, jonka kanssa metsästää ruokaa ravinnoksi. Aivomme muuttuvat hyvin hitaasti ja tulkitsevat siten edelleen yksin jäämisen vakavaksi uhkaksi. Joitakin tutkimuksia karanteenin joutumisen vaikutuksesta on tehty ja niiden mukaan karanteenissa oleminen on usein ihmisille vaikeaa. Karanteeniin määrätyillä ihmisillä esiintyi jopa ahdistusta, hämmennystä sekä vihan tunteita. Onneksi suurin osa meistä vähentää nyt kasvokkaisia kohtaamisia omasta halusta yhteisen hyvän vuoksi, eikä ole määräyksen vuoksi karanteenissa. Tällöin sosiaalisten kohtaamisten välttäminen tuntuu usein vähän helpommalta.

Yksinäisyyden tunnetta voidaan kuvailla täyttymättömäksi kuulumisen tarpeeksi. Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin oleminen tai se, että on vain yksi hyvä ystävä. Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus siitä, että sosiaalisten suhteiden määrä tai syvyys ei vastaa omia toiveita. Yksinäisyyteen liittyy usein monia vaikeita tunteita, kuten ahdistusta, masennusta tai turhautumista. Yksinäisyys myös alkaa monesti vaikuttamaan ajatuksiimme, ja saatamme alkaa nähdä itsemme aiempaa negatiivisemmassa valossa ja arvottomampana kuin muut. Tämä on yksi mekanismi, jolla yksinäisyys herkästi ylläpitää itseään. Yksinäisyys myös usein vaikuttaa siihen, miten näemme muut ja kuinka tulkitsemme tilanteita. Psykiatri Kristian Wahlbeck on sanonut, että käytämme vankilarangaistuksia rikollisille, koska ihmismielelle yksin oleminen on niin vaikeaa. Yksinäisyys ja kasvokkaisten tilanteiden välttäminen ei siis ole ihmislajille kovinkaan tyypillistä ja helppoa. Kuitenkin riippumatta siitä, onko yksinäisyyden tunteesi aiheutunut koronaviruspandemiasta vai onko se jotakin, joka on kulkenut matkassasi jo pitempään, on siihen mahdollisuus saada muutosta.

 

Tunnetko itsesi usein yksinäiseksi? Oletko huomannut yksinäisyyttä kokiessasi sen muuttuvan, mitä ajattelet itsestäsi? Tyypillisenä päivänä: mitkä asiat vahvistavat yksinäisyyden tunnetta? Mitkä asiat lievittävät yksinäisyyden tunnetta?

 

Mikä auttaa pärjäämään kasvokkaisten tilanteiden välttämisen kanssa?

Kasvokkaisten tilanteiden välttäminen on monesti haaste hyvinvoinnillemme. Vuorovaikutus jopa itselle tuntemattomien ihmisten kanssa vaikuttaa yleensä hyvinvointiimme positiivisesti. Tämän vuoksi meidän kannattaa nyt kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten voimme.

Karanteenia koskevissa tutkimuksissa todettiin, että karanteeniolosuhteissa oleminen voi tuntua helpommalta, jos muistuttaa itselleen, miksi karanteeni on tarpeen. Usein tunne, että koemme olevamme muille avuksi tukee myös omaa hyvinvointia ja kun vältämme kasvokkaisia kohtaamisia nyt, on se muiden ottamista huomioon. Tutkimuksen mukaan, olisi myös hyvä tehdä jo etukäteen suunnitelma, miten saa käytännön asiat hoidettua, jos sairastuu itse.

Oman hyvinvoinnin kannalta voisi nyt olla hyvä hetki ideoida luovia tapoja olla yhteydessä kavereiden ja muiden läheisten kanssa. Voisitko esimerkiksi joogata yhdessä etänä tai juoda iltateetä ystäväsi kanssa virtuaalisesti? Osa opetuksesta järjestetään nyt etänä. Virtuaalisiin luentoihin ja harjoituksiin kannattaa osallistua tai järjestää yhteisiä etäopiskeluhetkiä opiskelukavereiden kanssa. Myös opiskelijajärjestöt järjestävät etätapahtumia, missä voi tavata ihmisiä. Tai voisitko sinä kenties lähteä vapaaehtoiseksi opiskelijajärjestöön? Se on hyvä tapa tutustua muihin opiskelijoihin ja vapaaehtoistyö tuo merkityksellisyyden tunnetta omaan elämään. Jos olet juuri aloittanut uudet opinnot, kannattaa erityisesti osallistua kaikkiin tapahtumiin, sekä etänä että kasvokkain järjestettäviin, sillä tapahtumissa on aina mahdollisuus tutustua uusiin opiskelukavereihin ja tutustuminen toisiin opiskelijoihin tekee usein opiskeluajasta mielekkäämpää.

Mitä tulee yksinäisyyteen, kannattaa muistaa, että hyvin harva ihminen kulkee läpi elämänsä kokematta koskaan itseään yksinäiseksi ja näissä olosuhteissa riski yksinäisyyden kokemiselle on korostunut. Et ole ainut opiskelija, joka kokee itsensä nyt yksinäiseksi. Tunnistamalla ja huomaamalla yksinäisyyteen liittyvät tunteesi ja ajatuksesi tuet omaa hyvinvointia paremmin kuin jättämällä nämä kokemukset huomiotta. Omien kokemusten sanoittaminen toiselle ihmiselle tai kirjoittaminen helpottaa usein oloa ja jäsentää ajatuksia. Jos et halua kertoa kokemuksistasi kenellekään, jonka tunnet, voit aina kääntyä esimerkiksi opintopsykologin tai Aalto pappien puoleen.

Joskus yksinäisyys voi saada meidät tuntemaan, että emme ole kontrollissa oman elämämme suhteen. Maailman tilanteeseen liittyy paljon epävarmuutta ja asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Silti sen tekeminen näkyväksi, mitkä asiat ovat edelleen omien vaikutusmahdollisuuksien piirissä, voi auttaa meitä voimaan paremmin. Rutiinien rakentaminen ja oman elämän ottaminen haltuun saattaa auttaa oman hallinnan tunteen vahvistamisessa. Myös aikaansaamisen kokemus sekä itselle merkityksellisten asioiden tekeminen voivat auttaa meitä vahvistamaan omaa hallinnantunnetta.  

Koska yksinäisyys usein on yhteydessä alenevaan itsetuntoon ja negatiivisiin ajatuksiin itsestä, on hyvä miettiä, voisinko itse tehdä itselleni jotakin hyvää. Voimme itse alkaa kohdella itseämme kuin ystävää ja muistuttaa itseämme, miltä tuntuu kokea itsensä arvostetuksi. Esimerkiksi lämpimän kylvyn ottaminen tai hyvän aterian kokkaaminen itselle voi lievittää yksinäisyyden kokemusta. Jos mahdollista, voit myös ottaa yhteyttä johonkin sinulle läheiseen ihmiseen ja pyytää häntä muistuttamaan, miksi juuri sinä olet hänelle tärkeä. 

Kannattaa myös kiinnittää huomiota, kuinka käyttäydyt sosiaalisissa tilanteissa, myös etätilanteissa. Etätilanteissa saattaa tuntua helpolta jäädä keskusteluissa syrjään ja pitää videoyhteys suljettuna. Kuitenkin tutustuminen vaatii vuorovaikutusta ihmisten välillä. Ihmiset myös yleensä arvostavat, jos joku on kiinnostunut heidän kokemuksistaan. Voit esimerkiksi miettiä hyviä keskustelukysymyksiä jo etukäteen, jotta keskusteluun osallistuminen onnistuu sujuvammin. Monesti ’Mitä kuuluu?’ on hyvä aloitus keskustelulle, oli sitten kyseessä ryhmätyötä koskeva kohtaaminen tai vapaamuotoinen opiskelijatapahtuma. Kysymällä avoimia kysymyksiä, joihin keskustelukumppani ei voi vastata vain ’kyllä’ tai ’ei’, saat yleensä keskustelun etenemään sujuvammin.

Last modified: Friday, 2 July 2021, 10:51 AM