Lauseenvastikkeiden lähtökohtia

  • Lauseenvastikkeet ovat rakenteita, jotka sisällöltään vastaavat sivulauseita mutta joista puuttuu varsinaisen lauseen tuntomerkki, persoonamuodossa oleva verbi (minä teen, sinä teet jne. + tehdään).
  • Koska lauseenvastike vastaa aina sivulausetta, sen voi myös aina ”kääntää” sivulauseeksi, ja lauseenvastikevirheet voikin olla helpompi havaita vastaavista sivulauseista kuin lauseenvastikkeista.
  • Kun sivulauseesta tehdään lauseenvastike, sivulauseen subjektin ja predikaatin muoto muuttuu. Yleensä muut lauseenjäsenet pysyvät muuttumattomina. Seuraavassa on esimerkki:

Tutkimus osoitti, että liukuhihna on suunniteltu käytettäväksi mahdollisimman laajassa määrässä erilaisia käyttökohteita erilaisissa ympäristöissä.

Tutkimus osoitti liukuhihnan suunnitellun käytettäväksi mahdollisimman laajassa määrässä erilaisia käyttökohteita erilaisissa ympäristöissä.

  • Kirjoitetussa kielessä lauseenvastikkeita käytetään nykyään melko runsaasti.
  • Jos lauseenvastikkeita suosii hyvin paljon, tyylistä tulee helposti vaikeaselkoinen, koska juuri konjunktiot normaalisti auttavat lukijaa oivaltamaan lauseitten välisen suhteen.Sopiva määrä hallitusti käytettyjä lauseenvastikkeita sen sijaan elävöittää ja tiivistää tekstiä.
  • Silloin kun teksti on muutenkin tiivistä ja asia vakeaa, pitäisi harkita, olisiko sivulause kuitenkin selkeämpi.
  • Puhekielessä käytetään lauseenvastikkeita varsin vähän, koska pitkät lauseenvastikkeet hankaloittavat puheen sisällön omaksumista ja tuottamista.
Seuraavaksi on esitelty tavallisimpia virhetyyppejä lauseenvastikkeiden yhteydessä.

Aktiivi ja passiivi lauseenvastikkeiden yhteydessä

Lauseenvastikkeet ovat joko aktiivissa tai passiivissa olevia muotoja, mikä vaatii kirjoittajalta tarkkuutta. Syntyy virhe, jos käyttää esimerkiksi muotoa, joka edellyttäisi henkilötekijää, eikä henkilötekijää ole, tai käyttää aktiivia, vaikka tarkoitus on viitata passiiviin eli ihmisiin yleensä.

ESIMERKKI: Tutkiessa ihmisten käyttäytymistä älypuhelinten kanssa on otettava huomioon ihmisten aiemmat kokemukset vastaavista laitteista.

VIRHE:Tutkiessa on vaillinainen aktiivimuoto, joka vaatisi persoonaa ilmaisevan omistusliitteen. Tarkoitus on kuitenkin viitata ihmisiin yleensä, joten tulee käyttää verbin passiivimuotoa.

KORJAUS: Tutkittaessa ihmisten käyttäytymistä älypuhelinten kanssa on otettava huomioon ihmisten aiemmat kokemukset vastaavista laitteista.

Temporaalinen lauseenvastike = kun-lausetta korvaava lauseenvastike (tehdessä, tehtyä jne.)

Temporaalinen lauseenvastike korvaa kun-lausetta ja ilmaisee siten aikaa. Niinpä sitä ei pidä käyttää esimerkiksi korvaamassa jos-, vaikka- tai koska-lausetta.

ESIMERKKI: Hakkuu- ja kuljetustyötä tehdään ympärivuotisesti huippukauden ollessa talvella.

VIRHE:Virhe syntyy, sillä kyse ei ole aikasuhteesta, vaan oikea konjunktio pää- ja sivulauseeksi muuttamisen jälkeen olisi konjunktio vaikka (eikä siis kun): Merkitys ei siis ole temporaalinen, joten lauseenvastike on muodostettu väärin.

KORJAUS: Hakkuu- ja kuljetustyötä tehdään ympärivuotisesti, vaikka huippukausi on talvella.

Referatiivinen lauseenvastike = että-lausetta korvaava lauseenvastike (tekevän, tehdyn)

Referatiivinen lauseenvastike korvaa että-lausetta. Tässä lauseenvastikkeessa pulmallinen voi olla predikatiivin muoto. Oikea predikatiivin sija on sama kuin vastaavassa sivulauseessa: Vrt.

Kerroin tutkimukseni olevan valmis.

VAI

Kerroin tutkimukseni olevan valmiin.

Jos et kielitajusi avulla tunnista, kumpi muoto on oikea, käytä ohjetta ja muunna sivulauseeksi:

Kerroin, että tutkimukseni on valmis.

VAI

Kerroin, että tutkimukseni on valmiin.

Äidinkielinen osaa sivulauseista erottaa, että oikea muoto on ensimmäinen vaihtoehto

Finaalinen lauseenvastike = jotta- ja että-lausetta korvaava lauseenvastike (tehdäkse/ni, -si jne.)

Finaalinen lauseenvastike korvaa jotta-lausetta. Tavallisin virhe onkin merkitykseen liittyvä: muotoa käytetään, vaikka kyse ei ole ajattelukykyisestä subjektista tai ainakaan tavoitteellisesta tarkoitushakuisesta toiminnasta.

ESIMERKKI: Uutisen mukaan yritys on keskeyttänyt toimintansa aloittaakseen sen jälleen ensi vuonna.

VIRHE:Yritys ei ole ajattelukykyinen subjekti. Myöskään yrityksen työntekijöiden tavoite ei ole, että yritys olisi koko loppuvuoden suljettuna. Lauseenvastike on näin ollen virheellisesti muodostettu. Jos se olisi oikein, yritys ajattelisi, että lähden nyt lomalle, jotta voin jatkaa toimintaani ensi vuonna.

KORJAUS ESIM: Uutisen mukaan yritys on keskeyttänyt toimintansa loppuvuodeksi, mutta se pyrkii aloittamaan toimintansa jälleen ensi vuonna.

Myöskään seuraavassa esimerkissä ei voi olla kyse subjektin eli ihmisien tavoitteesta:

ESIMERKKI: Yrityksen vaikeuksien alettua monet sen työntekijät irtisanoutuivat ja lähtivät muiden työnantajien palvelukseen vain tullakseen irtisanotuiksi.

VIRHE: Esimerkin mukaan ihmiset jättävät työnpaikan, jotta tulisivat irtisanotuiksi muualla.

KORJAUS ESIM: Yrityksen vaikeuksien alettua monet sen työntekijät irtisanoutuivat ja lähtivät muiden työnantajien palvelukseen, mutta joutuivat myöhemmin irtisanotuiksi.

 ***********************************

Lähde: Suoniemi-Taipale, I. 2004. Lauseenvastikkeet. [WWW]. [viitattu 29.5.2013]. Saatavissa: http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/lauseopillisia_ilmioita/lauseenvastikkeet/mita_verbin_nominaalimuodot_ja_lauseenvastikkeet_ovat/

 

Last modified: Thursday, 6 June 2013, 11:34 AM