Kandidaattiseminaarin tiedonhaun tehtävä
Topic outline
-
HOX! Jos tulit tälle sivulle ilman, että Mycourses antoi syöttää kandidaattiseminaarin omalla kurssisivulla mainitun avainkoodin, otathan yhteyttä. Muuten suorituksesi ei rekisteröidy oikealla tavalla.
Itsenäinen tiedonhankinta on olennainen osa korkeakouluopiskelua. Kandidaattivaiheen opinnäytteessä onnistuminen edellyttää laajempia tiedonhankintataitoja kuin aikaisemmissa opinnoissa on vaadittu. Tämän harjoituksen tarkoitus on tukea tekniikan opiskelijaa kandidaatintyöhön liittyvässä tiedonhankinnassa.
Tehtävässä esitelty tiedonhankinnan ja itsenäisen oppimisen tekniikka on sovellettavissa myös muille elämän alueille. Monimutkaisiin tehtäviin liittyvä ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta on jokapäiväistä asiantuntijatehtävissä.
Harjoituksen suorittamista tukee esimerkiksi Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksen Tiedonhankinnan opas. Harjoitusta koskeviin kysymyksiin vastaa Kirsi Heino (050 3161009, kirsi.heino(at)aalto.fi).
-
Itsenäinen tiedonhankinta on olennainen osa korkeakouluopiskelua. Kandidaattivaiheen opinnäytteessä onnistuminen edellyttää laajempia tiedonhankintataitoja kuin aikaisemmissa opinnoissa on vaadittu. Tämän harjoituksen tarkoitus on tukea tekniikan opiskelijaa kandidaatintyöhön liittyvässä tiedonhankinnassa.
Tehtävässä esitelty tiedonhankinnan ja itsenäisen oppimisen tekniikka on sovellettavissa myös muille elämän alueille. Monimutkaisiin tehtäviin liittyvä ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta on jokapäiväistä asiantuntijatehtävissä.
Harjoituksen suorittamista tukee esimerkiksi Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksen Tiedonhankinnan opas. Harjoitusta koskeviin kysymyksiin vastaa Kirsi Heino (050 3161 009, kirsi.heino(at)aalto.fi).
-
Tietokannoista etsitään tietoa hakusanoilla ja hakulausekkeilla. Hakusanat tulisi valita siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin tiedonhaun aihetta. Kannattaa pohtia myös mahdollisia synonyymejä sekä laajempia käsitteitä (ks. Tiedonhankinnan opas - Hakusanojen valinta). Suurin osa tietokannoista on englanninkielisiä. Apua hakusanojen kääntämiseen saat esimerkiksi MOT-sanakirjastosta löydät sen esimerkiksi Aalto-Primosta. Käännösten kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä esimerkiksi "traffic guidance" tuottaa hyvin erilaisia tulosjoukkoja verrattuna "traffic management" -fraasihakuun.
Oppimiskeskuksen tuottamista ja ostamista tietokannoista haetaan viitteitä yhdistelemällä hakusanoja Boolen logiikan avulla (ks. Hakutavoista). Fraasihaku on myös edelleen keskeinen toiminto useimmissa tietokannoissa. Hakulause ilman "-merkkejä palauttaa useimmissa tietokannassa tietueet, joissa esiintyy joko 'traffic' tai 'management'-termi. Fraasihaku "traffic management" palauttaa usein tietueet, joissa esiintyy juuri merkkijono 'traffic management'. Ole hakulausekkeiden suhteen luova. On tärkeää, että kehität hakulausekkeitasi tiedonhankinnan edetessä.
-
Suunnitelmallinen ja systemaattinen tiedonhankinta edellyttää käytössä olevien tiedonlähteiden tuntemista. Tieteellistä tietoa julkaistaan monissa eri muodoissa, kuten kirjoina, tieteellisinä kausijulkaisuina, konferenssijulkaisuina ja opinnäytetöinä. Vain yhden tietokannan käyttäminen ei läheskään aina ole riittävä tarvittavan tiedon löytymiseen, vaan tietoa on etsittävä useammasta eri lähteestä.
Aalto-yliopiston opiskelijoiden käytettävissä on monimuotoista elektronista aineistoa, kuten e-lehtiä, e-kirjoja, tietokantoja, hakuteoksia ja kirjastoluetteloita. Pääset niihin esimerkiksi Aalto-Primo-tiedonhakuportaalin kautta. Myös Aalto-yliopiston Tiedonhakijan oppaat ohjaavat sinua eri tieteenalojen tiedonlähteille. Tutustu oman alasi oppaaseen.
Myös tieteellisen tiedon hakemiseen erikoistunutta Google Scholar -hakukonetta käyttäessäsi pääset suoraan Aalto-yliopiston aineistoihin. Aalto-yliopiston alueella, tai sen verkkoon liitetyllä koneella, Google Scholarin hakutuloksista on suora yhteys elektroniseen kokotekstiin, mikäli se on saatavissa. Tällöin hakutuloksissa on linkki Viewlt@Aalto. Asetusten kirjastolinkkeihin kannattaa lisätä 'Aalto University', jos käytät konetta, joka ei ole kytketty yliopiston verkkoon.
-
Tieteellisen tiedon matka alan peruskirjallisuuteen on pitkä ja sisältää useita arviointeja. Kirjat sisältävät usein hyvän yleiskatsauksen yksittäisen tutkimusalan eri suuntauksista ja historiasta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kurssikirjat ovat usein asiantuntijoiden valitsemia yleisesityksiä tutkimusalasta ja sen sisältämistä keskeisistä kysymyksistä. Aalto-yliopiston kokoelman painettuja kirjoja löytyy Oppimiskeskuksesta. Niiden tarkemmat tiedot kirjallisuusviitteiden laatimista varten löydät Aalto-Primosta. Myös elektroniset kirjat löytyvät Aalto-Primosta, lisätietoja niiden käytöstä saat E-kirjaoppaasta.
Valmiilta opinnäytetyöltäsi vaaditaan tieteellisen viestinnän perusteiden hallintaa, johon sisältyy oikeamuotoisen lähdeluettelon tekeminen. Lähdeluettelon muotoseikkoja kannattaa harjoitella jo tässä vaiheessa.
-
Tieteellisissä kausijulkaisuissa julkaistut artikkelit sisältävät tutkimusalojen uusimman tiedon. Kaikki tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistut artikkelit ovat käyneet läpi asiantuntija-arvioinnin. Viitetietokannat sisältävät viitetiedot useista kustantajakohtaisista e-lehtitietokannoista, joten ne ovat erittäin hyvä vaihtoehto tiedonhaun alkuvaiheessa. Viitetietokannoista voit myös etsiä nopeasti uutta materiaalia erilaisten viittaussuhteiden ja selausmahdollisuuksien kautta.
Aalto-Primosta löytyvät Web of Science - ja Scopus-tietokannat valitsevat tarkoin sisältönsä, joten tieteellisen lehden indeksointia niissä voidaan pitää laatusuosituksena. Ne opettavat käyttäjälleen paljon yksittäisen tieteenalan merkittävimmistä julkaisuista. Web of Science - ja Scopus-tietokannoissa viitteisiin liittyvät Viewlt@Aalto-linkit, joiden avulla voit tarkistaa kyseisten artikkelien saatavuuden Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen kokoelmista. Viewlt@Aalto-linkit toimivat samoin kuin Google Scholarissa.
-
Aiheestasi aikaisemmin tehdyt opinnäytetyöt antavat hyvän vertailupohjan esimerkiksi oman työn laajuuteen ja jäsentämiseen liittyvissä kysymyksissä. Niiden sisältämät kirjallisuusviitteet saattavat olla myös oman työsi kannalta hyödyllisiä. Aikaisempia opinnäytetöitä tarkastelemalla saa lisäksi käsityksen oikeaoppisen tieteellisen viittaustekniikan tärkeydestä.
Aalto-yliopiston avoin julkaisuarkisto Aaltodoc sisältää uusimmat elektronisessa muodossa olevat diplomityöt, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat kaikista Aalto-yliopiston korkeakouluista. Myös uusimmat tekniikan kandidaatintyöt löytyvät Aaltodocista, mutta niihin on pääsy vain Aalto-yliopiston henkilökunnalla. Korona-aikana kandidaatintyöt tilataan omaan sähköpostiin osoitteesta: oppimiskeskus@aalto.fi. Laita viestiin tekijän nimi ja työn otsikko.
-
Standardisointi merkitsee yhtenäisten sääntöjen laatimista helpottamaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien elämää (ks. Tekniikan alan patentit ja standardit). Vaikka standardi on usein vain suositus, on tiettyjä viranomaisten määräyksissä mainittuja standardeja yleensä pakko noudattaa. Standardeja käytetään opiskelujen aikana myös esimerkiksi harjoitustöissä, sillä ne esittävät tiiviissä muodossa eri aloilla tarvittavia tärkeitä menetelmiä ja tuotteiden ominaisuuksia. Standardisoinnista Suomessa vastaa Suomen Standardoimisliitto (SFS), joka vahvistaa kansalliset SFS-standardit ja julkaisee ne. Löydät Aalto-yliopiston tilaamat SFS-standardit Aalto-Primosta SFS Online -tietokannasta.
-
Tieteellisen tekstin tunnusmerkkeihin kuuluu, että se käsittelee suhdettaan tieteenalan aikaisempaan tutkimukseen. Aikaisempaa tutkimusta ja sen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi omien tutkimukseen liittyvien valintojen perustelussa. Tieteellisen tekstin kirjoittajalta vaaditaan myös kykyä arvioida lähteinään käyttämiensä dokumenttien tieteellistä tasoa.
Dokumenttien tieteelliseen tasoon ja niiden julkaisijaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota varsinkin jos käytät palveluja, jotka indeksoivat suuria määriä aineistoja (esim. Googlen palvelut). Jos taas hyödynnät tiedonhaussasi esimerkiksi aineistonsa valitsevia tieteellisiä viitetietokantoja, kuten Scopusta ja Web of Sciencea, niin niiden kautta löydettyjä lähteitä voi pitää luotettavina. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Scopuksen ja Web of Sciencen sisältö on vahvasti painottunut luonnontieteisiin, tekniikkaan ja lääketieteeseen. Parhaan tuloksen saat kokeilemalla useita erilaisia palveluja.
Huolellisesti laaditut viittaukset (sekä teksti- että lähdeviitteet, ks. Oppimiskeskuksen Tieteellisen viittaamisen opas) on yksi tieteellisen tekstin tunnusmerkeistä. Tieteellisten tekstien kirjoittajien tulisi huolellisesti erotella muilta kirjoittajilta lainatut lauseet sekä merkitä lähdeluetteloon tarkasti, mistä teoksesta kyseiset lauseet ovat peräisin. Kandityöltäsi edellytetään myös tarkkoja ja oikeaoppisia tekstiviitemerkintöjä. Huom. omalla laitoksellasi saattaa olla omat eriävät käytäntönsä viitteiden hallintaan ja lähdeluettelon laatimiseen. Laitos- tai esim. tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet ovat aina ensisijaisia suhteessa viittausluennolla ja Oppimiskeskuksen sivuilla esitettyihin yleisiin malleihin.
Tiedonhankinta ja oppiminen kietoutuvat yhteen monimutkaisilla tavoilla. Usein parhaat löytämäsi lähteet käynnistävät uusia tiedonhankinnan syklejä.
Onnea kandityöhösi!