MS-A0201 - Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (TFM), Luento-opetus, 10.1.2023-20.2.2023
This course space end date is set to 20.02.2023 Search Courses: MS-A0201
Differentiaali- ja integraalilaskenta 2
5. Gradientti ja suunnattu derivaatta
5.1. Taylorin sarja
Taylorin kaava
Yhden muuttujan tapauksessa m+1 kertaa jatkuvasti derivoituvaa funktiota f:I→R voidaan approksimoida kaavalla f(x)≈f(a)+f′(a)(x−a)+f″(a)2!(x−a)2+…+f(m)(a)m!(x−a)m. kun a,x∈I.
Tämä idea yleistyy usean muuttujan tapaukseen: Jos a,h∈Rn, n≥2 ja funktiolla f:D⊂Rn→R on jatkuvat kertaluvun (m+1) osittaisderivaatat pisteitä a,a+h yhdistävällä janalla, niin f(a+h)≈∑mj=0(h⋅∇)jf(a)j!.
Perustelu. Yksinkertaisuuden vuoksi johdetaan tässä kaava tapauksessa n=2 riittävän sileille funktioille. Olkoon D⊂R2 avoin ja funktio f:D→R äärettömän monta kertaa jatkuvasti derivoituva. Lisäksi oletetaan, että a+th⊂D, kun 0≤t≤1. Tällöin oleellisesti myös apufunktion F:R→R,F(t)=f(a+th) kaikki derivaatat ovat jatkuvia suljetulla välillä [0,1].
Ketjusäännön nojalla saadaan apufunktiota derivoimalla F′(t)=h1fx(a+th)+h2fy(a+th)=(h⋅∇)f(a+th) F″(t)=h1h2fxx(a+th)+h1h2fxy(a+th)+h2h1fxy(a+th)+h2h2fyy(a+th)=(h⋅∇)2f(a+th) ⋮ F(j)(t)=(h⋅∇)jf(a+th). Tästä havaitaan, että F(j)(0)=(h⋅∇)jf(a) ja siten yhden muuttujan funktion F Taylorin sarjakehitelmä on muotoa F(t)=F(0)+F′(0)t+12F″(0)t2+⋯=∑∞j=0F(j)(0)j!tj. Asettamalla tässä t=1 saadaan haluttu tulos, f(a+th)=f(a)+h⋅∇f(a)+12(h⋅∇)2f(a)+… =∑∞j=0(h⋅∇)jj!f(a).
Esimerkki
Olkoon (a,b)∈R2 ja f(x,y) neljä kertaa jatkuvasti derivoituva kiekossa (a,b)-keskisessä r-säteisessä kiekossa. Etsitään 3. asteen approksimaatio. Jos h=(h,k), niin f(a+h,b+k)≈f(a,b)+(hD1+kD2)f(a,b)+12!(hD1+kD2)2f(a,b)+13!(hD1+kD2)3f(a,b)=f(a,b)+hfx(a,b)+kfy(a,b)+12!(h2fxx(a,b)+2hkfxy(a,b)+k2fyy(a,b))+13!(h3fxxx(a,b)+3h2kfxxy(a,b)+3hk2fxyy(a,b)+k3fyyy(a,b)).
Huom. 1. asteen Taylor-approksimaatio on sama kuin tangenttitaso.
Esimerkki
Etsitään 2. asteen Taylor-approksimaatio funktiolle f(x,y)=√x2+y3 pisteen (1,2) ympäristössä.
Lasketaan f(1,2)=3, fx(x,y)=x√x2+y3,fy(x,y)=3y22√x2+y3, eli fx(1,2)=1/3 ja fy(1,2)=2. Edelleen fxx(x,y)=y3(x2+y3)3/2⇒fxx(1,2)=827, fxy(x,y)=−3xy22(x2+y3)3/2⇒fxy(1,2)=−29, fyy(x,y)=12x2y+3y44(x2+y3)3/2⇒fyy(1,2)=23. Siten f(1+h,2+k)≈3+13h+2k+12!(827h2+2(−29)hk+23k2)=427h2−29hk+13k2+13h+2k+3.